Ensimmäisten joukossa armeijan käynyt äiti ihmettelee, miksi tytär saa kuulla samaa kuin hän: "Ei kukaan sano nuorille miehille, että onpa hyvä, kun menet armeijaan"

Ilona Savolainen suorittaa parhaillaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta, ja hänen äitinsä Hanna Savolainen kävi armeijan ensimmäisten naisten joukossa 1998.

asepalvelus
Äiti laittaa tyttärelleen jääkärimerkkejä olalle.
Ilona Savolaisen on saanut äidiltään Hanna Savolaiselta paljon käytännön vinkkejä armeijaan.Elisa Kinnunen / Yle

– Pärjäätkö nyt varmasti?

Näin kysyi nivalalainen Hanna-Suoma Savolainen, 40, tyttäreltään viedessään tätä aamulla bussiin, joka veisi tyttären armeijaan Kainuun prikaatiin. Ilona Savolainen, 19, vakuutteli äidilleen pärjäävänsä, johon äiti totesi, että niinhän sinä aina.

Haikeasta tunnelmasta huolimatta ilmassa oli odotuksen tuntua.

Kaksikymmentä vuotta sitten Hanna-Suoma Savolainen oli itse samassa tilanteessa. Jännittyneenä, mutta samalla varmana siitä, että hän pärjää siinä missä samanikäiset pojatkin.

Savolainen suoritti asepalveluksen vuonna 1998. Vapaaehtoinen asepalvelus oli tällöin ollut mahdollinen naisille vasta kolme vuotta.

Puolustusvoimien tilastojen mukaan yhteensä 8277 naista on suorittanut asepalveluksen Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa vuoden 1995 jälkeen. Hakijoiden määrä on noussut koko ajan, ja tänäkin vuonna tehtiin ennätys, kun hakijoissa oli 1516 naista. Kaksikymmentä vuotta sitten naishakijoita oli vain reilut neljäsataa.

Puolustusvoimien viestintäjohtaja eversti Sami Nurmi kertoo sähköpostitse, että suosion taustalla epäillään olevan lisääntynyt näkyvyys sekä vilkas keskustelu Suomen tämän hetkisestä turvallisuusympäristöstä.

Esimerkiksi Yle esitti alkuvuodesta Naissotilaat-televisiosarjaa, jota jatketaan suosion vuoksi vielä toisen tuotantokauden verran.

Nurmi kertoo, että asevelvollisuusrekisteri ei pidä sisällään sukulaisuussuhteita, joten varmaa tietoa ei ole ovatko Hanna-Suoma ja Ilona Savolainen ensimmäiset äiti ja tytär, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen. Vastaavaan tapaukseen ei ole kuitenkaan törmätty aikaisemmin.

"Monet sanovat, että armeijaan menevät naiset ovat ihan sotahulluja"

Kun Hanna-Suoma Savolainen aloitti kaksikymmentä vuotta sitten armeijan, oli hänellä jo hyvin tiedossa, millainen vuosi edessä tulisi olemaan, sillä veljet ja ystävät olivat kertoneet Savolaiselle jo paljon armeijasta.

Naisen päätökseen suhtauduttiin lähipiirissä hyvin. Savolaisen mukaan kuitenkin jo silloin ja edelleen naisia taputellaan selkään armeijaan menemisen vuoksi.

– Ei kukaan sano nuorille miehille, että onpa hyvä, kun menet armeijaan. Miehille sitä pidetään niin luonnollisena.

Hanna-Suoma Savolainen pitää armeijaa hyvänä yleisenä koulutuksena.

– Armeija-aika on ikään kuin opiskelua. Uskon, että se voi opettaa jopa enemmän kuin vuoden koulussa opiskelu.

– Toki siihen kuuluu myös aseellinen koulutus. Monet sanovat, että armeijaan menevät naiset ovat ihan sotahulluja, vaikka aseellinen koulutus on vain pieni osa kokonaisuutta.

Äitinä olen ylpeä, että myös lapseni haluaa vapaaehtoisesti osallistua isänmaan puolustukseen.

Hanna Savolainen

Savolainen kokee, että armeijan käyminen on opettanut ryhmässä toimimista sekä auktoriteettien kunnioitusta. Tärkein asia, mitä armeija on kuitenkin hänelle antanut, ovat elinikäiset ystävyyssuhteet.

– Näen edelleen alokastovereitani ja kutsumme toisiamme morttisiskoiksi. Kyllähän ihmissuhteet hioutuvat, kun pystyy heti alussa näyttämään toisille ne omat hyvät ja huonot puolet.

Äidin jalanjäljissä armeijaan

Nyt Hanna-Suoma Savolainen seuraa tyttärensä Ilonan taivalta armeijassa. Omasta palveluksesta tuntuu olevan aikaa vain silmänräpäys, joten oman tyttären seuraaminen tuntuu Savolaisen mukaan haikealta, mutta myös onnelliselta.

– Äitinä olen ylpeä, että myös lapseni haluaa vapaaehtoisesti osallistua isänmaan puolustukseen.

