Satoja masentuneita hoidetaan antamalla magneettipulsseja vasemman etuotsalohkon alueelle – katso videolta, miten stimulointi liikuttaa Jaakko Niemisen kättä

Sadat saavat Suomessa magneettistimulaatiolla hoitoa vakavaan masennukseen.

masennus
Näin magneettipulssi liikuttaa sormea
Näin magneettipulssi liikuttaa sormea

Se tuntuu kevyeltä luunapilta kallon pintaan. Naksautus päähän, ja Jaakko Niemisen käsi heilahtaa tahtomatta.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kellarissa on BioMag-tutkimuskeskus, jossa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Selja Vaalto liikuttaa magneettikelaa Niemisen pään yllä.

Huoneessa on pidettävä kuulosuojaimia. Siitä huolimatta, että ääni kajahtaa yhtä lujana kuin katuporan isku, kuulija huomaa sen nopeuden takia vain hienovaraisen naps-äänen, joka on yhtä kuuluva kuin kielen maiskaus.

Pulssi kestää 250 mikrosekuntia, eli sekunnin miljoonasosia. Vaikka paikalla olisi desibelimittari, sekään ei pysyisi äänen nopeuden perässä.

Vaalto napauttaa uudestaan aivokuorta, ja Niemisen käsi heilahtaa taas tahtomatta. Näet tapahtuman ylhäältä videolta.

Transkraniaalinen magneettistimulaatio Jaakko Nieminen Selja Vaalto
Selja Vaalto liikuttaa magneettikelaa Jaakko Niemisen pään päällä. Taustalla tietokoneen näytöllä on kuva Niemisen aivoista.Lindroos Janne / Yle

Miljoona euroa laitteen kehittämiseen

Käytössä on magneettistimulaattori, jolla aktivoidaan aivojen hermosoluja kallon ulkopuolelta. Tietokoneen näytöllä on kuva Niemisen aivoista.

Tällä hetkellä sadat saavat Suomessa laitteella hoitoa vaikeaan masennukseen tai hermokipuun. Sillä paikannetaan myös aivojen osia esimerkiksi leikkauksia ennen. Viime vuonna Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto saivat Jane ja Aatos Erkon säätiöltä miljoona euroa (siirryt toiseen palveluun) laitteen kehittämiseen.

Laite toimii näin:

Kallon yllä pidettävä kela synnyttää magneettikentän, joka läpäisee vaivatta kallon luut. Magneettikentän seurauksena aivokuoren hermosoluissa syntyy sähkövirtoja ja hermosolut alkavat viestimään keskenään läheisiä hermoratoja pitkin.

Antamalla stimulaation oikeaan kohtaan liikeaivokuorta Niemisen käsi heilahtaa.

– Sen verran tiedetään, että tässä menee sellainen uurre, jonka etupuolelle jää liikkeiden tuotosta vastaava aivoalue, Selja Vaalto sanoo osoittaen kuvaa Niemisen aivoista.

– Ja täällä sen vieressä on tuntoaistimuksista vastaava aivoalue.

Pulssi poimuun joka vastaa vasemman käden liikkeistä ja Niemisen sormet heilahtavat.

Jaakko Nieminen on tutkija yliopistolla ja meneillään on laitteen esittely.

– Se on vähän kuin olisi käsi ilmassa ja sen päästäisi vapaaksi, hän sanoo tuntemuksesta käden tärähtäessä tahtomatta.

Masennuksen hoidossa laitteella stimuloidaan aivojen etuotsolohkoa.
Masennuksen hoidossa laitteella stimuloidaan aivojen etuotsalohkoa.Ludovic Di Orio

Satoja miljoonia miljoonia kytkentöjä

Aivoissa on arviolta sata miljardia hermosolua ja satoja biljoonia, eli miljoonia miljoonia, kytkentöjä.

Käden heilunnassa on kyse lyhytaikaisesta muutoksesta – pulssi annetaan ja käsi liikkuu. Yliopistollisissa keskussairaaloissa ollaan kiinnostuneita pitkäaikaisesta muutoksesta aivoihin, vaikkapa masennuksen hoidossa.

Vuosittain sadat istuvat Suomessa samanlaiseen penkkiin kuin Nieminen ja saavat magneettipulsseja vasemman etuotsalohkon alueelle, joka säätelee mielialaa, työmuistia ja tarkkaavaisuutta.

