Soratiet surkeassa kunnossa – urakoitsijat lanaavat hiekkateitä liian kevyellä kalustolla eikä uutta järeää kalustoa uskalleta hankkia

Viime vuoden sekä kuluvan kesän sääolosuhteet ovat tehneet sorateiden kunnossapidosta vaikeaa.

teiden kunnossapito
Soratien hoito -liikennemerkki
Tenho Tornberg / Yle

Kuluva kesä on ollut poikkeuksellisen vaikea sorateiden kunnossapidon kannalta. Viime syksyn sateiden jälkeen kevään kelirikko oli vaikea suuressa osassa maata. Puolestaan tänä kesänä kuivuus on estänyt teiden kunnossapidon, sanoo aluevastaava Timo Hyvönen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

– Kuivana niiden auki repiminen ei ole oikein järkevää.

Teiden kunnossapito on Ely-keskusten vastuulla. Tienpitäjä on saanut eniten valituksia pölyongelmasta ja niin sanotusta pyykkilautailmiöstä, mistä vanha kansa puhuu nimellä nimismiehen kiharat. Tiet ovat hyvin epätasaisia ja pöly lentää.

– Palautteiden määrä sorateiden kunnosta on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna 30 prosenttia, Hyvönen sanoo.

Sorateiden huonon kunnon on havainnut myös Saarijärvellä kunnossapitokoneita kehittävä Esa Mäntynen EPT Kone ja laite Oy:stä.

– En osaa sanoa, milloin viimeksi tiet ovat olleet näin huonossa kunnossa.

Tiekarhut katoavaa kansanperinnettä

Sorateiden huonon kunnon taustalla eivät ole pelkästään poikkeavat luonnonolot.

Perinteisesti sorateitä on hoidettu tehokkaasti jopa 20 tonnia painavilla tiehöylillä. Ne ovat tarpeeksi painavia, jotta tien pinta ja penkat saadaan tasoitettua riittävän syvältä. Tiehöylän hinta on noin 350 000 euroa ja siinä syy, miksi niistä on luovuttu.

Nyt näitä tiekarhuja on esimerkiksi Keski-Suomessa käytössä vain muutamia ja sorateitä lanataan entistä kevyemmällä kalustolla.

– Kevyt kalusto soveltuu esimerkiksi kelirikkoteiden kunnossapitoon keväällä kun tiet ovat pehmeitä, sanoo Petäjävedellä raskaita kunnossapitolaitteita kehittävä ja valmistava Reijo Vuoksenranta Vuomet Oy:stä.

Pieniä kuoppia soratiessä.
Tenho Tornberg / Yle

Vuoksenranta on kehittänyt raskaan traktorivetoisen tiehöylän, mutta sen markkinat ovat viennissä.

– Esimerkiksi Latviaan on mennyt kahdeksan tiehöylää, kotimaahan vuosittain yksi tai kaksi, kertoo Vuoksenranta.

Vuoksenrannan mukaan urakoitsijoilla ei ole Suomessa rohkeutta investoida uusiin laitteisiin.

Urakoitsijat kilpailutettu tosi tiukalle

Vaikka teiden kunnossapito on ely-keskusten vastuulla, työt on kuitenkin kilpailutettu jo kohta parinkymmenen vuoden ajan. Koko Suomessa Destia ja YIT olivat viime vuonna suurimmat urakoitsijat (siirryt toiseen palveluun) (Liikennevirasto). Esimerkiksi Keski-Suomessa kunnossapitoa hoitavat juurikin Destia ja YIT, jotka ovat edelleen kilpailuttaneet ne aliurakoitsijoille.

– Urakoitsijat on kilpailutettu tosi tiukalle erityisesti valtion hoitamilla sorateillä, sanoo Karstulan, Kyyjärven ja Saarijärven seutuvilla tieisännöitsijänä toimiva Jaakko Leppänen.

Sorateiden ongelmien ydin on kilpailutuksessa, sanoo puolestaan koneyrittäjä Esa Mäntynen Saarijärveltä.

– Se on suoraan sanoen sairasta. Ei tällä hintatasolla kukaan pysty tekemään töitä kunnolla.

Johtaja Jukka Lehtinen Keski-Suomen ely-keskuksesta myöntää, että ongelmia on. Kysymys on pitkälti rahasta. Jos tienpitäjällä olisi enemmän rahaa käytettävissä tienpitoon, uskaltaisivat urakoitsijat paremmin investoida kalustoon, sanoo Lehtinen.

– Kyllä tässä ihan ilmeinen yhteys näiden asioiden välillä on.

Keski-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Matti Siikki vahvistaa, että yrittäjät empivät suuria kalustoinvestointeja alan epävarmuuden vuoksi. Urakat ovat niin tiukkoja, että kuluja yritetään karsia kaikesta mahdollisesta, myös kalustosta.

Samaa sanoo myös työmaapäällikkö Jukka Järvenpää Destia Oy:stä. Hänen mielestä kalliilla koneilla tehollisia työpäiviä on Suomen oloissa vähän.

Korjausvelkaa paljon myös sorateillä

Teiden kunnossapidon johtava asiantuntija Pekka Rajala Liikennevirastosta sanoo, että Suomessa väylänpidon korjausvelka on kaikkiaan noin 2,5 miljardia euroa. Korjausvelkaohjelmalla tilannetta on yritetty kohentaa.

– Korjausvelkaohjelma ei ole yltänyt sorateille, pienemmälle tieverkolle saakka, sanoo Rajala.

Parlamentaarinen työryhmä esitti keväällä vuosittain 300 miljoonan euron osoittamista harvaan asuttujen alueiden tietön kohentamiseen.

– Sen suuruista rahaa tarvitaan, sanoo Rajala.