Mira-Veera Auer odottaa vauvaansa jakomäkeläisessä vuokra-asunnossa ja miettii, miksi asuminen lähiössä on muuttumassa niin kalliiksi – Vuokralaiset vaativat Helsingiltä selitystä vuokrien korottamiselle

Vuokralaisten mukaan kaupunki pimittää perusteluja uusille vuokrankorotuksille. Kaupunki ottaa vuoden vaihteessa käyttöön uuden vuokrantasausmallin, jonka mukaan kaupungin vuokria verrataan vapaiden markkinoiden keskivuokriin.

vuokra-asunnot
heka vuokrat
Asukasaktiivi Mira-Veera Auer odottaa ensimmäistä lastaan kaupungin vuokra-asunnossa Jakomäessä.Petteri Juuti / Yle

Kun asuntoon astuu, ilma tuntuu kostealta ja seisovalta. Mira-Veera Auerin otsa kimmeltää hiestä. Vauva mahassa lämmittää.

Loppusuoralla oleva raskaus ei ole ainoa hiostava asia, myös ilmanvaihdossa tuntuisi olevan jotain ongelmaa. Ilmoitustaululla lukee, että tämänkin kaupungin vuokratalon ilmanvaihtoa tutkitaan.

Mira-Veera Auer asuu miehensä kanssa Jakomäessä väistöasunnossa, jonne he joutuivat muuttamaan vastapäisestä kaupungin vuokratalosta saatuaan omassa asunnossaan oireita sisäilmasta.

Heidän oma vuokra-asuntonsa on jo toista kertaa remontissa sen jälkeen, kun he muuttivat siihen viime vuoden marraskuussa.

– Tämä on todella iso jännitysmomentti, Auer pyyhkii hikeä otsaltaan ja hörppää vettä Ikean lasista.

– Kuukauden päästä on laskettu aika. Olen koko raskausajan jännittänyt sitä, miten sisäilmaongelmat vaikuttavat raskauteen ja sitä, saanko palata sairaalasta vauvan kanssa omaan kotiin vai tähän väliaikaisasuntoon. Onhan tämä stressaavaa, mutta me toivomme tosi paljon, että pääsisimme kotiin.

Talotoimikunnan puheenjohtajana Auer kantaa huolta paitsi oman perheensä asumisesta, myös kymmenen naapurustossa sijaitsevan vuokratalon asukkaiden asioista.

Vuokraa nostaa hissi, jota ei todellisuudessa ole

Kaupungin vuokrataloyhtiö Heka Oy ottaa vuoden vaihteessa käyttöön uuden vuokrantasausmallin. (siirryt toiseen palveluun) Siinä kaupungin vuokria verrataan vapaiden markkinoiden keskivuokriin kullakin alueella. Lisäksi vuokran suuruuteen vaikuttaa asunnon käyttöarvo eli sen kunto, varustetaso, paikka ja kulkuyhteydet.

Heka ilmoitti uuden mallin mukaan lasketut vuokrat elokuun puolessa välissä.

Moni vuokralainen äimistyi nähdessään Hekan laskelmat. Useissa taloissa oli laskelmien perusteena käytetty virheellisiä tietoja. Kaupungin laskelmissa saatettiin väittää, että talossa on hissi tai asunnoissa ilmastointilaitteet, vaikka todellisuudessa niitä ei ollut.

Esimerkiksi Jakomäen vuokratalojen peruskorjausvuodet oli merkitty kaupungin käyttöarvolaskelmiin päin honkia. Yhdestätoista talosta vain muutama on peruskorjattu kaupungin ilmoittamina vuosina.

– Jos peruskorjausvuodet heittävät jopa 15 vuotta, niin eikö sen pitäisi vaikuttaa siihen, millainen pisteytys on tehty ja sitä kautta vuokriin? kysyy Mira-Veera Auer.

– Tämä osoittaa selkeästi, että uudessa vuokranmääritysmallissa on erittäin isoja ongelmia, hän jatkaa.

Mira-Veera Aueria ja muitakin vuokralaisia ihmetyttää, miksi on vuokralaisten tehtävä on selvitellä vuokranantajan eli Hekan omistamien talojen ja asuntojen kuntoa.

– Eikö Heka itse tiedä omien talojensa kuntoa tai milloin niissä on tehty remontit?Nehän löytyvät netistäkin, Auer ihmettelee.

Kaupunki myöntää virheet vuokralaskelmissa

Kaupungin vuokra-asuntoytiön toimitusjohtaja Jaana Närö myöntää, että virheitä laskuperusteissa eli pisteytyksessä on tehty.

