Kokeellisen musiikin ekspertti Viktor Toikkanen: "Soittamalla kasveja voi saada aikaan ihan mielettömiä ääniä!"

Maailmassa on vain muutama ihminen, jotka tekevät musiikkia kasveilla. Yksi heistä on helsinkiläinen Viktor Toikkanen, 24, jonka omaperäinen musiikki syntyy kasvin sähkönvarauskyvystä.

Puoli seitsemän
Kasvisoittaja Viktor Toikkanen
Kasvisoittaja Viktor ToikkanenHelena Lappeteläinen / Yle

Ensimmäisen kukan musiikin tekemistä varten Viktor Toikkanen lainasi Sibelius-Akatemian tuottajien toimistosta. Seuraavat kasvit löytyivät Toikkasen vanhempien kotoa.

– Äidin anopinhammas ja peikonlehti soivat hienosti, mutta iso anopinkieli antoi liikaa sähköä ja siitä tuli liian voimakas ääni. Siksi se ei sopinut bändiin, kertoo Toikkanen.

Viktor Toikkanen on soittanut kasveilla nyt kaksi vuotta. Hän on studiossaan kehittänyt oman, kasvien sähkövaraukseen perustuvan tekniikan.

Analoginen tekniikka antaa enemmän vapauksia

Kasvimusiikin apuna on syntetisaattori, jonka itsetehdyt kytkökset saavat aikaan erilaisia ääniä. Syntetisaattori myös vahvistaa kasvin heikkoa signaalia.

Osa harrastajista soittaa tietokoneessa olevalla digitaalisella syntetisaattorilla ja osa perinteisellä analogisella syntetisaattorilla.

Digitaalisessa versiossa kasvin sähkö otetaan talteen erityisellä laitteella, jossa sähkö muunnetaan musiikkilaitteille sopivaksi ääneksi. Sähkö pakotetaan siinä tiettyyn musiikilliseen skaalaan, jossa estetään riitasoinnut ja päästään harmoonisiin ääniin.

– Minua pakotettu harmonia ei kiinnosta. Työskentelen mielummin analogisella tekniikalla, koska sillä voi tehdä erilaisia nuotteja ja korkeuksia avaavia kytkentöjä, sanoo Toikkanen.

Kasvisoittaja Viktor Toikkanen
Helena Lappeteläinen / Yle

Musiikkia hedelmillä ja vihanneksilla

Kasveista on haastavaa saada aikaan ääntä. Se on onnistunut Toikkasen studiossa useiden kokeilujen jälkeen.

Hän käyttää kasviprojektissaan myös hedelmiä ja vihanneksia. Ne toimivat antenneina ja soivat kasvien kanssa yhdessä.

– Ääneen tulee herkkyyksiä, kun kukan vierelle laittaa esimerkiksi mandariinin. Kasvien, hedelmien ja juuresten väliset yhteydet ja niistä syntyvät erilaiset äänet ovat kiehtovia. Signaaliin vaikuttavat myös kasvin muoto ja nestepitoisuus, paljastaa Toikkanen.

Salaa musiikkikokeiluja

Maailmalla kasveilla soittavia, kokeellisen musiikin taiteilijoita on kourallinen. Yksittäisiä muusikoita löytyy muun muassa Italiasta, Pohjois-Amerikasta ja Intiasta. Alan pioneerit saivat myös Toikkasen kokeilemaan kasvisoittoa.

– Kaikkeen vähänkin outoon tekemiseen liittyy mystiikkaa ja halusin selvittää, että ovatko asiat oikeesti tarua ihmeellisempää. Eihän ne ole. Pystyin samaan myös itse, kertoo Toikkanen.

Uuden taidemuodon kehittäminen vaati rohkeutta. Aluksi kasvimusiikin tekeminen hävetti ja pelotti. Toikkanen teki musiikkikokeiluja salaa.

Itsetunto kasvoi työpajassa ja koulunpenkillä

Opinnot Sibelius-Akatemian avoimen yliopiston musiikkiteknologian laitoksella lisäsivät rohkeutta tulla nähdyksi.

Todellista voimaa kokeilemiseen toi vuosi siviilipalveluksessa.

– Aiemmin luulin, että kaikkeen tekemiseen liittyy oikeaoppisuutta. Mutta vuosi kehitysvammaisten työpajassa opetti uuden tavan suhtautua musiikkiin. Kehitysvammaiset eivät hirveästi harkitse, että kehtaavatko tehdä jotain. He vain tekevät. Opin, ettei elämää tarvitse niin vakavasti ottaa, naureskeli Toikkanen.

Kasveja keikoille

Kasveillasoittaminen on vielä pienimuotoista Suomessa. Toikkaselle riittää kuitenkin satunnaisesti keikkoja ravintoloissa ja musiikkisaleissa.

Keikka-autossa kulkee tekniikan lisäksi ainakin neljä tai viisi kasvia.

– Vähän riippuu fiiliksestä ja ennakkokokeiluista, että mitkä kukat, hedelmät tai kasvikset valitsen lopulta esiintymään. Koko performanssi on improvisointia. Usein ihmiset ovat hämmentyneitä, mutta aidosti tyytyväisiä esityksiini.

Kasvisoittaja Viktor Toikkanen
Helena Lappeteläinen / Yle

Jakaa oppeja

Kasveilla soittamista voi kokeilla pian kuka tahansa. Helsingin Kansalaistorille avautuu joulukuussa uusi kaupunginkirjasto Oodi, jonka äänityöryhmässä on ollut mukana Viktor Toikkanen. Työryhmä on suunnitellut kirjastoon studiotilan, joka on kaikkien kirjaston asiakkaiden käytettävänä.

– Sinne tulee 20 neliön huone, josta löytyy erilaista äänitekniikka. Erityisesti keskiössä ovat modulaariset syntetisaattorit, mutta siellä on myös lapsille tarkoitettuja patterikäyttöisiä syntetisaattoreita. Voin vetää siellä vaikka yksityistunteja siitä, kuinka kasvit kytketään syntetisaattoreihin, huikkaa Toikkanen.

Studiossa järjestetään myös työpajoja ja musiikkiin liittyviä luentosarjoja. Paikkaa voi myös varata kirjastokortilla ja tehdä siellä vaikka oman levyn.

Kokeilut jatkuvat

Seuraavaksi Toikkanen haluaa opetella haitarinsoittoa ja kokeilla, että miten haitarinsoitto, kasvit ja syntetisaattorit yhdistyvät keskenään.

– Olisihan niitä helpompiakin tapoja tehdä musiikkia, mutta minä tykkään tehdä kaikki mahdollisimman vaikean kautta, kertoo naurahtaen Toikkanen.

Lue lisää:

Vespa Laine tekee musiikkia huonekasveilla: “Käsissäni olikin punkbändi, eikä kamariorkesteri”