Kysyimme kolmelta suomalaiselta, millaista on saada perustuloa 560 euroa verottomana joka kuukausi – "Tuli hannuhanhimainen olo"

Valtio on maksanut 2 000 suomalaiselle 560 euroa kuukaudessa kohta kaksi vuotta. Kolmelle kokeilussa olleelle ykkösasia on ollut työvoimaviranomaisten hampaista pääseminen.

Perustulokokeilu
Tuomas Muraja, Aila Jeskanen ja Mika Ruusunen
Tuomas Muraja, Aila Jeskanen ja Mika Ruusunen ovat saaneet perustuloa pian kaksi vuotta.Jani Aarnio / Yle

Suomessa on testattu uutta sosiaalipolitiikkaa jakamalla valtion rahaa vastikkeetta työttömille. Vuoden 2016 marraskuun 175 000 työttömästä arvottiin 2 000 kansalaista mukaan kokeiluun, josta ei saanut kieltäytyä.

Kokeilu päättyy tämän vuoden lopussa ja Kelan tutkijat aloittavat kokemusten analyysin. Vaikka perustulokokeilun rajaamista pelkästään työttömiin arvosteltiin, saadaan kokeilusta tietoa ainakin siitä, miten työttömien elämään on vaikuttanut korvauksen saaminen ilman erillisiä selvityksiä.

Suomen kokeilu on kiinnostanut eri puolilla maailmaa, koska köyhyyden poistamiseksi tarvitaan uusia keinoja vanhojen konstien rinnalle.

Yle tapasi kolme perustulon todellista asiantuntijaa eli kokeiluun valittua kansainvälisen Bien-konferenssin alkaessa Tampereella. Bien on perustulotutkimuksen ja perustulopolitiikan kansalaisjärjestöjen perustama globaali verkosto.

Mikalle tuli turvallinen olo, laajentaisi kokeilua

Kangasalalainen Mika Ruusunen oli työtön opiskelija marraskuussa 2016. Nyt hän on töissä järjestelmäasiantuntijana.

– Kyllähän siinä hannuhanhimainen olo tuli, kun tajusin, mistä oli kysymys. Saan palkan lisäksi 560 euroa kuussa verottomana.

Ruususen mielestä kokeiluun otettu ihmisjoukko on liian pieni ja suppeasti kohdistettu, kun se rajattiin vain työttömiin. Hän olisi toivonut, että perustuloa olisi maksettu aloittaville yrittäjille ja kenties opiskelijoille.

Mika Ruusunen
Perustulokokeiluun olisi voinut ottaa muitakin kuin työttömiä, Mika Ruusunen sanoo.Jani Aarnio / Yle

Mikä merkitys perustulolla on ollut sinulle?

– Se oli ikään kuin turva kaikille mahdollisille tapahtumille. Esimerkiksi asuntolainan lyhennys, joka on suuripiirtein samansuuruinen kun perustulo, niin sen olen saanut hoidettu ilman huolia.

Mitä hyötyä arvioit tästä olevan?

– Valtion säästö ei tule niinkään pienemmästä sosiaaliturvan kuluerästä, vaan siitä että asiat hoituvat yksinkertaisemmin. Tämä vähentää työttömiltä turhaa byrokratiaa ja stressiä, mikä aiheutuu työttömyyskorvausten hakemisista ja muista todisteluista.

– Monella työttömällä aika menisi parempaan siinä, kun he kehittäisivät itseään tai osaamistaan, sen sijaan, että joutuu pelko perseessä todistamaan että on tehnyt jotakin tai haluaa tehdä jotakin.

Kenelle maksaisit perustuloa?

– Kaikille. Jos otetaan harkinnanvarainen toimeentulotuki pois, niin minusta perustulolla voisi korvata kaiken muun sosiaaliturvan, mukaan lukien opintotuet ja eläkkeet. Sosiaaliturvan määrä ei kasvatettaisi yhtään, mutta se hoidettaisiin vähemmällä byrokratialla.

Miten ilmainen raha vaikuttaisi työintoon?

– Perustulo, eikä muukaan sosiaaliturva, ole tarkoitettu ensisijaiseksi ja ainoaksi tulonlähteeksi, vaan vahvistavaksi tekijäksi. Kyllä se kannustaisi ihmisiä työntekoon, kun he huomaisivat saavansa pitää ansaitsemansa rahat perustulon vähenemättä.

