Yhdysvaltalaistutkijan terveiset: Niinistön muistutettava Putinia siitä, miksi Venäjän-vastaiset pakotteet ovat voimassa

Yhdysvaltojen arvostetuimpiin Eurooppa-tutkijoihin kuuluva Heather Conley uskoo, että länsimaiden on puututtava Venäjän vaalihäirintään ja muistutettava sitä yhteisistä pelisäännöistä.

kansainvälinen politiikka
Heather Conley
Heather Conley on Yhdysvaltain tunnetun CSIS-ajatushautomon Eurooppa-ohjelman johtaja.Berislav Jurišić / Yle

Presidentti Donald Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin yhteinen lehdistötilaisuus heinäkuussa Helsingissä. Lausunnoista syntyy vastaisku Yhdysvalloissa. Kongressi määrää uusia Venäjän-vastaisia pakotteita. Ruplan arvo romahtaa.

Ulkopolitiikan tutkijat pohjoisella pallonpuoliskolla ovat seuranneet huolestuneina parin viime vuoden kehitystä Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä suhteissa.

Heather Conley on yksi heistä. Amerikkalaisen strategisten ja kansainvälisten suhteiden keskuksen (CSIS) Eurooppa-ohjelman johtaja näkee päivittäin, kuinka Yhdysvallat murentaa suhteitaan tärkeimpiin liittolaisiinsa ja hapuilee hajanaisen Venäjän-politiikan mainingeissa.

CSIS on Yhdysvaltojen tärkeimpiä puolustus- ja ulkopolitiikkaan keskittyviä ajatushautomoita, joka toimii niin republikaanien kuin demokraattien neuvonantajana ulkopolitiikassa.

– Maamme ristiriitaiset ulkopoliittiset linjaukset näkyivät kirkkaasti Helsingin huippukokouksessa. Tilanne on todella sekava, Conley sanoo.

Hänen mukaansa Venäjä on todistetusti loukannut kansainvälistä lakia levittämällä väärää tietoa vaalien alla esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Ranskassa.

Maa on myös rikkonut valtioiden rajojen loukkaamattomuutta ja vallannut laittomasti alueita Georgiassa ja Ukrainassa.

Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tälle on selkeät seuraukset, joita presidentti Donald Trumpin julkiset lausunnot eivät kuitenkaan noudata.

– Koskaan ennen emme ole olleet näin erimielisiä vastustajastamme. Trump toimii omien arvojensa mukaisesti, vaikka nämä olisivat muun hallituksen politiikan vastaisia, Conley kertoo.

Putin ja Niinistö.
AOP

“Putin ei halua puhua rajojen loukkaamattomuudesta”

Conley pitää tärkeänä, että puheyhteyttä Venäjän johtoon pidetään yllä – ja että EU-maat sekä Yhdysvallat korostavat kansainvälisen lain luokkaamattomuutta.

Presidentti Sauli Niinistö matkustaa keskiviikkona Venäjälle Sotšiin, jossa hän tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Presidenttien on tarkoitus keskustella ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä.

Heather Conleyn mukaan Niinistön on tärkeää välittää tapaamisessa samaa viestiä kuin kaikki muutkin Suomen liittolaisvaltiot ja muistutettava Venäjää rajojen koskemattomuudesta.

– Länsimaiden on oltava selväsanaisia siitä, että Venäjä ei tällä hetkellä kunnioita Ukrainan- ja Georgian-vastaisia rajojaan. Toivon, että presidentti Niinistö pitää asiaa esillä, vaikka Putin ei varmasti halua puhua siitä.

Conleyn mukaan kansainvälisistä sopimuksista luopuminen tarkoittaisi myös niissä olevien takuiden puuttumista.

– Silloin meidän on varauduttava uusiin maavaltauksiin, jatkuviin rajaloukkauksiin ja kasvaviin pakolaismääriin, hän sanoo.

“Suomi tietää, miten puolustaa aluettaan”

Suomessa osataan lukea hyvin Venäjää ja Venäjän sisäpolitiikkaa, Heather Conley kehuu.

Tutkija korostaa, että Suomi ei ole koskaan lakannut uskomasta alueensa itsenäiseen puolustukseen.

Heather Conleyn mukaan sotilaallisesti liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi joutuvat sopeutumaan naapurivaltionsa aggressiivisuuteen. Ratkaisevaa on, pystyykö Suomi itsenäisesti päättämään liittoutumisistaan, vai otetaanko siltä Ukrainan tavoin valinnan mahdollisuus pois, tutkija sanoo.

– En tarkoita vain sitä, liittyykö Suomi Natoon. Kyse on kybertilan, maarajojen, ilmatilan ja merialueiden puolustuksesta ja näillä alueilla tehtävästä yhteistyöstä, tutkija luettelee.

Ennen CSIS:ää Yhdysvaltain ulkoministeriössä työskennellyt Conley sanoo, että maailma on muuttunut epävarmemmaksi. Valtiot ovat valmiita ylittämään fyysisiä rajoja omien etujensa tavoittelussa.

Yhdysvaltojen kongressi määräsi elokuun alussa Venäjälle uusia pakotteita kansainvälisen lain rikkomisesta, kun se pystyi todentamaan Britanniassa tapahtuneen hermomyrkkyiskun Venäjän tilaamaksi.

Pakotteiden ohella Nato on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Baltian maissa ja Norjassa. Baltiaan on siirretty Ukrainan kriisin puhkeamisen jälkeen neljä Naton pataljoonaa.

