Miksi kaupunkien talousarviot menevät niin usein mönkään? – "Sellaistakin on, että toivotaan toivotaan"

kunnat
Taloussuunnitelma.
Kaikki kasvukeskukset eivät ole talouskurimuksessa, vaikka haasteita riittää: esimerkiksi Kuopio, Oulu ja Helsinki onnistuvat tekemään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.Derrick Frilund / Yle

Suomalaiset kunnat ja kaupungit velkaantuvat velkaantumistaan. Kehitys on jatkunut tasaisena 90-luvulta lähtien ja kuntien lainakanta on jo yli 18 miljardia euroa (siirryt toiseen palveluun) (Kuntaliitto).

Esimerkiksi Tampere nostaa lainaa tänä vuonna melkein 190 miljoonaa euroa. Maanantaina kaupunginvaltuusto päätti ottaa loppuvuodelle 40 miljoonaa euroa lisävelkaa.

Mikä Tampereen laskelmissa meni vikaan? Kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö sanoo, että Tampereen kaltaisen kasvukunnan talous on tiukilla, kun väkiluku kasvaa vauhdilla ja samaan aikaan valtionosuudet pienenevät.

– Ensi vuoden tulos tulee olemaan 34 miljoonaa euroa miinuksella.

Tampereen Pispalasta avautuva näkymä Särkänniemen suuntaan
Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterän mukaan talouden kuntoon saaminen vaatii poliitikoilta todella vahvaa selkärankaa: jos sopeutuksia ei tehdä suunnitellusti, niin tilanne heikkenee entisestään.Anna Sirén / Yle

Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterällä on näkemys siitä, mistä budjetin ylitys johtuu. Hän konsultoi kaupungin johtoa kuluvan vuoden budjetin suunnittelussa.

– Tampere otti tietoisen riskin: arvioitiin, että sote-menot laskevat enemmän kuin lopulta sitten kävikään.

Laesterän mukaan kunnan ei pitäisi koskaan joutua ottamaan lainaa käyttötalouteen, eli jokapäiväisiin menoihin.

– Se on lyhytnäköistä käyttäytymistä, mutta Tampereella ei ole tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa.

Politiikkaa vai tiukkoja lukuja?

Budjettia leipoo kasaan yleensä monta osapuolta: poliitikot, virkamiehet ja konsultit antavat omat näkemyksensä. Lopullinen päätös on kuitenkin aina poliittinen, muistuttaa kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

– Se on poliittinen näytelmä. Jossain politiikalla voi olla iso rooli ja saatetaan tehdä päätöksiä, jotka ovat terveen talouden vastaisia.

Punakallion mukaan joissain kunnissa ja kaupungeissa eletään haavemaailmoissa rahojen riittämisen suhteen. Mutta onko kyseessä kansalaisten tietoinen sumutus?

– Sellaistakin on, että toivotaan toivotaan.

Tampere ei suinkaan ole ainoa kunta, jolla on vaikeuksia pitää tulojen ja menojen suhde tasapainossa.

Esimerkiksi ison väännön saattelemana syntynyt kilpailukykysopimus, kiky, aiheutti odottamattomia tulonmenetyksiä kunnille. Kikyn myötä korotettiin työnantajan sivukuluja, joista tehtiin ennakoitua enemmän verovähennyksiä. Tästä aiheutui satojen miljoonien vaje kuntien ennakoituihin verotuloihin, sanoo Minna Punakallio.

– Se oli 400 miljoonan euron virhe.

Asiakkaat jonottavat terveyskeskuksen käytävällä.
Epävarmuus soten vaikutuksista haittaa kuntien taloussuunnittelua, toteavat Ylen haastattelemat asiantuntijat.Mårten Lampén / Yle

Osaltaan kuntien taloussuunnittelua on vaikeuttanut myös sote-uudistukseen valmistautuminen. Sotea on valmistelemassa iso määrä kunnan työntekijöitä, jotka ovat poissa omista töistään. Tämä näkyy lisääntyvinä palkkamenoina.

Osa kunnista myös valmistautuu kiivaasti soten vaikutuksiin: nyt tehtävät sote-kustannusten leikkaukset näkyvät tulevaisuudessa parempina valtionosuuksina, muistuttaa Punakallio.

– Voi olla että lisää vyön kiristystä tehdään soten alla, koska se on edullista.

Kunnilla on ollut perinteisesti käytössään erilaisia taloudellisia kikkoja, joilla taseita on saatu kaunisteltua. Nykyään kikkailu ei enää ole niin helppoa, muistuttaa Punakallio.

Punakallion mukaan ruman taloustodellisuuden peittelyä voi jatkaa korkeintaan muutaman vuoden. Sitten tulee seinä vastaan.

– Harva kunta haluaa joutua kriisikunnaksi.