– Itse järjestäisin perustulon joko progressiivisena tai verotuksella tuloja tasattaisiin niin, että tietyn tulorajan jälkeen perustulon vaikutus vähenee, kunnes keskituloisessa tai varakkaassa tuloluokassa sen vaikutus loppuisi sitten kokonaan.

Millä mielellä olet kertonut eri maiden tv-haastatteluissa kokemuksistasi?

– Olen ylpeä siitä, että tällaista kokeillaan Suomessa. Tämä kuvastaa mielestäni suomalaista yhteiskuntaa. Täällä yritetään kehittää järjestelmä siihen suuntaan, että täällä kaikilla on hyvä olla.

Ailan uni toteutui ja taakka putosi harteilta

Tamperelainen Aila Jeskanen oli ollut pitkään työttömänä. Matkailualalla nuorempana Kittilä-Itävalta välillä hotelleissa ja leirintäalueilla työskennellyt Aila on nykyisin monelle asialle allerginen ja terveys heikentynyt.

– Vitsailin kavereille, että kuun lopussa saan semmoisen lottovoiton. Yleensä se on ihan mahdottomuus päästä johonkin 2 000 ihmisen joukkoon. Sitten kun minut valittiin, niin oli ihmeissäni, että sittenkin niin kävi. Olin varmaan nähnyt unissani vision tämmöisestä.

Aila Jeskanen
Olen tullut nippa nappa toimeen, Aila Jeskanen kertoo.Jari Hakkarainen / Yle

Mikä muuttui, kun pääsit perustulokokeiluun?

– Putosi oikeasti semmoinen taakka harteilta. Minulle oli aina siihen saakka lähetetty työkkäristä sellaisia ”hauskoja” työehdotuksia, kuten lähde puolipäivätöihin Äetsään. Minulla ei ole autoa. Julkisilla menisi puolitoista tuntia matkaan kolmeksi tunniksi töihin ja puolitoista tuntia takaisin. Tai minulle ehdotettiin peruspäivähoitajan töitä. En saa nostaa yli viittä kiloa painavia, olen halvaantunut ja minun selkäni on leikattu.

– Perustulo helpotti tilannetta. Minulla on oikeus kieltäytyä näistä tyhmistä tarjouksista. Totta kai olen töitä hakenut. Mutta en enää tällä iällä suostu lähtemään siihen, mitä olen tehnyt nuorempana. Minulla oli tavarat autossa ja matkustelin työn perässä pitkin maailmaa.

Mitä yhteyksiä sinulla on ollut työvoimapuolelle kokeiluaikana?

– Edelleen täytän työttömyyskaavakkeen netissä. Vasta nyt kesäkuussa työvoimaviranomaiset saivat tietää, että olen perustulokokeilussa. Siis Kelahan on sen tiennyt, mutta työvoimassa eivät. Menen ensi viikolla keskustelemaan tästä asiasta. Vuoden ja kahdeksan kuukauden aikana minulle ei ole tullut yhtään työtarjousta.

Miten kokeilu on muuten vaikuttanut elämääsi?

– Minua on haastateltu kokeilun takia aika moneen paikkaan. Julkisuuden kautta olen saanut harrastukseeni liittyviä tarjouksia. Pääsin tekemään animaatioon pienoismalleja ja opettamaan nukkekotijuttuja.

Olet siis päässyt tienaamaan?

– En ole tienannut niistä, kun olen tehnyt ne ilmaiseksi. Pärjään 560 eurolla nipin napin.

Pitäisikö perustuloa maksaa kaikille?

– Miksi työssäkäyville pitäisi lahjoittaa ylimääräistä rahaa? Sitä en ymmärrä. Työttömät tai muuten kelkasta pudonneet ovat eri juttu.

Tuomas pääsi eroon pakkokursseista ja tekemään keikkoja vapaasti

Helsinkiläinen Tuomas Muraja on ollut toimittajana, mutta perustulokokeilun alkamisen aikana marraskuussa 2016 työttömänä työnhakijana. Nyt hän hankkii tuloja monesta lähteestä vapaana kirjoittajana, tietokirjailijana ja kouluttajana.

– Tämä kannustaa minunkaltaisia freelancereita tai luovalla alalla olevia projektityöntekijöitä, koska nyt on mahdollista ottaa vastaan mitä tahansa pieniä hankkeita. Niitä ei voinut ottaa vastaan silloin kun oli virallisesti työtön, koska jos tulot ylittävät 300 euroa, niin sitä aletaan verottaa kovalla kädellä pois.

