Kokkarit, kepulaiset, persut? Vihervasemmisto-gate herätti keskustelun, miten politiikkoja voi kutsua

Sipilän käyttämä vihervasemmisto-termi tulistutti oppositiopoliitikkoja ja pisti liikkeelle hurjan some-väännön.

kielenkäyttö
Pääministeri Juha Sipilä.
Pääministeri Juha Sipilä keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa Vantaalla tiistaina 21. elokuuta.Jarno Kuusinen / AOP

Kieli on valtaa. Sen tietävät kaikki.

Viimeksi keskustelu kielestä ja politiikasta lähti kierroksille tiistaina, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö tulistuivat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) käyttämästä vihervasemmisto-termistä keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla.

Andersson kuvasi sananvalintaa rimanalitukseksi ja Niinistö pääministerin arvovallalle sopimattomana.

Niinistö kuvasi termiä "äärioikeiston keksimäksi vähätteleväksi nimittelyksi".

Vihervasemmisto-termiä viljellään julkisuudessa usein. Myös Vihreä lanka -lehti (siirryt toiseen palveluun) on käyttänyt termiä ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on todennut (siirryt toiseen palveluun), ettei hän kaihda sanoa edustavansa vihervasemmistoa.

Verkkouutiset kertoo (siirryt toiseen palveluun) myös Li Anderssonin itse jakaneen sanan sisältäviä tekstejä.

Mikä siis oli Sipilän "rikos"?

Poliittisen retoriikan tutkija Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista huomauttaa, että politiikassa on haastavaa määritellä sitä, mikä on neutraalia kielenkäyttöä.

– Kun poliitikko puhuu, hän ajaa aina jotain asiaa. Se, mikä toiselle yleisölle on neutraalia, voi olla toiselle erittäin sävyttynyttä ja jopa loukkaavaa.

Poliittisessa retoriikassa tehdään jakolinjoja poliittisiin vastustajiin. Nyt poliittinen vastustaja on selvästi nimetty.

– Kun pääministeri käyttää tällaista termiä, huomio on tietysti taattu. Vihervasemmisto-termillä laitetaan myös nippuun aika paljon erilaisia poliittisia toimijoita, Tilli sanoo.

Jouni Tilli
Tutkija Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista.Yle

Kielentutkija ja useita kirjoja politiikan ja vallan kielestä julkaissut Vesa Heikkinen huomauttaa,että nimeäminen on aina valintaa ja vallankäyttöä.

Hän lisää, että Sipilä pystyy niputtamalla ja pelkistämällä yhteen tiettyjä toimijoita rakentamaan joukon, jota "ei oikeasti ole edes olemassa".

Heikkisen mukaan ongelmallinen on vihervasemmisto-termin epämääräisyys.

– Tarkoittaako se vasemmistolaisia, joilla on vihreitä ajatuksia, vai vihreitä, joilla on vasemmistolaisia ajatuksia? Vai onko se vihreät puolueena ja vasemmistopuolueet yhdessä? Tästä ehkä se ongelma tuleekin. Sitä käytetään termimäisesti, ikään kuin sen sisältö olisi kaikille itsestään selvä, Heikkinen pohdiskelee.

Sanojen historialla on merkitystä

Sipilä itse on selittänyt asiaa sillä, että hän ei osannut odottaa, että hänen sananvalintansa aiheuttaisi arvostelua.

– Esimerkiksi vihreät ja vasemmistoon kuuluvat opiskelijat käyttävät sitä omilla sivuillaan, se on ihan yleisesti käytössä, Sipilä sanoi keskiiviikkona.

– Sanotaan, että vihreät ja vasemmisto, jos se helpottaa, hän lisäsi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.Jarno Kuusinen / AOP

Kielentutkija Vesa Heikkinenhuomauttaa, että sanojen historialla on merkitystä.

– Eduskunnassa vihervasemmisto-sanaa on käytetty ensimmäisen kerran vuonna 2011, jolloin perussuomalaisten Olli Immonen käytti sitä. Eduskunnassa sen käyttäjät ovat perussuomalaisia, kokoomuslaisia ja keskustalaisia. Teuvo Hakkarainen on käyttänyt sitä useimmin, eduskunnan arkistoja haastattelua varten silmäillyt Heikkinen kertoo.

Poliittisen retoriikan tutkija Jouni Tilli kertoo, että termiä on useimmiten käyttänyt niin sanottu maahanmuuttokriittinen oikeisto ja termiin on kytkeytynyt myös väitetty kulttuurimarxilainen salaliitto.

