Pienten kuntien vesijohtoverkostoissa saattaa muhia yllätys – "Monessa kunnassa korjattavaa tulee kerralla todella paljon"

Saneeraustarpeen kartoittaminenkin voi olla vaikeaa, kun putkitöiden kirjaaminen on ollut vuosikymmeniä retuperällä.

vesihuolto
Vanhoja metalliputkia vaihdetaan uusiin muoviputkiin Porin Pihlavassa.
Mari Kahila / Yle

Viime vuosien putkityöt on kirjattu tarkasti muistiin, mutta parikymmentä vuotta sitten tehtyjä vesihuoltoverkoston saneerauksia saakin jo arvailla.

Kokemäen Vesihuollon vesihuoltoteknikko Teemu Peltonen painii päivittäin saman ongelman kanssa. Reilun 7 000 asukkaan kunnassa ei ole aiemmin dokumentoitu järjestelmällisesti uusia putkilinjoja tai verkostoon tehtyjä kunnostuksia.

Tiedon on luotettu säilyvän työntekijöiden päässä, mutta se on pikkuhiljaa karannut vesihuoltolaitokselta eläkkeelle jääneiden matkassa.

Kokemäen Vesihuollon vesihuoltoteknikko Teemu Peltonen.
Kokemäen Vesihuollon vesihuoltoteknikko Teemu Peltonen.Mari Kahila / Yle

– On vaikea edes kuvailla, miten haastavaa tiedon puute on, kun siihen on jo niin tottunut. Melkoista salapoliisintyötä tämä on, kun tutkitaan käsinpiirrettyjä kuultokuvakarttoja, joiden tarkkuus on lähinnä suuntaa antava, Teemu Peltonen toteaa.

Kokemäkeläiset eivät paini ongelman kanssa yksin – päinvastoin. Suomen vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu toteaa, että useissa sadoissa vesihuoltolaitoksissa ja vesiosuuskunnissa verkostotöiden dokumentointi on lapsenkengissä.

– On luotettu siihen, että kokenut verkostomestari kyllä muistaa missä ja milloin on mitäkin tehty. Eri puolilla maata on edessä mittavat urakat, kun vesihuoltoverkostojen tietoja saatetaan sähköiseen muotoon, Mika Rontu toteaa.

Välivuodet saneerauksissa tulevat kalliiksi

Porilaisen vesijohtoverkoston kuntoa parjataan turhaan. Tätä mieltä on Porin Veden verkostopäällikkö Jouko Halminen. Verkoston kuntoa Halminen kuvailee termillä tyydyttävä+. Parannusta on tapahtunut, sillä viimeisen neljän vuoden ajan saneeraukseen on saatu käyttää 2,5 miljoonaa euroa vuosittain.

Ennätysvuosista, jolloin vesivuotoja kirjattiin jopa puolitoistasataa, ollaan kaukana. Vuotoja oli viime vuonna enää viitisenkymmentä.

– Ei tilanne ole niin katastrofaalinen kuin moni porilainen luulee. Toki töitä saadaan tehdä paljon, mutta jos seuraavat kymmenen vuotta saneerataan nykyiseen tahtiin, saadaan verkoston kunto hyvälle tasolle, Jouko Halminen sanoo.

Porin Veden verkostopäällikkö Jouko Halminen vesijohtoverkoston saneeraustyömaalla.
Porin Veden verkostopäällikkö Jouko Halminen vesijohtoverkoston saneeraustyömaalla Porin Pihlavassa.Mari Kahila / Yle

Porilaiset päättäjät heräsivät Jouko Halmisen mukaan antamaan riittävästi rahaa vesihuoltoverkoston kunnostamiseen sinnikkään herättelyn ansiosta. Maan alla olevista putkista on pidettävä melua, muuten ne unohtuvat. Välivuodet saneerauksissa ovat tulleet kalliiksi. Niihin ei enää Halmisen mukaan ole Porissa varaa.

Korjattavaa kerralla todella paljon

Saneerausvelan purkamiseen on herätty pääasiassa juuri suurimmissa kaupungeissa. Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtajan Mika Ronnun mielestä katseet pitäisi kääntää pienten kuntien suuntaan. Vähäisistä varoista ei tahdo löytyä verkoston ylläpitoon riittävää summaa rahaa.

– Kärjistetysti voi sanoa, että mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä todennäköisemmin vesihuoltolaitosten asiakkailta kerätyt rahat soljuvat muihin kohteisiin kuin verkoston ylläpitoon, Rontu toteaa.

Korjausvelkaa alkaa monessa kunnassa olla huolestuttavan paljon, varsinkin jos saneerauksesta on vuosien saatossa luistettu. Suomalaisiin pikkukuntiin rakennettiin vesihuoltoverkostoja etenkin 1960–1970-luvuilla. Ne alkavat tulla nyt tiensä päähän.

– Monessa kunnassa ollaan pian tilanteessa, jossa korjattavaa tulee kerralla todella paljon, sanoo MIka Rontu.

Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä todennäköisemmin vesihuoltolaitosten asiakkailta kerätyt rahat soljuvat muihin kohteisiin kuin verkoston ylläpitoon.

Mika Rontu

Kokemäellä vesihuoltoverkoston saneeraukselle on vielä aikaa, sillä suuri osa verkostosta rakennettiin vasta 1980- ja 1990-luvulla. Parhaillaan vesijohtoverkostoa saneerataan sitä mukaa, kun maata kaivetaan auki jäteviemäreiden kunnostamista varten. Tahtia pitäisi Kokemäelläkin kiristää.

– Eihän meillä tietenkään ole varaa jättää aloittamatta urakkaa, vaikka se onkin pakko tehdä viimeistään vasta vuosikymmenten päästä, vesihuoltoteknikko Teemu Peltonen toteaa.

Vesihuollon ammattilaisista pian kova kisa

Turun seudulla vannotaan yhteistyön voimaan. Turun ja naapurikuntien vesihuoltolaitosten ammattilaiset istuvat säännöllisesti saman pöydän ääreen pohtimaan yhdessä vesihuollon tilaa.

Nousiaisten vesikriisissä testattiin vuoden alussa yhteistyötä tositoimissa. Nousiaisten Vesi pyysi Turun Vesihuollosta hätäapua verkostojen huuhteluun ja desinfiointiin.

Petri Elo
Paula Collin / Yle

– Asentajamme ja työnjohtomme tekivät pitkää päivää Nousiaisissa siihen saakka, että tilanne saatiin hallintaan, kertoo Turun Vesihuollon vesihuoltopäällikkö Petri Elo.

Hän uskoo, että yhteistyötä on tiivistettävä yli kuntarajojen entisestään. Hänen mukaansa alalla on pärjättävä koko ajan pienenevillä resursseilla.

– Vesihuollon ammattilaisia on koko ajan hankalampi löytää, ja kilpailu heidän osaamisestaan kasvaa. Kuntien on tulevaisuudessa järkevää tehdä yhteistyötä aiempaa enemmän, sanoo Petri Elo.