Marjayritykset pohtivat jo ulkomaisen marjan käyttöä – Suomalaiset poimijat myyvät saaliinsa mielummin hyvin maksaville sukulaisille

Vaikka Suomen metsissä kasvaa vuosittain noin 500 miljoonaa kiloa metsämarjaa, sitä ei saada poimittua tarpeeksi. Etenkin suomalaisia marjanpoimijoita kaivataan lisää.

marjanpoiminta
Nainen poimii mustikkaa.
Kotimaiselle marjalle riittäisi kysyntää, mutta 90 prosenttia sadosta jää hyödyntämättä.Ismo Pekkarinen / AOP

Marjabisneksessä kilpailu on kovaa. Turuilla ja toreilla on ostopisteitä, ja varsinkin suomalaiset poimijat vertailevat ostohintoja tarkasti. Näin on ollut jo viimeisten 30 vuoden ajan.

Tuon ajan on alalla käytetty ja käytetään edelleen niin sanottua mopoindeksiä.

– Sen mukaan poimitulla ja myydyllä marjamäärällä sai ostettua mopon. Nykyään sama marjamäärä ei riitä edes mopon renkaaseen, kertoo marjanjalostusyhtiö Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

Marjastus voidaan nähdä toisarvoisena työnä, kun poimijoita tuodaan maista, joissa palkkataso on matalampi.

Birgitta Partanen

Luonnontuoteala elää kasvun kautta, todetaan Työ- ja elinkeinoministeriön (siirryt toiseen palveluun) huhtikuisessa toimialaraportissa. Raportin mukaan kasvu tulee erityisesti viennistä. Kaikki siis näyttää hyvältä.

Ei aivan niinkään.

Käytännössä jalostajat joutuvat pohtimaan, miten hyvin vetäville vientimarkkinoille voisi löytyä vietävää.

– Jos kotimaista marjaa ei meille tule, silloin on pohdittava ulkomaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen marjan käyttöä. Siellä painitaan kuitenkin samojen ongelmien kanssa kuin täälläkin.

Marjan osto -kyltti
Jos kotimaista marjaa ei ole tarpeeksi vientiin, voidaan joutua turvautumaan naapurimaiden antimiin.Jarmo Nuotio / Yle

Metsämarjoja kasvaa joka vuosi Suomessa noin 500 miljoonaa kiloa. Esimerkiksi puolukkaa ja mustikkaa sadosta otetaan talteen Arktisten Aromien keräämän tiedon mukaan vain 3–10 prosenttia. Arktiset Aromit ry:n (siirryt toiseen palveluun) toiminnanjohtaja Birgitta Partanen korostaa, että määrän kasvattaminen ei ole helppoa.

– Kunpa joku keksisi kuningasidean. Poimintaa yritetään tehdä houkuttelevaksi erilaisin tempauksin, kuten Marjastuksen MM-kisoilla (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi olemme käynnistämässä uutta luonnontuotteiden keruun menetelmäkilpailua.

Marjanjalostajalle tällaiset ovat tervetulleita.

– Thaimaalaiset poimijat keräävät esimerkiksi puolukasta 90 prosenttia, joten suomalaisten keräysinnostusta on varaa kasvattaa, Vernu Vasunta Kiantamasta sanoo.

Korkein tarjous voittaa

Raha ratkaisee marjan suunnan. Kiantama Oy:n toimitusjohtajan Vernu Vasunnan mukaan jalostajilla sitä ei ole riittävästi. Kotitarvemarjastajat myyvät oman tarpeen yli tulevan marjan suoraan tuttavilleen ja sukulaisilleen, koska saavat siitä paremman hinnan kuin jalostajilta

– Suomalaiset poimivat kyllä marjoja, mutta se ei päädy meille. Jos marjasta saa kaksi tai kahdeksan euroa, päätöksenteko on aika helppoa, Vasunta selittää.

Ostajaehdokkaiden tarjoamat summat kuitenkin vaihtelevat.

Birgitta Partanen hymyilee metsässä
Birgitta Partanen Arktiset Aromit ry:stä pitää marjan saantitilannetta huolestuttavana.Jarmo Nuotio / Yle

Luonnontuotteiden käyttöä edistävän Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen on toisaalta tyytyväinen siihen, että suomalaiset marjastavat, mutta on myös huolissaan jalostamoiden ongelmasta saada marjoja vientiä varten riittävästi.

– Huoli marjan saatavuudesta on yhteinen. Raaka-aineen saanti on iso ongelma koko luonnontuotealalla, ei vain marjoissa.

Pitäisi pystyä sopimaan pelisäännöistä niin, että poimijoiden saaminen olisi taattua.

Vernu Vasunta

Partasen mielestä se, että jalostajat joutuvat turvautumaan ulkomaisiin poimijoihin, ei tee poiminnasta pitkällä kaavalla yhtään suositumpaa.

– Marjastus voidaan nähdä myös toisarvoisena työnä, kun poimijoita tuodaan maista, joissa palkkataso on matalampi. Vaikka Suomessa on tällä puolella kehitystä tapahtunut paljon alkuvuosista, ongelmia syntyy silti aina.

Ketään ei voi metsään pakottaa

Vernu Vasunnan mukaan pelisäännöistä ulkomaisten poimijoiden kohdalla keskustellaan alalla jatkuvasti. Hän toivoisi pysyvämpiä ratkaisuja.

– Yrittäjien ja valtiovallan pitäisi pystyä sopimaan pelisäännöistä niin, että poimijoiden saaminen olisi taattua. Silloin alalla saatettaisiin nähdä investointejakin. Marjasatoon ei neuvotteluilla tietenkään voi vaikuttaa.

Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta syö puolukkaa metsässä.
Puolukka maistuu Vernu Vasunnalle. Hänen mukaansa poimijoita ei voi patistaa metsään vain rahalla.Jarmo Nuotio / Yle

Vasunta korostaa, että ulkomaiset poimijat ovat alan elinehto. Tänä vuonna Thaimaan viranomaiset ovat myöntäneet viisumin 2 500 poimijalle, mikä on 1 000 vähemmän kuin kahtena edellisenä kesänä. Kiantaman kiintiö putosi 300 poimijaan, eli pudotusta haettuun määrään tuli 200.

Näitä lukuja vasten ymmärtää, miksi yhä useampi suomalainen halutaan metsään poimimaan marjoja. Partasen mielestä metsään ei voi kuitenkaan patistaa.

– Kaikki asiat, mitkä saavat menemään metsään, ovat positiivisia. Itse olen pienestä pitäen kulkenut metsässä, ja omat lapsenikin lähtevät mukaan mielellään. Täällä on vaan niin mukava olla.