Nivelsärkyjä, kielen kutinaa ja iho-oireita: Jopa uusia kouluja tyhjennetään sisäilmaongelmien takia – Kuka kantaa vastuun?

Loviisassa on tyhjennetty vasta muutama vuosi sitten valmistunut koulurakennus. Nyt kaupunki neuvottelee rakennusyhtiön kanssa vastuukysymyksistä. Niitä pohditaan myös ympäristöministeriössä, kun maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan.

sisäilmaongelmat
Valtteri Turto ja Wilma Aalto käyvät lukiota elokuvateatteri Marilynin tiloissa.
Valtteri Turto ja Wilma Aalto käyvät lukiota väistötiloissa elokuvateatteri Marilynissa.Antti Kolppo / Yle

Loviisan keskustassa sijaitseva pieni elokuvateatteri Marilyn on todellisessa tehokäytössä. Illalla Marilynin valkokankaalla pyörivät elokuvat, arkipäivisin sille heijastetaan matematiikan kaavoja.

Tavallisesti Loviisan lukion oppilaat opiskelevat Harjurinteen koulukeskuksen tiloissa. Tänä syksynä kaikki koulun kuutisen sataa oppilasta joutuivat kuitenkin väistötiloihin eri puolille kaupunkia sisäilmaongelmien vuoksi. Osa opiskelee parakeissa, mutta lukiolaiset saivat käyttöönsä elokuvateatterin salin ja aulan.

Syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva Daniel Louko on tottunut tilanteeseen nopeasti.

– Ei tälle asialle nyt voi oikein mitään. Parempi olla täällä kuin homekoulussa, Louko toteaa.

Daniel Loukolla on ylioppilaskirjoitukset tänä syksynä.
Daniel Loukolla on ylioppilaskirjoitukset tänä syksynä.Antti Kolppo / Yle

Rehtori: Oireita sekä vanhassa että uudessa rakennuksessa

Tänä syksynä evakuoitu Harjurinteen koulukeskus koostuu vanhasta osasta ja uudisrakennuksesta, joka valmistui vuonna 2014. Käytännössä ne ovat erillisiä rakennuksia, joita yhdistää käytävä.

Lukiolaiset ja yläkoululaiset ovat pääsääntöisesti käyttäneet vanhaa puolta ja eskarit sekä alakoululaiset uutta osaa. Uudisrakennuksen liikunta-, musiikki- ja ruokasalit ovat olleet kaikkien oppilaiden käytössä.

Lukiolaiset ja yläkoululaiset ovat käyttäneet pääasiassa Harjurinteen koulun vanhaa puolta.
Lukiolaiset ja yläkoululaiset ovat käyttäneet pääasiassa Harjurinteen koulun vanhaa puolta.Antti Kolppo / Yle

Harjurinteen koulun ja Loviisan lukion rehtorin Laura Tenhusen mukaan sisäilmaongelmat ovat vaivanneet koulun vanhaa osaa aika ajoin, mutta ne saatiin kuntoon vuonna 2014 tehdyssä peruskorjauksessa.

– Tämän jälkeen koulussa toimittiin pari vuotta lähes oireitta, Tenhunen sanoo.

Tenhusen mukaan tilanne oli hyvä koko koulussa, kunnes osa henkilökunnasta ja oppilaista alkoi taas oireilla sekä uudella että vanhalla puolella lukuvuoden 2017–2018 aikana.

– Esimerkiksi nivelsärkyjä, kielenpään kutinaa, iho-oireita, poskiontelontulehduksia, korvatulehduksia, päänsärkyä, väsymystä ja nenäverenvuotoa, Tenhunen luettelee oireita.

Kaupunginjohtaja: "Meillä luulisi olevan rahaa ja osaamista rakentaa kunnolla"

Loviisan kaupunginjohtaja Jan Oker-Blom on harmissaan siitä, että 12 miljoonaa maksanut uusi koulurakennus jouduttiin poistamaan opetuskäytöstä. Kaupunginhallitus päätti näin toukokuussa kaupungin teettämien tutkimusraporttien perusteella.

– Siellä on ollut poikkeuksellisen korkeita kosteus- ja mikrobiarvoja eri kohdin esimerkiksi välikatoissa ja lattiamattojen alla, Oker-Blom sanoo.

Loviisan kaupunginjohtaja Jan Oker-Blom.
Loviisan kaupunginjohtaja Jan Oker-Blom.Antti Kolppo / Yle

Oker-Blom ei usko, että neljä vuotta käytössä olleen uudisrakennuksen sisäilmaongelmat voisivat johtua virheellisestä käytöstä. Siksi hän epäilee, että jotain on mennyt rakennusvaiheessa pieleen.