Masentuneella hermoradat eivät toimi kuten terveellä juuri täällä vasemman etuotsalohkon alueella ja siksi sitä aluetta stimuloidaan. Synnyttämällä keinotekoisesti sähköä alueelle hermoradat ikään kuin tottuvat toimintaan ja aktivoituvat toiveiden mukaan arjessakin hoidon jälkeen.

Aivot ovat aina erilaisia.

Risto Ilmoniemi, Aalto-yliopisto

Kuuri vakavan masennuksen hoitoon on esimerkiksi kymmenen pulssia sekunnissa muutaman sekunnin ajan. Sitten taukoa vajaat puoli minuuttia ja sama toistuu puolen tunnin ajan. Hoitoa annetaan yleensä neljän viikon ajan.

Stimulaatiota tarjotaan sen verran kuin laitteita on. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa on huhtikuusta lähtien hoidettu 13 potilasta päivässä kahdella koneella.

Mielialakeskus etsitään karkealla menetelmällä

Teknologia ei ole uutta. Ensimmäinen vihje sen toimivuudesta saatiin 1896, jolloin ranskalainen Jacques-Arsène d'Arsonval asetti koehenkilön pään kelaan, jossa kulki 110 voltin vaihtojännite.

Jännite vaikutti: kokeessa ollut kertoi nähneensä valonvälähdyksiä. Nyt tiedetään, että valoilmiöt johtuvat verkkokalvojen stimulaatiosta.

Toistasataa vuotta myöhemmin Niemisen heiluva käsi liittyy olennaisesti masennuksen hoitoon.

Mielialaa säätelevä alue etsitään vielä karkealla menetelmällä: Ensin paikannetaan kohta, jota stimuloimalla käsi heilahtaa. Sitten siirrytään viisi ja puoli senttimetriä kallon pintaa pitkin eteenpäin. Tässä kohtaa on dorsolateraalinen prefrontaalikorteksi, joka säätelee mielialoja ja työmuistia.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan osastonlääkäri Tuukka Raij sanoo masennuksen hoidosta, että noin puolet hoitoa saaneista kertovat jollain tavalla hyötyvänsä siitä.

Stimulaatiolla ei ole monia todettuja haittavaikutuksia. Yleinen haittavaikutus on pään lihasten supisteluun liittyvä kipu hoitosarjan alussa. Sarjan edetessä siihen tottuu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan mukaan. Noin yhdellä tuhannesta stimulaatio voi aiheuttaa kouristuksen – kouristuksen riski on suurempi krapulaisille tai antipsykootteja käyttäville.

Aivojen rakenne ei ole vakio

Etsimällä esimerkiksi puhekyvystä vastaava alue laitteella pystytään häiritsemään puhetta. Tällöin magneetti-impulsseja annetaan ohimon alueelle, jossa sijaitsee puhekeskus.

Koehenkilölle näytetään kuvia tutuista esineistä, joita hän kuvailee ääneen. Puhuessa hänelle annetaan impulsseja, kunnes hän ei saa muodostettua vaikkapa sanaa sitruuna, kun näkee sen edessään. Tämä tarkoittaa, että aivojen puhekeskus on löytynyt.

Näin saadaan selville vaikkapa ennen aivoleikkauksia, että missä puhealueet sijaitsevat. Sen avulla tiedetään että mistä ei leikata, jotta puhekyky, kielen ymmärtämiskyky tai vaikka kyky liikuttaa kättä pysyvät ennallaan.

Aivojen rakenne ei ole vakio kaikilla.

–Aivot ovat aina erilaisia ei henkilöillä. Jos aivoissa on vaikka kasvain, niiden muoto muuttuu ennestään, Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta sanoo.

Näkyykö aivoissa eroja esimerkiksi masennushoitojen jälkeen?

Yhden potilaan kohdalla muutosta ei näe nyt käytössä olevilla laitteilla, Tuukka Raij sanoo.

– Jos katsotaan kahdenkymmenen ihmisen aivoja hoidon jälkeen, niin aivojen toiminnassa ja rakenteessa nähdään pieniä muutoksia.

Viimeisen kymmenen vuoden ajan stimulaatio on ollut masennuksen käypä hoito -suosituksissa. Hoitoa annetaan Suomessa, jos lääkehoito ei tehoa.