Näin Ruotsin vaalit vaikuttavat Suomen politiikkaan: Halla-aho saa itsevarmuutta länsinaapurin populistijytkystä, demarihallituksen murskatappio hidastaisi Antti Rinteen kiriä pääministeriksi

Viisi syytä, miksi Ruotsin poikkeusvaalien tulosta ja sen jälkipyykkiä kannattaa seurata myös Suomessa.

Kuva: AOP

Ruotsissa käydään pian vaaleihin, joiden jännittävin vaihe nähdään vasta, kun äänestystuloksen pohjalta maahan pitää ponnistaa uusi hallitus. Siitä on tulossa historiallisen kimurantti harjoitus.

Ruotsissa populistipuolue ruotsidemokraatit on paisuneella suosiollaan murentamassa lopullisesti asetelman, jossa vallasta ovat kamppailleet kaksi blokkia, vasemmisto ja oikeisto. Muiden karsastama, uusi populistiblokki sekoittaa vanhojen valtapuolueiden kuviot.

Ruotsin vaaleja kannattaa seurata myös suomalaisen politiikan ja tulevien eduskuntavaalien näkövinkkelistä, vaikka vaalikamppailujen lähtökohdat ja poliittiset suhdanteet Suomessa ja Ruotsissa poikkeavatkin tuntuvasti toisistaan.

1. Ruotsin demarit kutistuvat, Suomen SDP vahvistuu

Mielipidetiedustelujen mukaan pääministeripuolue sosialidemokraatit on vajoamassa tavalla, jota ei Ruotsissa ole koskaan ennen nähty. Hallitusvastuu painaa yllättävänkin raskaasti reippaasta talouskasvusta huolimatta.

Jo edellisten vaalien reilun 30 prosentin kannatus oli puolueelle historiallisesti katsoen heikko. Nyt Ruotsin demarit ovat menettämässä joka viidenneksen äänestäjistään ja asemansa Euroopan vahvimpiin kuuluvana työväenpuolueena.

Suomessa oppositiojohtaja Antti Rinteen SDP on sitä vastoin kohentanut asemiaan ja nauttii puolueista suurinta suosiota mittauksissa. Rinne voi hyvinkin nousta pääministeriksi, vaikka Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfven kaatuisi.

On kuitenkin selvää, että jos yleiseurooppalainen demaripuolueiden alavire iskee nyt musertavalla voimalla jopa sosialidemokratian mallimaahan Ruotsiin, tunnelma Suomenkaan SDP:ssä ei parane. Esimerkki voitokkaasta sisarpuolueesta ja aatteen elinvoimasta länsinaapurissa näyttää jäävän haaveeksi.

2. Perussuomalaisille vetoapua ruotsidemokraattien jytkystä

Ruotsin politiikan kuuma peruna on vuosia ollut Jimmie Åkessonin johtama ruotsidemokraatit. Äärioikeistolaisista juuristaan tunnettu - ja niiden vuoksi poliittiseen tyhjiöön jätetty - puolue, jota on entistäkin vaikeampi jättää vaille huomiota.

Viime vaaleissa ruotsidemokraatit sai 12,9 prosenttia äänistä. Kesän mittaan puolueelle on mitattu yli 20 prosentin kannatuslukemia. Puolue tähtää Ruotsin suurimmaksi, eikä tuokaan tavoite näytä enää silkalta utopialta.

Suomen verrokkipuolue perussuomalaiset on avoimen innoissaan ruotsidemokraattien vahvistumisesta. Jussi Halla-aho on tiivistänyt yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa ja toivoo puolueen menestyksen heijastuvan myös Suomeen.

Kansallismielisten populistien suosio syö eniten ääniä juuri demareilta niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

Ruotsin vaalikeskustelua dominoivat tällä kertaa sisäisen turvallisuuden kysymykset. Ruotsidemokraattien ansioista maahanmuuttokeskustelu on vilkasta ja puoluerajat ylittävää. Perinteiset hyvinvointiteemat ovat jääneet katveeseen, mikä haittaa Ruotsin sosialidemokraatteja.

