"Yläkouluikäiset tytöt käyttävät nuuskaa jo ihan jämysti" – Terveydenhoitaja on nähnyt koululaisten terveyden muutoksen neljältä vuosikymmeneltä

Kouluterveydenhoitaja ja tutkija nostavat esille neljä asiaa, jotka koulumaailmassa ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet.

koululaiset
tytöt reput selässä
Koululaiset ovat avoimempia mielenterveys asioista ja ongelmista puhutaan enemmän.Henrietta Hassinen / Yle

Koulujen pihoilla kulkee nykyään uupuneempia ja ahdistuneempia nuoria, jotka eivät kuitenkaan tupakoi tai juuri käytä alkoholia. Kiusaamiseenkaan ei enää törmää välitunneilla, vaan se tapahtuu yhä enemmän vapaa-aikana sosiaalisessa mediassa.

Koulumaailman muutos näkyy terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyistä.

Raili Hauhia terveydenhoitaja
Raili Hauhialla on koululaisten terveydestä kokemusta neljältä vuosikymmeneltä.Elisa Kinnunen

Hyvinvointi koulussa kuuluu lakisääteisesti kaikille siellä työskenteleville ammattilaisille. Edelleen monelle oppilaalle tärkein ja läheisin henkilö on oma opettaja.

– Uskallus pyytää apua mielenterveyden ja ahdistuksen asioihin on lisääntynyt. Kouluterveyskyselyjen tulokset kertovat, että nuorten kynnys ottaa asioita puheeksi on madaltunut, ja opettajat ovat siinä hyvin tärkeässä roolissa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Nina Halme.

Kouluterveydenhoitaja Raili Hauhia on seurannut kouluterveydenhoidon kehitystä jo neljällä vuosikymmenellä. Hauhia ja Halme nostavat esille neljä ongelma-aluetta, jotka vaivaavat nuoria tällä hetkellä: mielenterveyden, nuuskaamisen, ylipainon ja nettikiusaamisen.

Mielenterveysongelmat ja uupumus vaanivat

THL:n erikoistutkija Nina Halmeen mukaan nuorista vähän yli 10 prosenttia kokee keskivaikeaa tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

Terveydenhoitaja Raili Hauhia on havainnut, että mielenterveyden ongelmat tulevat mukaan kuvioihin murrosiän kynnyksellä.

– Yleisesti ottaen alakoululaiset ovat innokkaita koululaisia. Heistä on kiva tulla kouluun ja heillä on kavereita. Murrosiässä epävarmuus, itsetunto-ongelmat, uupumus ja masennus kuitenkin lisääntyvät, Hauhia sanoo.

Yläkouluikäisillä, myös tytöillä, on ihan jämysti jo nuuskan käyttöä.

Raili Hauhia

Kouluikäiset ovat myös aiempaa väsyneempiä. Tutkija Nina Halmeen mukaan yläkoulun 8–9-luokkalaisista sekä lukiolaisista tytöistä lähes 20 prosenttia on uupuneita. Koulu-uupumuksessa opinnot kuormittavat liikaa ja aiheuttavat riittämättömyyden tunteita.

–Koulu-uupumus on etenkin menestyshakuisilla tytöillä hyvinkin yleistä. Nämä asiat ovat yhteydessä vuorokausirytmiin ja siihen, miten löytää aikaa itselle, opiskelulle ja harrastuksille. Toivoisin, että nuorten elämänhallinnan taitoja vahvistettaisiin, Halme taustoittaa.

Oppilas koulun käytävällä.
Koulu-uupumus vaivaa erityisesti tyttöjä.Kari Saastamoinen / Yle

Erikoistutkija Halmeesta on huolestuttavaa, että ongelmilla on tapana kasaantua samoille nuorille.

– Ongelmien kasaantumisen taustalla voivat olla vuorovaikutusvaikeudet vanhempien kanssa, yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen, henkinen väkivalta, koulupoissaolot ja alkoholinkäytön lisääntyminen. Tämän joukon varhainen tunnistaminen olisi tärkeää.

Terveydenhoitaja Hauhian mukaan oppilashuollon palvelut ovat koko ajan täyteen buukattuja. Nyt apua on kuitenkin saatavilla enemmän kuin aiemmin. Esimerkiksi vielä 1980-luvulla Kajaanissa oli yksi ainoa kuraattori vastuussa kolmen yläkoulun nuorista.

– 80-luvulla ei ollut alakoulussa kuraattoreita. Koulupsykologejakaan ei ollut ollenkaan ja perheneuvolapalveluitakin vähemmän, Hauhia muistelee.