– Tähän salaliittoon luetaan kuuluviksi vihreät ja vasemmistopuolueet ja myös toimittajat.

Tilli uskoo, että todennäköisesti juuri tämä historia ärsytti Anderssonia.

Poliittista kielenkäyttöä tutkinut kielentutkija Vesa Heikkinen eduskuntatalon edessä.
Kielentutkija Vesa Heikkinen.Jani Saikko / Yle

Vesa Heikkinen lisää, että termiä on käyttänyt nykyinen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho blogissaan jo vuonna 2006.

– Monet pöyristyivät siitä, että tällaista heidän mielestään oikeistopopulistista ilmausta käyttää pääministeri.

Persu-sanasta käytiin aikoinaan vääntöä

Kokkarit, vihervassarit, demarit, persut. Arkikielessä, julkisuudessa ja politiikkojen puheessa eduskunnan ulkopuolella näkyy yhtä ja toista nimitystä.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini (sin.) lausahti aikoinaan roisisti "persut eivät myy persettään".

Sitä ennen sana persu oli laitettu eduskunnassa pannaan, kun taas Julkisen sanan neuvosto suositteli, että lyhennettä persu voi käyttää tiedotusvälineissä, mutta harkitusti.

Kristillisdemokraatit taas eivät pidä nimityksestä kristilliset, sillä se viittaa puolueen aiempaan nimeen.

Myös Twitterissä on väännetty vilkkaasti siitä, onko vihervasemmisto loukkaava sana.

Poliittisen retoriikan tutkija Jouni Tilli huomauttaa, että merkitystä on aina sillä, kuka termiä käyttää, missä yhteydessä ja missä tarkoituksessa.

– Jos esimerkiksi keskustalainen sanoo, että me kepulaiset, on sävy tietysti eri kuin jos sosiaalidemokraatti sanoo, että kepu pettää aina.

On siis eri asia, käyttääkö termiä itse vai käyttävätkö sitä poliittiset vastustajat.

Jos taas esimerkiksi pääministeri pitää puhetta, tapana on käyttää puolueista virallisia nimiä.

– Vaalien lähestyessä siellä tietysti välillä puhuu enemmän puoluejohtaja kuin pääministeri, kielentutkija Vesa Heikkinen sanoo.

Tillin mukaan itseironinen käyttö voi olla oiva vastaveto poliittisille vastustajille.

Heikkinen lisää, että sanaan voi myös tuoda positiivista arvotusta, kuten tietyt keskustalaiset esimerkiksi #vainkepujutut-hashtagilla.

Timo Soini vaalivalvojaisissa.
Timo Soini käytti itsekin persu-termiä.Markku Ojala / AOP

Lähestyvät vaalit irrottavat poliitikkojen kielenkannat

Epäilemättä siis myös lähestyvä vaalikevät näkyy poliitikkojen retoriikassa – myös oppositiossa halutaan nostaa esiin kielenkäyttöä tarkoituksella.

Tilli uskoo, että vastaavantyyppisiä ilmiöitä tulee lisää, kun vaalit lähestyvät. Asetelmia saatetaan lähteä luomaan esimerkiksi kohuilla.

– Sosiaalisessa mediassa nämä lähtevät helposti vyörymään. Ja sitten lähtee pyörimään se mylly, että kuka on sanonut ja millloin, Tilli huomauttaa.

Heikkinen ei usko, että vihervasemmisto sanana neutralisoituu – ei ainakaan nyt, kun siitä nousi kohu.

– Luonnollistuminen tapahtuu vaivihkaa ja vähitellen ilman että kukaan siihen tarttuu, Heikkinen selventää normaalia kulkua.

Nyt myös näyttää Heikkisen mukaan siltä, että vihervasemmisto ei kelpaa vihreille eikä vasemmistolle.

Jouni Tilli huomauttaa, että arvovaltaisten puhujien käyttämillä termeille on kuitenkin merkitystä.

– Jos pääministeri tai presidentti käyttää tiettyä termiä, ei painokkaampaa puhujaa ja kontekstia oikeastaan voi ollakaan.

Lisää aiheesta:

Li Andersson hermostui Sipilän käyttämästä termistä: "Todellinen rimanalitus pääministeriltä"

Sipilä vihervasemmistogatesta: "Sanotaan vihreät ja vasemmisto, jos se helpottaa"

Keskusta julisti SDP:lle ja kokoomukselle vaalivuoden "myrskyvaroituksen" – Sipilä arvosteli oppositiota "virheellisestä" kritiikistä