3. Voiko ruotsidemokraattien kanssa leikkiä? Entä Halla-ahon?

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson on tehnyt hartiavoimin töitä puhdistaakseen puolueensa rasisteista. Salonkikelpoisuus ja yleispuolueen asema houkuttavat, kun suosio kasvaa.

Jussi Halla-aho on perussuomalaisten jakauduttua tiivistänyt puolueensa sanomaa entistä yksioikoisemmin maahanmuuton arvosteluun. Mikään natsimenneisyys ei perussuomalaisia toki ruotsidemokraattien tavoin paina.

Ruotsissa muut puolueet eivät perinteisesti suostu mihinkään yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Mutta puolueen paisuva suosio lisää houkutusta erityisesti porvarileirissä: Jos vaalitulos jää sekavaksi, eikä hallitusta hevin saada rakennettua, jokin kompromissi ruotsidemokraattien kanssa voi osoittautua Ruotsin kokoomukselle ainoaksi keinoksi varmistaa pääministerin paikka.

Suomessa suurimmat puolueet ovat ilmoittaneet vierastavansa Jussi Halla-ahon johtaman puolueen arvoja. Hallitukseen pääsy on perussuomalaisille kovan takana. Ruotsidemokraattien vanavedessä saavutettu suurvoitto kevään vaaleissa voisi toki muuttaa asetelmaa.

4. Porvarivoitto nostaisi Nato-kysymystä Suomessa

Yleisin veikkaus juuri tällä hetkellä on, että valta Ruotsissa vaihtuu. Siinä tilanteessa selvästi todennäköisin ehdokas pääministeriksi on viime syksynä kokoomuksen johtoon noussut Ulf Kristersson. Kokoomus saattaa tällä kertaa päätyä muodostamaan yksinään vähemmistöhallituksen.

Turvallisuuspolitiikka on loistanut poissaolollaan ruotsalaisessa vaalikeskustelussa. Silti Suomessa Nato-jäsenyyttä kannattavat toivovat Ruotsin mahdollisen porvarivoiton sysäävän kysymyksen taas pintaan meilläkin. Suomen turvallisuuspolitiikka on naimisissa Ruotsin ratkaisujen kanssa ja koko länsinaapurin porvariblokki on Nato-jäsenyyden kannalla.

Nato-toiveikkaiden ei kannata Suomessa silti pidättää henkeä, vaikka porvarit pääministerinsalkun Ruotsissa saisivatkin. Teema on jäänyt vaalien alla pimentoon ja enemmistö ruotsalaisista vastustaa ajatusta edelleen.

Tosiasiallisesti Ruotsin Nato-kannan muutoksen saisi aikaan vain sosialidemokraattinen puolue, koska ratkaisu jäsenyydestä vaatisi hallitusrajan ylittävän yhteisymmärryksen.

5. Taloustilanne ei pelasta hallitusta Ruotsissa tai meillä

Ruotsin taloustilanne on jopa niin hyvä, ettei siitä vaalien alla edes puhuta. Pääministeripuolue demarit saati sen hallituskumppani vihreät eivät näytä saavan vahvasta valtiontaloudesta erityistä kiitosta tai poliittista lisänostetta.

Suomessa menee niin ikään takavuosiin verrattuna nyt erittäin hyvin. Hallituksen kunnianhimoisena pidetty työllisyystavoite on täyttymässä ja kasvulukemat ovat kunnossa. Silti hallituspohja on mielipidemittausten perusteella menossa vaihtoon.

Vaalit ovat onneksi jännitysnäytelmä, jonka ratkaisuja pitää odottaa viime metreille. Yllättävät asiat voivat vaikuttaa. Ruotsissa viime aikojen metsä- ja autopaloihin sisältyy yllin kyllin poliittista jännitettä: Ilmastonmuutoskeskustelu voi hyödyttää vihreitä, huoli lähiöiden turvattomuudesta ruotsidemokraatteja.

Ruotsissa uurnille mennään jo reilun kahden viikon kuluttua. Suomessa vaaliteemat hakevat vasta muotoaan ja aikaa yllättäville käänteille on vielä kahdeksan kuukautta.