Pitääkö talkoolaisten aterioista maksaa arvonlisäveroa? Talkootyöstä voi tulla teettäjälleen veroseuraamuksia jos ei ole tarkkana

Kökkäväelle annetuista ravintola- tai ateriapalveluista saattaa yleishyödyllinenkin talkoiden järjestäjä joutua maksamaan arvonlisäveroa.

talkoot
Rakennustyömiehen työrukkaset.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Pääsääntöisesti yleishyödyllisen yhdistyksen hyväksi tehty talkootyö on yhdistykselle verotonta. Myös talkoolaiset voivat lähes aina syödä talkoosoppansa ja juoda talkookahvit niin, ettei heille tule niistä verotettavaa tuloa.

Toisinaan yleishyödyllisenkin talkoiden järjestäjän kuitenkin kannattaa olla poikkeuksellisen tarkkana. Yllätyksiä voivat tuottaa muun muassa arvonlisäveroon liittyvät säännökset.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa yhdistys harjoittaa arvonlisäverollista ravintolatoimintaa ja ottaa sieltä vastikkeetta ruokatarvikkeita talkooväelle, tulee oman käytön vero suoritettavaksi.

Kyseinen säännös on ollut arvonlisäverolaissa vuodesta 1994, joskin vuonna 2011 käsite "tarjoilupalvelu" muuttui "ravintola- ja ateriapalveluksi".

Joka tapauksessa verotettavan einehdinnän muoto on määritelty tarkasti:

Euroopan neuvoston asetuksen mukaan ravintola- ja ateriapalvelulla tarkoitetaan palveluja, jotka koostuvat valmistettujen tai sellaisenaan nautittavien ruokien tai juomien taikka niiden molempien luovuttamisesta ihmisen kulutettavaksi ja joihin liittyy riittävästi tukipalveluja, jotka mahdollistavat niiden välittömän kulutuksen.

Edelleen ravintolapalvelut ovat tällaisten palvelujen suorittamista suorittajan tiloissa ja ateriapalvelut ovat tällaisten palvelujen suorittamista muualla kuin suorittajan tiloissa.

Kokonaisarvio ratkaisee

Mutta milloin talkoolaisten aterioista on sitten maksettava arvonlisäveroa? Kysymykseen ei ole asiantuntijan mukaan helppoa vastausta.

– Talkoolaisille annettavien palvelujen arvonlisäverokäsittely joudutaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti, sanoo johtava veroasiantuntija Riitta Soininen Itä-Suomen yritysverokeskuksesta.

Soinisen mukaan ratkaisuun vaikuttaa muun muassa millaista toimintaa yhdistys harjoittaa.

Joitakin peukalosääntöjä voidaan kuitenkin luetella: Arvonlisäverovelvollisuutta koskee elinkeinoverotuksen vuotuinen 10 000 euron liikevaihdon raja. Eli jos myynti jää alle tuon, ei arvonlisäveroa yleensä tule maksettavaksi.

Käytännössä siis esimerkiksi yhdistyksen omassa tilaisuudessa toimivan kanttiinin myynti ja luovutukset talkoolaisille ovat pääsääntöisesti arvonlisäverottomia. Esimerkiksi talkoolaisille annetuista makkaroista ei yleensä aiheudu veroseuraamuksia.

Keskeistä kuitenkin on toiminnan yleishyödyllisyys. Jos toimintaa esimerkiksi mainostetaan laajasti, tai se kilpailee yritystoiminnan kanssa, ylittyy verovelvollisuuden kynnys helpommin.

Mutta jos talkooruoat tarjoaa yhdistyksen omistama yhtiömuotoinen toimija, napsahtaa arvonlisäverovelvollisuus päälle heti.

Jos esimerkiksi urheiluseuralla on kaikille avoin ja ympäri vuoden toimiva kioski, ovat niin sen myynti kuin luovutuksetkin arvonlisäverollisia. Käytännössä veromenettely on sama kuin jos minkä tahansa yhtiön omistaja tekee yksityisoton.

– Jos liiketoiminnasta ottaa tavaraa, niin oman käytön säännökset tulevat sovellettavaksi, Soininen kertoo.

Miten veron määrä lasketaan?

– Palvelujen oman käytön veron peruste on ostetun palvelun ostohinta tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta tai itse suoritetusta palvelusta aiheutuneet välittömät ja välilliset kustannukset, Soininen havainnollistaa.

Elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden arvonlisäveron määrä on 14 prosenttia myyntihinnasta.

Jos siis esimerkiksi talkoolainen saa yhteisölle 10 euron kustannukset aiheuttavan päivällisen, siitä tulee tilittää valtiolle arvonlisäveroa 1,4 euroa.

Jos talkoolaisille tarjoillaan vastikkeetta alkoholijuomia, on arvonlisäveroa maksettava 24 prosentin yleisen kannan mukaan.

Tulkinnanvaraisissa tapauksissa voi olla varminta pyytää verohallinnolta etukäteen sitova ennakkoratkaisu verokohtelusta.

Ennakkoratkaisu tuo varmuutta

Verohallinnolta pyydettävä ennakkoratkaisu on maksullinen, ja hakemuksen pitää olla asiantuntevasti laadittu.

– Hakemuksessa tosiseikkojen on oltava hyvin kerrottuina. Kyllä on ihan mahdollista hakea ennakkoratkaisua, Soininen sanoo.

Byrokraattiselta tuntuvan arvonlisäverokäytännön takana on verotuksen tasapuolisuuden vaatimus. Yleishyödyllisyyden nimissä ei saa aiheuttaa haittaa muulle yritystoiminnalle.

Toisaalta, jos yleishyödyllinen yhdistys joutuu hakeutumaan arvonlisäverovelvolliseksi, avautuu sille myös mahdollisuus vähentää ostamiensa tuotteiden sisältämä arvonlisävero.

Jos verotarkastuksessa havaitaan, ettei arvonlisäveroa ole maksettu, se voidaan määrätä kolmen vuoden kuluessa sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta verokaudelta vero olisi tullut maksaa ja ilmoittaa.

Arvonlisävero on tarkoitettu tuotteen tai palvelun loppukäyttäjän eli käytännössä kuluttajien maksettavaksi. Valtiolle arvonlisävero on tuottoisin tulolähde heti tuloverotuksen jälkeen.