Tuomas Muraja
Tuomas Muraja puhuu kaikille maksettavasta aikuislisästä.Jani Aarnio / Yle

Miten kokeiluun pääseminen vaikutti elämääsi?

– Rahallisesti ei juuri mitenkään, pikkaisen tuet laskivat. Nyt ei tarvitse jatkuvasti tehdä selvityksiä ja osallistua pakollisiin kursseihin, kuten kuinka teet CV:n. Olen muuten niitä kursseja vetänytkin. Tuki rauhoitti minut hakemaan kunnolla töitä ja paiskimaan kovemmin.

Kokeiluun valittiin vain pieni joukko työttömiä työnhakijoita, mitä mieltä olet tästä?

– Kyllä kai se jonkinlaisen kuvan antaa vaikutuksista, mutta ei siitä kyllä voi paljon analyysejä tehdä. Opiskelijat ja kotiäidit ovat tärkeitä ryhmiä, jotka olisi kannattanut ottaa mukaan tähän kokeiluun.

Kuinka laaja ratkaisu perustulo voisi olla?

– Sitä pitää miettiä tosissaan, koska työn kuva muuttuu. Kuka tahansa voi joutua työttömäksi, riippumatta siitä kuinka hyvä on. Perustulo poistaisi stigmaa, työttömiin kohdistunutta syyllistämistä, kun kaikki saisi sen samalla lailla. Kuten lapsiperheet saavat lapsilisää, niin minä puhuisin vastaavasti aikuislisästä.

Mitä asioita ”ilmainen raha” muuttaa ajattelussa?

– Pitäisi tehdä aatteellinen muutos, koska eiväthän nykyisetkään tuet ole täysin vastikkeellisia tai vastikkeettomia. Perustulossa on se ajatus, että se olisi tasapuolinen kaikille ja verotuksellahan se sitten otetaan pois niiltä, jotka sitä eivät oikeasti tarvitse.

Miten kommentoit väitettä, että laaja perustulo on liian kallis ratkaisu?

– Kukaan ei ole esittänyt summia, mitä se voisi maksaa. Näen tämän enemmänkin poliittisena tahtokysymyksenä kun rahakysymyksenä, koska hyvinvointivaltiossa kaikki maksaa. Nykyisinkin meidän etuuksia käytetään alakanttiin. Ihmiset eivät hae tukia, jotka heille kuuluvat. Perustulo madaltaisi sitä kynnystä. Kaikki saisivat sen, minkä ansaitsevat.

Tämä ”ihmiskoe”, josta ei voinut kieltäytyä, päättyy vuodenvaihteessa. Mitkä ovat tunnelmasi nyt?

– Jos olisit vuosi sitten kysynyt, niin olisin ollut toiveikas ja kuvitellut että minulla olisi nyt kokopäivätöitä. Tähän mennessä sellaista ei ole vielä tullut. Viimeksi kun olin kokopäivätöissä, niin muistot ovat siitä hyvät, olin onnellinen.

– Olisin valmis ottamaan töitä vastaan, joista ei makseta minulle sellaista palkkaa, mikä minulle kuuluisi taitotasoon ja kielitaitoon nähden, jos tietäisin, että tulee tällainen lisä perustulon kautta. Tämä ajattelu ei ole vielä kovin vahva yhteiskunnassamme, koska kuvitellaan, että työllä pitäisi tulla toimeen. Työelämä kuitenkin muuttuu. Tämä vaatii isoa ajattelun muutosta.

Mitä jälkiä aiot jättää kokeilusta?

– Olen kirjoittanut kahden vuoden aikana tietokirjaa, joka kuljettaa omia ajatuksiani perustulosta. Siinä sivussa olen haastatellut useita asiantuntijoita professoreista poliitikkoihin, jotka ovat perustulosta puhuneet. Koetan peilata tätä omaan elämääni ja millä tavalla se on vaikuttanut.

– Minua on haastateltu yli 70 kertaa ulkomaalaisiin medioihin ja olen kirjoittanut tästä artikkeleita. Olen tehnyt sen mielelläni, koska tämä on sellainen asia, joka selvästi puhuttelee koko maailmaa tällä hetkellä.

27.8.2018 klo 11:05 korjattu lyöntivirhe Jeskasen sukunimestä.