– Meillä on 48 000 asuntoa. Kyllä me myönnämme, että virheitä voi olla, mutta me olemme korjanneet niitä jo todella paljon. Osa on ehkä jäänyt huomioimatta, mutta kaikki virheet korjataan ilman muuta, Närö lupaa.

Närö sanoo myös ymmärtävänsä, että virheellisten tietojen käyttäminen herättää epäluottamusta vuokralaisissa.

– No tietenkin, hän sanoo.

Virheiden korjauksesta huolimatta ihan kaikkea ei Närön mukaan voida pisteytyksessä ottaa huomioon. Esimerkiksi, jos jossakin talossa on enemmistössä rapuista hissit, koko vuokranmääritysyksikkö merkitään hissilliseksi, vaikka kaikkiin asuntoihin ei pääsisikään hissillä.

heka vuokrat
Jakomäessä on 11 kaupungin vuokra-asuntoa.Petteri Juuti / Yle

Asukkaat: "Miten Jakomäessä voi olla Koillis-Helsingin korkein vuokra?"

Vuokralaiset ovat kiukuissaan myös siitä, ettei kaupunki useista pyynnöistä huolimatta ole kertonut heille kyllin selvästi, miten vapaiden markkinoiden keskivuokrat, eli Hekan vuokranmäärityksessä käytettävät verrokkivuokrat on laskettu.

Heka käyttää vuokralaskelmiensa pohjana KTI Kiinteistöt Oy -nimisen yrityksen vuokratietokantaa. KTI:n mukaan vapaiden markkinoiden keskivuokrat vaihtelevat kantakaupungin runsaan 20 euron neliöhinnan ja Kannelmäen 16,5 euron neliöhinnan välillä.

Kaupungin vuokrien pitäisi jatkossakin olla noin kolmanneksen halvempia kuin vapaiden markkinoiden vuokrien. Hekan asuntojen alueelliset neliövuokrat asettuisivat siis noin 11 ja 13 euron välille.

Mira-Veera Auerin kotikontujen eli Jakomäen vapaiden markkinoiden keskivuokraksi on määritelty lähes 18 euroa nelilöltä. Auer hämmästelee, miten markkinavuokra on laskettu, sillä Jakomäessä ei ole juuri lainkaan yksityisiä vuokra-asuntoja.

– Meille on epäselvää, miten arvotus on saatu noin korkealle. Se kuitenkin vaikuttaa tuleviin vuokriimme, hän toteaa.

Hekan toimitusjohtaja ei osaa kertoa Auerille, miten Jakomäen verrokkivuokra on laskettu.

– Me emme ole saaneet KTI:ltä tarkkoja tietoja, vaan me tavallaan luotamme tähän kokonaisuuteen, vastaa Jaana Närö.

KTI Kiinteistöistä kerrotaan, että se käyttää alueellisia keskivuokria laskiessaan suurten ammattimaisesti toimivien vuokranantajien, kuten Saton, Kojamon ja vakuutusyhtiöiden vuokratietoja.

KTI:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva ei myöskään osaa vastata Mira-Veera Auerin kysymykseen siitä, miten Jakomäen keskimääräinen markkinavuokra on laskettu.

– Kun alueellista vertailuaineistoa ei ole, laajennamme tarkastelua alueellisesti laajimmillaan koko kaupungin vuokriin, mutta otamme tällöin huomioon esimerkiksi rakennusvuoden, asunnon sijaintikerroksen tai muita tarkentavia muuttujia, hän vastaa sähköpostitse.

Kaupunki vuokralaisten vaatimuksista: "Ei meillä ole tarvetta avata tätä enempää"

Vuokralaiset aikovat tehdä aluehallintovirastooneli AVI:iin valituksen, koska he eivät ole saaneet Hekalta tietoa verrokkivuokrien laskentaperusteista.

– Meidän mielestämme kaupunki rikkoo sitä, mitä laki yhteishallinnosta vuokrataloyhtiöissä määrää, sanoo vuokralaisia edustavan vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen.

– Me emme ole saaneet kaupungilta kaikkia tietoja, jotta voisimme muodostaa oman kantamme vuokranmääritysperiaatteisiin.

Kaupunki ei kuitenkaan aio avata asiaa yhtään enempää.

– Ei meillä ole sellaiseen tarvetta, sanoo Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.

Närön mukaan riittää, että materiaalia käytiin läpi muutaman asukasedustajan kanssa ennen kesälomia. Vuokralaisia on kuitenkin yhteensä 100 000. Esimerkiksi vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen ei ole nähnyt vertailuvuokriin käytettyä laskukaavaa.