– Se on ikävää, että Suomessa on niin paljon tämäntyyppisiä ongelmia. Miten se on mahdollista? Ilmasto tuskin on yllätys, koska se on ollut iät ja ajat sama. Meillä luulisi olevan rahaa ja osaamista rakentaa kunnolla.

Kaupunki on hankkinut ulkopuolisen asianajajan hoitamaan keskustelua rakennusyhtiö Skanskan kanssa, joka rakensi uuden koulurakennuksen. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä vanhan koulurakennuksen kanssa.

Rakennusyhtiö: Kosteusarvot valtaosin tyypillisiä

Myös Skanska on teettänyt uudisrakennuksesta asiantuntijoiden laatimia tutkimusraportteja ja lausuntoja. Yhtiön Lahden alueen talonrakennusyksikön johtajan Jarkko Koskipalon mukaan Harjurinteen uuden koulurakennuksen kosteusarvot ovat valtaosin tyypillisiä neljä vuotta vanhalle rakennukselle.

– Ehkä raja-arvojen ylärajoja ollaan lähellä ja niiden yläpuolella kenties. Varmasti oli muutamia, jotka olivat yli suositeltujen raja-arvojen, mikä ei tarkoita sitä, että ne aiheuttaisivat vielä mitään, mutta siinä on mahdollisuus, että ne aiheuttavat, Koskipalo sanoo.

Harjurinteen koulun uudisrakennusta ovat käyttäneet eskarit ja alakoululaiset.
Harjurinteen koulun uudisrakennusta ovat käyttäneet eskarit ja alakoululaiset.Antti Kolppo / Yle

Koskipalo haluaa korostaa, että raja-arvot ovat ylittyneet vain hyvin pienillä alueilla.

– Niillä alueilla, joilla raja-arvo on ylittynyt, ne eivät kuitenkaan näiden sisäilmatutkimusten perusteella aiheuttaneet mitään sellaista, mikä olisi terveydelle haitallista tai rakenteille ongelmallista.

Koskipalon mukaan Loviisan kaupunki ryhtyi liian mittaviin toimenpiteisiin, kun se evakuoi oppilaat koulusta.

– Meidän mielestämme pitäisi ensin tutkia ja selvittää asioita, ja sen perusteella tehdä toimenpiteitä sen sijaan, että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin summan mutikassa, Koskipalo sanoo.

Kuka maksaa laskun?

Kaupunki on päättänyt teettää tarpeelliseksi katsomansa korjaukset uudessa koulussa ja aikoo lähettää laskun Skanskalle. Väistötiloihin ja tutkimuksiin on jo uponnut pari miljoonaa. Kaupunginjohtaja Oker-Blom toivoo, että asiaan löytyy sopuratkaisu, mutta tarvittaessa hän on valmis hakemaan ratkaisua oikeusteitse.

Harjurinteen uutta koulua käytetään kuitenkin rajoitetusti tänä syksynä. Loviisan kaupunki on tiedottanut, että jakelukeittiö ja ruokala otetaan käyttöön syyskuun alussa ja liikuntasalia käytetään ylioppilaskirjoitusten aikana.

Oker-Blomin mukaan oppituntien pitäminen luokissa on kuitenkin mahdotonta, kun rakennuksesta otetaan näytteitä ja sitä korjataan.

– Jos lattioita revitään auki ja seiniä porataan, ilmaan pääsee enemmän haitallisia partikkeleita. Se ei ole vaihtoehto, että oppilaat pidetään samalla luokissa.

Satoja sisäilmaongelmaisia kouluja Suomessa

Moni muukin kaupunki ja kunta painii sisäilmaongelmien kanssa. Viime viikolla Yle kertoi, että myös Orimattilassa tyhjennetään ja remontoidaan vasta kaksi vuotta sitten valmistunut Järvikunnan koulu oppilaiden ja henkilöstön oireilun vuoksi.

Järvikunnan koulu.
Järvikunnan koulu Orimattilassa evakuoidaan syyskuun alussa.Orimattilan kaupunki

Viranomaistahoilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monessa Suomen koulussa on sisäilmaongelmia. Kun Yle selvitti asiaa Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa vuonna 2016, kävi ilmi, että ainakin parissa sadassa koulussa on ollut kosteus- ja homeongelmia. Muita sisäilmaongelmia on ollut noin neljässä sadassa koulussa.

Ongelman laajuus on huomattu myös ympäristöministeriössä, jossa valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. (siirryt toiseen palveluun)

Laki: Vastuu on hankkeeseen ryhtyvällä

Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi toimii puheenjohtajana lakiuudistusta valmistelevan työryhmän alaisessa rakentamisen jaostossa, joka pohtii muun muassa rakentamisen vastuukysymyksiä. Hän ei ota kantaa Loviisan kaupungin ja Skanskan erimielisyyksiin tai mihinkään muuhunkaan yksittäistapaukseen.

– Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vastuukysymys on hyvin yksiselitteinen. Vastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Rakennusliikkeen vastuu riippuu siitä, minkälaisen sopimuksen rakennushankkeeseen ryhtyvä on rakennusliikkeen kanssa tehnyt eli kuinka paljon vastuuta on sopimusteknisesti siirretty yksityisoikeudellisella sopimuksella rakennusliikkeelle, Martinkauppi sanoo.

Käytännössä rakennushankkeeseen ryhtyvä voi olla vaikka kunta, talopaketin hankkiva perhe tai ammattirakennuttaja.

Kirsi Martinkauppi, lainsäädäntöneuvos, ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi toimii rakentamisen jaoston puheenjohtajana.Elise Tykkyläinen / Yle

Martinkaupin mukaan Suomessa on laaja sopimusvapaus. Siitä hyötyvät ne, jotka tuntevat rakennusalan lainsäädännön ja sopimusjuridiikan hyvin. Nämä osaavat tehdä itselleen edullisia sopimuksia. Heikoille voivat puolestaan jäädä ne, jotka panevat nimensä paperiin ymmärtämättä kunnolla mihin ryhtyvät.

Kosteusongelmat eivät aina tule ilmi takuuaikana

Usein rakennushankkeisiin liittyvissä sopimuksissa viitataan myös Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin eli YSE 1998:aan.

– Yleisissä sopimusehdoissa takuuaika on kaksi vuotta. Esimerkiksi moni rakennusvirhe, joka liittyy kosteusongelmiin, ei välttämättä käy ilmi parissa vuodessa. Tämä voi johtaa siihen, että takuuaika on jo mennyt umpeen, jos sopimuksessa on vain kategorisesti viitattu YSE 1998:aan, Martinkauppi sanoo.

Elokuvateatteri Marilynin valkokankaalla on matematiikan kaavoja.
Elokuvateatteri Marilynin valkokankaalla on matematiikan kaavoja.Antti Kolppo / Yle

Martinkaupin mukaan lakiuudistuksen esiselvitystyöhön liittyvissä kyselyissä on noussut esille muun muassa sellaisia näkökulmia, että YSE 1998:sta voitaisiin luopua, ja sen ehtoja voitaisiin kirjata suoraan maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Esiselvitystyön yhteydessä on herännyt keskustelua myös siitä, pitäisikö hankkeeseen ryhtyvän vastuuta siirtää enemmän rakennusyhtiölle. Martinkaupin mukaan Suomen tilanne poikkeaa esimerkiksi Saksasta, jossa rakennusyhtiöillä on suurempi vastuu ja Ranskasta, jossa vakuutusyhtiöillä on suurempi rooli.

Puntarissa laatu ja nopeus

Martinkaupin mielestä vastuukysymykset ovat poliittisen pohdinnan paikka.

– Jos siirrymme hankkeeseen ryhtyvän vastuusta urakoitsijan tai viranomaisen tiukempaan vastuuseen, niin mitä sillä hävittäisiin ja mitä voitettaisiin? Jos rakennuskustannukset nousevat jonkin verran, kun vaaditaan parempaa laatua, mutta samalla estettäisiin homeongelmia, niin säästettäisiinkö terveydenhuollon kustannuksia, kun ihmiset eivät sairastuisi homeen vuoksi?

Tilannetta ei ainakaan helpota se, että rakennusyhtiölle voi langeta sopimussakko, jos rakennus valmistuu aikataulustaan myöhässä.

– Rakennusliikkeet ovat osakeyhtiöitä, joiden tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Jos työmaan viivästymisestä seuraa iso sanktio, voi tulla esimerkiksi kiusaus kiinnittää muovimatto aavistuksen kosteaan betoniin.

Vastuunjakokysymyksiä mutkistaa myös se, että monilla työmailla on pitkä alihankintaketju.

– Siellä saattaa joissakin tapauksissa olla aliurakointiketjujen linkitysongelma niin, että kukaan ei oikein mieti kokonaishanketta, koska lainsäädännössä vastuu on viime kädessä hankkeeseen ryhtyvällä, jolla ei välttämättä ole rakennusalan koulutusta, tosiasiallista osaamista tai mahdollisuutta valvoa hankkeen etenemistä, Martinkauppi sanoo.

Lue myös:

Kouvolalaisen rakennusyrityksen uudenkarhea koulu remonttiin

Vasta pari vuotta toiminut koulu suljetaan – sisäilmaongelmat ovat piinanneet oppilaita ja henkilökuntaa alusta asti