Ortodoksisten seurakuntien määrä voi supistua kolmasosaan nykyisestä – osa tuohtunut, mutta pääosa seurakunnista valmis jättiremonttiin

Kirkon johto katsoo, että rahat eivät jatkossa riitä nykymallin ylläpitoon ja hallintoa pitää keventää.

Suomen ortodoksinen kirkko
Uspenskin katedraali
Uspenskin katedraali Helsingin keskustassa on maan tunnetuin ortodoksinen kirkko.Henrietta Hassinen / Yle

Maan toiseen valtionkirkkoon, Suomen ortodoksiseen kirkkoon on tekeillä sodanjälkeisen ajan ylivoimaisesti suurin hallintoremontti. Kirkon johto esittää seurakuntien määrän pudottamista kolmannekseen nykyisestä sulauttamalla monta seurakuntaa yhdeksi kokonaan uudeksi seurakunnaksi.

Kun nyt ortodoksisia seurakuntia on koko maassa 21, olisi niitä uudistuksen toteuduttua, vuoden 2020 alusta, enää seitsemän. Vertailun vuoksi: evankelis-luterilaisia seurakuntia on nyt 400.

Perustettavat suurseurakunnat olisivat paikoin valtavia pinta-alaltaan: esimerkiksi Pohjoisessa kertyisi ajomatkaa seurakunnan pohjoiskolkasta Utsjoelta keskuspaikkaan Ouluun lähes 700 kilometriä.

Grafiikka
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

Vain maan jäsenmäärältään selvästi suurin seurakunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, jatkaisi ehdotuksen mukaan entisellään. Muilta osin kirkon johto pitää nykyistä seurakuntarakennetta taloudellisesti ja toiminnallisesti kestämättömänä.

– Väestö valuu meidänkin seurakunnissa etelään päin. Toiset seurakunnat pienenevät ja toiset suurenevat. Talous ja toimintaedellytysten turvaaminen ovat keskeisiä asioita uudistuksen taustalla, ja muitakin syitä on, sanoo Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo.

Arkkipiispa Leo.
Arkkipiispa Leo johtaa Suomen ortodoksista kirkkoa. Hän kannattaa vankasti esitettyä seurakuntauudistusta.Pekka Koli / Yle

Arkkipiispan mukaan moni seurakunta elää taloudellisesti tiukoilla ja eräiltä sietokyky on taloudellisessa mielessä jo ohi. Kirkon johto uskoo nykyistä selvästi suurempien seurakuntien tuottavan säästöjä pitkällä aikavälillä.

Nopeita säästöjä ei olekaan tulossa, koska henkilöstövähennysten tielle ei haluta lähteä. Käytännössä henkilöstökulut pienenevät pitkälti vain eläköitymisten kautta.

Säästöjä saataisiin myös luopumalla osasta seurakuntien kiinteistöjä, koska niitä on nyt paikoin liikaa tarpeeseen nähden. Mutta sekin on hidas tapa leikata kuluja.

500-vuotias haluaa uudistua

Kirkon johdon ehdotus uudeksi seurakuntajaoksi on halkonut ortodoksiseurakunnat kahteen leiriin: kannattajiin ja vastustajiin.

Yle uutiset luki äsken päättyneen lausuntokierroksen näkemykset. Niistä selviää, että selvä enemmistö seurakunnista (13 kpl = 62%) suhtautuu suopeasti suunnitelmaan, joskin pari niistä varauksin. Seurakuntien jäsenmäärien mukaan laskettuna kannatus on vielä vahvempaa: 72 %.

Grafiikka
Seurakuntien yhdistämiseen suhtautuu kriittisesti kahdeksan ortodoksista seurakuntaa: Hämeenlinna, Kajaani, Kuopio, Lahti, Nurmes, Saimaa, Taipale ja Turku. Uudistusta kannattaa 13 seurakuntaa: Hamina, Helsinki, Iisalmi, Ilomantsi, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Lappeenranta, Lappi, Oulu, Rautalampi, Tampere ja Vaasa.Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

Esimerkiksi yli 500 vuotta toiminut Ilomantsin seurakunta katsoo lausunnossaan, että Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa nykyinen toimintamalli tiukkoine seurakuntarajoineen estää järkevän toiminnan ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Yhdistämisten toteuduttua lähin pappi voi hoitaa toimitukset pienemmin kustannuksin.