– Hekan mukaan uusi vuokrantasausjärjestelmä lisää avoimutta. Minä en ainakaan tiedä, miten se lisää avoimuutta, jos me emme tiedä miten vuokrat on laskettu, hän sanoo.

heka vuokrat
Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen Heka Oy:n toimitusjohtaja Jaana Närön mukaan uusi vuokrantasausmalli on oikeudenmukainen ja vuokrat jatkossakin kohtuullisia.Ulla Malminen / Yle

"Haluamme tietää, mistä maksamme"

Vuokralaiset aikovat tehdä valituksen Hekasta myös ARA:an eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen.

He epäilevät, ettei Hekan omakustannusperiaate enää toteudu vuokrantasausmallin jälkeen, jos korkeampaa vuokraa maksavien talojen asukkaat maksavat halvempien asuntojen vuokria.

– Kun tasataan vuokria, niin silloinhan niin käy aina. Mutta jos vuokria ei tasata, niin silloin yksittäisen talon peruskorjaus nostaisi sen yhden talon vuokran pilviin, Närö sanoo.

Vuokralaisille Hekan selitys ei kelpaa.

– Emme me vuokralaiset mitään tyhmiä ole! Me emme halua estää talojen kunnossapitoa, mutta me haluamme tietää, mistä me maksamme, vuokralaisneuvottelukunnan Markku Saarinen sanoo.

Vuokralainen vuokrankorotuksista: "Se on perkeleen paljon"

Jos Hekan hallitus hyväksyy lokakuun alusa uuden vuokrantasausmallin mukaiset vuokrat, nousevat ne keskimäärin vuoden alussa vain 0,7 prosenttia eli pelättyä vähemmän.Noin puolella asukkaista vuokrat nousevat ja puolella laskevat. Osassa kohteista vuokrat nousevat kuitenkin yli seitsemän ja muutamassa talossa jopa kymmenen prosenttia.

Vaikka keskimääräinen vuokrankorotus on pieni, monen vuokralaisen lompakossa se tuntuu.

– Jos vuokran korotus on Hekan ehdottamat 78 senttiä neliöltä, niin minun asuntoni kohdalla se tarkoittaisi noin 75 euroa kuukaudessa, laskee vuoralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen Malmilla sijaitsevan vuokra-asuntonsa pihalla.

– Minun tulotasollani eläkeläisenä se on perkeleen paljon.

Vapaiden markkinoiden vuokrat ovat Helsingissä erittäin korkeat ja vuokralaisia huolestuttaakin, että myös kaupungin vuokrat nousevat euroissa laskettuna monille liian kalliiksi.

He myös pelkäävät, että jos Hekan hallitus hyväksyy puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin perustuvat laskelmat, voidaan korotuksia tulevaisuudessakin tehdä heppoisin perustein. Referenssivuokrat kun lasketaan joka vuosi uudelleen.

heka vuokrat
Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen asuu itse Malmilla kaupungin vuokra-asunnossa.Petteri Juuti / Yle

Vuokralaiset: Vuokrantasausmalli pitäisi perua

Vuokralaiset haluaisivat, että Heka peruisi suunnitelmansa vuokrantasausmallista ja että malli käsiteltäisiin kaupunginvaltuustossa. Vuokralaisten mielestä uusi malli on valmisteltu huonoilla perusteilla ja liian nopeasti.

– Meidän ehdotuksemme on, että KTI-indeksin mukaiset vuokrankorotukset pantaisiin nyt jäihin ja tutkittaisiin kunnolla, millainen vaikutus verrokkivuokrilla vuokriin tulee olemaan, sanoo vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen.

Tuloksia odotellessaan vuokralaiset olisivat valmiita maksamaan tasaisesti jokaisesta asuinneliöstä sen verran, että kaupunki voi tehdä kunnossapitokorjaukset.

Vuokralaisten mielestä vuokrantasausmallissa on iso periaatteellinen ongelma: miksi markkinavuokria ylipäätään käytetään perusteena alueiden välisten vuokrien määrittelyssä?

– Miksi kunnallista voittoa tuottamatonta vuokrataloyhtiötä edes verrataan markkinavuokriin, joiden tarkoitus on tuottaa omistajilleen mahdollisimman suuri voitto? kysyy Saarinen monen vuokralaisen suulla.