– Nato haluaa lähettää tällä selkeän viestin, että sen jäsenmaat kunnioittavat valtioiden rajoja ja ovat valmiita vahvistamaan niitä sotilaallisella voimalla, Conley kuvailee.

abrams-panssarivaunu ampuu
Yhdysvaltain armeijan Abrams-panssarivaunu Latviassa. Natolla on neljä pataljoonaa sijoitettuna Baltian maihin.Valda Kalmina / EPA

Venäjän aikoo yrittää vaalihäirintää EU-vaaleissa

Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa katseet kohdistuvat marraskuussa pidettäviin kongressin välivaaleihin.

Maan tiedustelujohtaja varoitti aiemmin tässä kuussa, että Venäjä yrittää vaikuttaa äänestäjien mielipiteisiin esimerkiksi sosiaalisen median avulla.

– Venäjä ei ole luonut länsimaissa olevia kuiluja ihmisten välillä, mutta se osaa hyödyntää ja jyrkentää niitä, tutkija Heather Conley kuvailee.

Conley on tutkinut Venäjän Yhdysvaltoihin ja Ranskaan kohdistamaa vaalihäirintää ja on julkaissut kirjoituksia (siirryt toiseen palveluun) tavoista, joilla väärää tietoa voidaan estää leviämästä vaalien alla.

USA:n välivaaleja enemmän häntä huolestuttavat ensi vuoden toukokuussa pidettäviin EU-parlamenttivaaleihin kohdistuvat vaikutusyritykset.

EU-vaaleissa on pieni äänestysprosentti, ja esillä on paljon hyvin paikallisia ongelmia.

Conley uskoo, että tämä tarjoaa hedelmällisen maaperän, jossa pienikin ulkopuolinen vaikutusyritys voi saada paljon tuhoa aikaiseksi.

Viimeisissä EU-vaaleissa vuonna 2014 äänesti ainoastaan 48 % Euroopan unionin kansalaisista. Conley muistuttaa, että jo nyt neljäsosa euroedustajista on EU:hun varautuneesti suhtautuvia euroskeptikkoja.

– Me kaikki kärsimme äärivasemmiston ja äärioikeiston irtiotoista, jotka murentavat halukkuutta keskitien politiikkaan, hän sanoo.

Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa raportin (siirryt toiseen palveluun) valeuutisista ja väärän tiedon levittämisestä. Raportti varoitti erityisesti vuoden 2019 vaaleihin kohdistuvasta propagandasta.

Heather Conleyn tutkimuksessa selvisi, että vaalihäirintää varten luotu propaganda näyttää yhä vähemmän venäläisvalmisteiselta ja yhä enemmän kotimaiselta.

Se käsittelee paikallisia aiheita ja leviää asiasta kiinnostuneissa ryhmissä.

Tarinoita rakennetaan ihmisten pelkojen ympärille. Tyypillistä on esimerkiksi, että samasta asiasta eri mieltä olevat ryhmät saadaan osallistumaan mielenosoituksiin samanaikaisesti.

– Venäjä ei välttämättä pyri vahvistamaan ainoastaan Venäjä-mielisyyttä. Tärkeintä on luoda kaaosta ja epävarmuutta, Conley sanoo.

Eurooppaa jakava maahanmuutto noussee myös jatkossa väärän tiedon. Esimerkiksi Saksan liittopäivävaalien alla syksyllä 2017 puhuttiin paljon maahanmuuttoon liittyvistä valeuutisista.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattuna yhteisessä lehdistötilaisuudessa presidentilinnassa 16. heinäkuuta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattuna yhteisessä lehdistötilaisuudessa presidentilinnassa 16. heinäkuuta.Valery Sharifulin / AOP

Washingtonilla neljä Venäjä-politiikkaa

Vaalihäirintää koskevasta tutkinnasta syntyi Helsingin huipputapaamisen suurin kohu. Trump kertoi Putinin rinnalla pitämässään tiedotustilaisuudessa, ettei näe mitään syytä, miksi Venäjä olisi sekaantunut Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

CSIS:n Heather Conleyn mukaan presidentti Trump on alusta alkaen tehnyt omaa Venäjä-politiikkaansa, joka eroaa suuresti Yhdysvaltain hallituksen ja puolustuselinten Venäjä-politiikasta.

Washingtonissa on tutkijan laskemien mukaan ainakin neljä eri tapaa lähetystä Venäjää. Kongressin vasta määräämät uudet pakotteet ja tiedustelinten raportit Venäjän vaikutusyrityksistä edustavat kriittisempää politiikkaa.

– Vastakkaiset suhtautumistavat ovat varmasti kaikille hämmentäviä, Heather Conley huokaa.

Tutkija on seurannut tiiviisti Euroopassa käytyä keskustelua kesäkuun Nato-kokouksen jälkeen ja tietää, että maiden johtajat eivät enää luottaa Yhdysvaltain presidentin sanaan.

Keskinäistä luottamusta on rikottu.

Yhdysvaltojen olisi korjattava sisäiset ongelmansa ennen, kuin se pystyy uskottavasti torjumaan ulkopuolisia vaikutusyrityksiä, Conley ajattelee.

– Loppujen lopuksi Venäjä ei ole aiheuttanut ongelmiamme. Parempi suhde hallituksen ja kansalaisten välille jaluottamus demokraattisiin instituutioihin, ne puuttuvat, hän sanoo.

Lisää aiheesta:

Presidentti Niinistö ja Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat puhelimessa – aiheena muun muassa Euroopan ja Venäjän suhteet

Yhdysvaltain tiedustelujohtaja: Venäjä yrittää edelleen vaikuttaa tuleviin vaaleihin

USA:n pakotteet saivat aikaan kaaoksen Venäjän taloudessa – ruplan arvo ja pörssikurssit romahtivat

Viikko Helsingin huippukokouksesta – Mitä jäi käteen Trumpin ja Putinin neuvottelusta?

Amerikkalaistutkija: Trump on ollut Venäjälle paha pettymys