Lapin ortodoksinen seurakunta arvioi, että taloudellisesti yhdistymisellä on mahdollista saavuttaa hyötyjä, mutta hallintokulut voivat kasvaa. Myös Tampereen seurakunta katsoo suurempien seurakuntien voivan olla hyvä ratkaisu taloussyistä.

Jyväskylän ortodoksiseurakunnan mukaan nyt on oikea aika kirkon ja rakenteiden uudistamiselle.

Myös tuohtumusta ilmassa

Seurakuntien sulauttamisehdotus on saanut lausunnoissa myös reippaasti sapiskaa.

Suurseurakuntien perustamiseen suhtautuu kielteisesti tai vähintään kriittisesti kahdeksan seurakuntaa eli 38 prosenttia kaikista. Jäsenmäärän mukaan laskettuna vastustajia on 28 prosenttia koko kirkon jäsenistöstä.

Joensuun naapurissa toimiva Taipaleen ortodoksinen seurakunta tyrmää aikeet muodostaa neljästä sikäläisestä seurakunnasta yksi iso ja alentaa Taipale samalla kappeliseurakunnaksi. Seurakunnan mukaan sen talous on kunnossa ja muutkin edellytykset puoltavat itsenäisenä pysymistä.

Taipaleen seurakunta on selvästi tuohtunut sulauttamisehdotuksesta: "Esityksessä ei ole annettu mitään arvoa seurakunnan pitkälle, lähes 430 vuotiselle historialle. Näin väkivaltaisella tavalla ei tulisi kohdella kirkkomme toiseksi vanhinta seurakuntaa".

Nurmeksen ortodoksinen seurakunta huomauttaa pakkoliitosten vaikutuksesta työilmapiiriin: henkilösuhteet voivat tulehtua ja jää haavoja, jos seurakuntia yhdistetään pakolla. Nurmes epäilee myös, koituuko yhdistymisistä todellisia säästöjä.

Taipale, Nurmes ja Saimaan ortodoksinen seurakunta ovatkin yhdessä jättäneet kirkolliskokoukselle linjausaloitteen, jonka mukaan seurakuntia ei tule pakkoa käyttäen liittää toiseen seurakuntaan.

Myös Kuopion seurakunta karsastaa lausunnossaan pakkoa vapaaehtoisuuden sijaan. Lisäksi se pitää uudistuksen aikataulua liian tiukkana ja epärealistisena, eikä lausuntojen perusteella ole ainut näin ajatteleva.

"Ei perustu faktoihin"

Kajaanin ortodoksinen seurakunta lyttää selvin sanoin esityksen: "Esitetty malli ei perustu taloudellisiin laskelmiin ja faktoihin. Mallin toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus ovat pelkkien arvailujen varassa. Näin löyhin perustein ei suurta muutosta pidä tehdä".

Turun ortodoksinen seurakunta vastustaa esitystä, koska ehdotettu Turun, Hämeenlinnan ja Lahden muodostama suurseurakunta muodostaisi alueellisesti liian suuren ja vaikeasti hallinnoitavan kokonaisuuden.

Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta vastustaa esitettyä liittymistä Turun seurakuntaan, koska sillä on mielestään luontainen side Tampereelle. Muutenkaan se ei tue yhdistymisesitystä.

Lahden ortodoksien mielestä esitetty kappeliseurakuntamalli ei kevennä hallintoa ja taloutta, vaan pikemminkin paisuttaa. Myös Nurmes on samoilla linjoilla.

Uudistusta valmisteleva selvitysmies laatii parhaillaan omaa lausuntoaan loppusyksyn päätöskokousta varten. Jos lopullinen esitys hyväksytään, aloittavat uudet seurakunnat tällä tietoa vuoden 20 alusta.

– Minulla on vahva usko siihen, sanoo arkkipiispa Leo.

Esityksen läpimeno ei ole selvää. Hallintouudistusta on yritetty ortodoksisessa kirkossa ennenkin, mutta aikeet ovat kaatuneet. Edellisen kerran näin kävi viitisen vuotta sitten.

– Jos tästä ei tule päätöstä marraskuun kirkolliskokouksessa , niin tämä asia kaatuu ja alkaa taas uudestaan alusta. Sen jälkeen voimme ennustaa, että seuraavat neljä vuotta tätä tehdään taas alusta alkaen, arkkipiispa Leo kuvaa vaihtoehtoa.

Lue lisää:

Liitosseurakunnat ja yhtymät onnistuneet nipistämään menoistaan – kirkollisverolla yllätyssuunta

Kymmenet seurakunnat hurahtivat liitoksiin – sen sijaan kuntaliitokset ovat täysin jäissä