Vuokralaisten mielestä kaupunki lisää alueellista eriarvoistumista

Vuokralaiset ovat myös sitä mieltä, että jos kaupungin vuokra-asuntojen hinnat vaihtelevat paljon kaupunginosien välillä, se lisää eriarvoistumista. Huono-osaisuus alkaa kasautua tietyille alueille, jos vähävaraisimmilla ei ole varaa asua kalleimmilla alueilla edes kaupungin vuokra-asunnoissa.

– Helsingin kaupunki tekee itse ensin ohjelman, jolla se vähentää segregaatiota ja nyt se tekee itse rakenteellisesti lisää segregaatiota, sanoo Markku Saarinen.

Halvimmillaan asunnon saa Myllypurosta noin kymmenen euron neliöhintaan, kun esimerkiksi Jätkäsaaressa vuokra voi olla lähes 15 euroa neliöltä.

Hekan mukaan uusi malli on oikeudenmukainen eikä lisää eroja eri alueiden välillä.

Valitaanko kalliimpiin asuntoihin kuitenkin parempituloisia vuokralaisia ja riittääkö halvempia asuntoja kaikista pienituloisimmille?

– Kyllä kaikessa asukasvalinnassa on samat kriteerit. Asukkaan asunnon tarve on keskeisin kriteeri, vakuuttaa Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.

– Korkeimmat keskivuokrat ovat vähän alle 15 euroa neliöltä ja halvimmat alle kympin. Kyllä se on niin kohtuullista kuin voi olla, hän jatkaa.

Toimitusjohtaja on tosin itsekin aiemmin myöntänyt Ylelle, että kaikilla ei enää ole varaa asua kaupungin vuokra-asunnoissa.

heka vuokrat
Vuokralaisia Jakomäessa pian kolmessa polvessa. Pauli Reiman ja Mira-Veera Auer kotipihalla.Petteri Juuti / Yle

50 vuotta Jakomäessä asunut Pauli Reiman: "Kohta ei riitä rahat kenelläkään"

Mira-Veera Auerin naapurissa asuu lähes 50 vuotta samalla mäellä Jakomäessä viihtynyt Pauli Reiman. Uusi ja vanha vuokralaissukupolvi istuvat Auerin luona kahvittelemassa.

– Elämänmeno täällä Jakomäessä oli aluksi aika jännää. Nyt se on rauhoittunut ja tämähän on kuin lintukoto, Reiman sanoo.

– Mutta nyt, kun on tulossa uusi vuokralaissukupolvi, niin kyllä siellä alkavat samat kujeet kuin 70-luvulla, Reiman naureskelee ja katsoo Mira-Veeraa ja hänen mahtavaa vatsakumpuaan.

Vaikka kaupunki on ollut Reimanin mielestä mukiinmenevä vuokranantaja, nykyiset vuokrankorotussuunitelmat eivät häntä miellytä.

– Hinnat ovat koko ajan nousseet. Kun minä muutin tänne 1970-luvulla, niin vuokra oli markka-aikana muutaman kympin, hän muistelee.

– Nyt minulla on 73 neliön asunto ja vuokra on jo 900 euroa. Mitään tukia en ole koskaan vuokraan saanut.

Reiman pelkää, ettei kaikilla ole varaa asua kohta edes kaupungin vuokra-asunnoissa, saavat he sitten asumistukea tai eivät.

– Sitten kysytään mummoilta ja vaareilta, että saanko nukkua yhdessä huoneessa. Jos tämä hintapolitiikka jatkuu, että joka vuosi vuokrat nousevat ihan älyttömyyksiin, niin kohta ei kenelläkään riitä rahat, Reiman sanoo.

Lue lisää:

Kaupunkitutkija Helsingin aikeista nostaa vuokriaan: "Meidän täytyy keskustella siitä, kenellä on oikeus asua kantakaupungissa"

Viiden lapsen äiti: "Meillä menee jo nyt järjetön määrä rahaa vuokriin" – Helsinki korottaa vuokra-asuntojensa hintoja

Päättäjien keinot Helsingin asunto-ongelmaan: Pilvenpiirtäjiä! Lisää vuokra-asuntoja! Enemmän palkkaa! Lisää taloja pelloille!

Sairaanhoitaja vuokraloukussa: "Kun kaikki rahat menevät asumiseen, herää kysymys, miksi Helsinkiin kannattaisi edes jäädä"

Mies Jakomäessä kuolee 7 vuotta aikaisemmin kuin mies Ullanlinnassa – Niillä, joilla menee huonosti, menee todella huonosti

Kaupungit siivoavat tuhansia pois vuokrajonoista – Huoltomies jäi ilman kotia, kun luminen talvi toi yllättäviä lisätienestejä