Alkoholi vaihtui nuuskaan

THL:n tutkijan Nina Halmeen mukaan nykyään nuoret ovat entistä raittiimpia, ja humalahakuinen juominen on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Myös päivittäin tupakoivien nuorten osuus on puolittunut, ja asenteet polttamista kohtaan ovat muuttuneet negatiivisemmiksi.

– Alakoululaiset kokeilevat alkoholia ja tupakkatuotteita vähemmän. He kokeilevat vähän nuuskaa, mutta myös yläkouluikäiset tytöt käyttävät nuuskaa jo ihan jämysti, kertoo terveydenhoitaja Railia Hauhia.

Nuuskarasioita
Nuuskankäyttö on yleistynyt.Antti J. Leinonen / Yle

Tutkija Halme vahvistaa Hauhian havainnot.

– Ammattioppilaitosten nuorista yli 10 prosenttia nuuskaa päivittäin. 8–9-luokkalaisista nuuskaa noin viisi prosenttia, Nina Halme taustoittaa.

Nuuskan käytössä alueelliset erot ovat suuria. Suurissa kaupungeissa sekä rajojen läheisyydessä sitä käytetään eniten.

Kannabiksen käyttö ei ole Halmeen mukaan lisääntynyt, vaikka edelleen Suomessa on paljon nuoria, jotka ovat kokeilleet huumeita.

Lapset joko liikkuvat paljon tai eivät ollenkaan

Terveydenhoitaja Raili Hauhian mukaan osa nuorista syö terveellisesti, osa todella epäterveellisesti. Kouluikäisten ruokailutottumuksiin vaikuttaminen on kuitenkin vaikeaa.

– Vanhempien on mahdoton vahtia, mitä lapsi oikeasti syö. Osa lapsista käy jopa itse ostamassa kaupasta herkkuja, kertoo Hauhia.

Jotkut lapset saavat ainoan liikunnan välitunneilla.

Raili Hauhia

Ylipainoisten nuorten ja lasten määrä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvussa, ja THL:n tutkijan Nina Halmeen mukaan kasvu näyttää yhä jatkuvan.

– Nuorten ylipaino on pitkällä tähtäimellä haasteena, vaikka kaupungeissa ja kunnissa on tehty paljon töitä ylipainon vähentämiseksi. Arviolta yli 20 prosenttia 8–9-luokkalaisista on ylipainoisia.

Myös liikuntatottumukset ovat nuorten keskuudessa kahtia jakautuneita. Osa liikkuu todella paljon, mutta osa aivan liian vähän. Runsaasti liikkuvilla lapsilla voi olla kasapäin liikuntaharrastuksia jo alakoulussa.

– Jo neljännellä ja viidennellä luokalla on lapsia, joilla on melkein joka päivälle liikuntaharrastus. Se ei ole haitallista niin kauan, kun on kivaa eikä koulutyö kärsi, Hauhia sanoo.

ohjetaulu koulussa terveydenhuolto
Osa kouluikäisistä liikkuu paljon ja osa ei juuri ollenkaan.Elisa Kinnunen

Raili Hauhian mukaan esimerkiksi Kainuun haja-asutusalueilla koulujen lakkautukset ovat vähentäneet nuorten liikuntaa, koska kouluun kuljetaan autolla.

– Nyt koulumatkat istutaan linja-autossa. Jotkut lapset saavat ainoan liikunnan välitunneilla ja illan he ovat kotona sisällä, toteaa Hauhia.

Enää ei kiusata kasvotusten

THL:n keräämien tietojen mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt, mutta siitä huolimatta säännöllisesti kiusattujen nuorten osuus on pysynyt samana. Syytä tähän ei tiedetä.

Tutkija Nina Halmeen mukaan kiusaaminen on siirtynyt koulun pihoilta nettiin.

– Somekiusaaminen lisääntyy, kun tulee uusia sosiaalisen median muotoja käyttöön.

Osa aikuisviihteen ja väkivaltavideoiden sivustoilla käyneistä lapsista on pahoittanut mielensä pitkäksi aikaa ja tarvinnut tukea asian käsittelyyn.

Raili Hauhia

Muutos näkyy myös kouluterveydenhoitajan arjessa.

– Kun ei ollut puhelimia, ei ollut muuta kanavaa kuin lyijykynä ja ruutupaperi, jos halusi haukkua toista. Nyt netti on helppo foorumi mollata tai eristää toisia. Ei esimerkiksi oteta viestiryhmiin mukaan tai laitetaan huhuja liikkeelle, Raili Hauhia sanoo.