Ilona Savolaisen mukaan äidin esimerkki vaikutti omalta osaltaan päätökseen suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Äiti ja äidin armeijakaverit ovat Ilonalle ainoat tutut naiset, jotka ovat suorittaneet asepalveluksen.

– He ovat kaikki niin mahtavia ihmisiä, että olen ajatellut, ettei armeija voi olla huono paikka, jos sieltä tulee tuollaisia ihmisiä.

En usko, että kukaan pahoittaa siitä niin suuresti mieltään, jos välillä kutsutaan ukoksi muiden mukana.

Ilona Savolainen

Savolainen on saanut paljon käytännön vinkkejä äidiltään. Vaikka äidin ja tyttären palvelusten välissä on kulunut aikaa, uskovat molemmat, että palveluksessa perusasiat ovat edelleen samanlaisia.

– Olen sanonut, että kannattaa nauttia, vaikka eihän se aina hauskaa ole. Se vuosi on kuitenkin niin antoisa ja rikas, että jos vain haluaa niin siitä saa ihan hirveästi irti, Hanna-Suoma Savolainen kertoo.

"On täällä heikompia miehiäkin"

Aamuja Ilonalla on vielä jäljellä yli kolmesataa, mutta tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin. Jopa paremmin kuin Savolainen olisi osannut odottaa. Yllättävää Savolaiselle oli, että armeijassa huudetaan paljon vähemmän, mitä hän oli kuvitellut.

– Minua peloteltiin, että peruskauden ensimmäiset viikot ovat kauheimpia, mutta ei minulla ole ollut vielä yhtään kamalaa päivää. Saa nähdä tuleeko niitä ollenkaan, Ilona kertoo nauraen.

Hienoimpia hetkiä Savolaiselle ovat olleet ensimmäiset sulkeiset ja aseen käsittely ensimmäistä kertaa. Näissä onnistuminen on Savolaisen mukaan mahtava tunne.

– Kyllä siinä tuntee itsensä voittajaksi, Savolainen summaa.

Äiti ja tytär valatilaisuuden jälkeen.
Hanna ja Ilona Savolainen saattavat olla ensimmäinen äiti ja tytär, joista molemmat ovat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen.Elisa Kinnunen / Yle

Sekä Hanna-Suoma että Ilona Savolaisen mielestä naisten asema armeijassa on ollut aina hyvä. Ilona Savolaisen mukaan naiset huomioidaan esimerkiksi urheilutesteissä pienemmillä rajoilla, mutta muuten naiset menevät siellä missä muutkin.

– On täällä heikompia miehiäkin, Ilona toteaa.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on vielä niin tuore, että joissakin armeijan termeissä ja sanastossa ei ole vielä huomioitu naisten läsnäoloa. Käskyissä esimerkiksi puhutaan paljon ukoista. Ilona Savolainen ei ole tästä kuitenkaan huolissaan, vaan suhtautuu asiaan huumorilla.

– En usko, että kukaan pahoittaa siitä niin suuresti mieltään, jos välillä kutsutaan ukoksi muiden mukana.

Motivaatio erottaa jyvät akanoista

Puolustusministeri (siirryt toiseen palveluun)Jussi Niinistö kertoi toukokuussa Lännen Medialle (siirryt toiseen palveluun), että yksi vaihtoehto olisi jäädyttää naisten vapaaehtoinen palvelus esimerkiksi vuodeksi, jotta Puolustusvoimat saisi tarvittavia säästöjä.

Myös tätä juttua varten Yle kysyi Niinistöltä kommentteja muun muassa ehdotuksen etenemisestä ja sen vaikutuksista ennätyssuosittuun vapaaehtoiseen palvelukseen, mutta ei saanut vastauksia jutun julkaisuun mennessä.

Hanna-Suoma ja Ilona Savolainen ovat molemmat jyrkästi ehdotusta vastaan. Ilona Savolaisen mielestä tärkeintä on, että tulijat olisivat motivoituneita. Tämän vuoksi hänestä tuntuu oudolta, että asepalvelus jäädytettäisiin niiltä, jotka ovat innokkaita tulemaan mukaan.

– Täällä olevilla naisilla on motivaatiota, koska he ovat täällä vapaaehtoisesti.

– Ennemmin voisi karsia niistä miehistä, jotka eivät tänne oikeasti halua tai eivät pysty tulemaan esimerkiksi terveydellisistä syistä. Täältäkin on jo moni lähtenyt pois juuri näistä syistä.

Molempien naisten mielestä jonkinlainen asepalvelus tai muu vastaava palvelus voisi olla jopa pakollinen sekä miehille että naisille. Hanna-Suoma Savolaisen mielestä nuori on saanut jo valtiolta ilmaisen peruskoulutuksen, joten olisi kohtuullista jos nuori tekisi myös jotain yhteisön hyväksi.

– Yksi yhteiskuntamme isoista ongelmista on itsekkyys. Siksi olisi tärkeää, että jo nuorena yhteiskunta velvoittaisi siihen, että jokaisen pitäisi jollain tavalla pitää huolta yhteiskunnasta tai yhteisistä asioista.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Puolustusvoimien viestintäjohtaja Eversti Sami Nurmen sähköpostihaastattelua.