Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä"

Kajaanin Nakertajan Halipuistossa on jo 11 nimikoitua halipuuta, joita koululaiset voivat käydä halaamassa opetustuokioiden aikana tai vaikkapa vapaa-ajallaan.

tunteet
Poika halaa puuta ja hymyilee.
Puiden halaaminen voi tuntua siltä, että puu ottaisi halaajan myös syleilyynsä.Tiia Korhonen / Yle

KajaaniNakertajan koulun kolmasluokkalaiset juoksevat metsässä sateesta huolimatta. He ovat valitsemassa luokalleen omaa nimikkopuuta vasta avatusta Halipuistosta (siirryt toiseen palveluun) (Kainuun Sanomat).

Mieluinen puu löytyy helposti; se ei ole liian iso tai pieni, vaan juuri sopiva halattavaksi.

– Se on varmaan haapa tai mänty. Se on hyvä, söpö ja kiva, kertoo Eemeli Pöllänen Nakertajan koulun 3A-luokalta.

– Sehän oli semmoinen kaikkien päätös, että se on se, jatkaa samalla luokalla oleva Iikka Kepanen.

Koululaiset saavat oman nimikkopuun Halipuistosta.
Nakertajan koulun 3A-luokka valitsi mieluisan halipuun yhteisellä päätöksellä. Se ei ole liian ohut, eikä liian paksu halattavaksi.Tiia Korhonen / Yle

Kun luokan oma halipuu on valittu, jokainen oppilas saa käydä halaamassa sitä vuorollaan. Iikka Kepasen mielestä halaus tuntui kivalta, mutta vähän kostealta. Eemeli Pölläsestä puun pinta oli hauskasti ryppyinen.

– Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä. Tuntui kivalta halata jotakuta, Nella Karvonen kertoo oman halausvuoronsa jälkeen.

– Se tuntui ihanalta. Ihan kuin puu ottaisi vähän sinustakin halauksen, jatkaa Viivi Karjalainen.

Haliminen ruokkii tunnetaitoja ja mielikuvitusta

Halipuisto sijaitsee kävelymatkan päässä Nakertajan koulusta. Koulun vieressä on myös metsä, jonne oppilaat ovat tehneet oppitunneilla luontoretkiä. Haliminen on jo tuttua, sillä oppilaat ovat halanneet puita myös lähimetsässä.

– Halipuistossa käyminen opettaa esimerkiksi tunnetaitoja, voit rutistella sinne vähän huonoa tai hyvää oloa. Kuuntelimme äsken lasten kanssa, kuiskaileeko puu jotain eli se opettaa hieman myös mielikuvitusta. Metsästä ja puiden kanssa touhuamisesta saisi kokonaisuuden vaikka koko koulupäiväksi, kertoo luokanopettaja Leena Keränen.

Tyttö halaa puuta muiden koululaisten odottaessa vuoroaan.
Koululaiset halasivat luokan nimikkopuuta kukin omalla vuorollaan. Rutistukset vaihtelivat: osa halasi sateen kastelemaan puuta varovasti, toiset kaappasivat puun suoraan syliinsä.Tiia Korhonen / Yle

Vihreällä ympäristöllä on tutkitusti monia terveysvaikutuksia (siirryt toiseen palveluun) (Viherympäristöliitto). Hyötyjä on mahdollista saada niin metsäpolulta kuin lähipuistostakin. Pelkästään puiden halaaminen laskee verenpainetta ja nostaa immuunipuolustusta.

Halipuiston ideoinut, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Matti Karppinen on halannut puita metsässä kulkiessaan jo kymmeniä vuosia. Hän muistuttaa, että metsä on leivän antaja, mutta myös merkittävä hyvinvoinnin tekijä.

– Se on eräänlainen kirkko, johon menemme hiljentymään ja rauhoittumaan. Saamme terapiaa ja voimme kuunnella itseämme ja luontoa, Karppinen sanoo.

Poika halaa koululuokan omaa nimikoitua halipuuta.
Kuiskaileeko puu jotain, kun korvan painaa kaarnaa vasten? Sitä piti kokeilla useasti.Tiia Korhonen / Yle

Parhaimmillaan puiden halaaminen on Karppisen mukaan silloin, kun metsän hiljaisuudessa ennättää olla hieman pidemmän aikaa. Kiire häviää ja unohtuu esimerkiksi silloin, kun Karppinen on kaivamassa erämaassa kultaa.

– Olen niin sanotusti maatunut sinne, suhde on selkeä ja tuntuu hyvältä. Välillä tuntuu siltä, että vähän pitää painiskella puiden kanssa, mutta aina ne ovat voittaneet ja seisoneet paikallaan, mutta se on hauskaa, Karppinen kuvailee.

Männyn kyljessä oleva kyltti kertoo sen olevan Nakertajan koulun 3A-luokan oma halipuu.
Halipuistossa on tällä hetkellä 11 nimikoitua halipuuta. Nakertajan 3A-luokka sai oman halipuun perjantaina.Tiia Korhonen / Yle

Koululaiset painavat halatessaan korvan puun kaarnaa vasten ja kuuntelevat. Viivi ja Eemeli eivät kuule juurikaan mitään, mutta Viivi epäilee, että puu voisi kuitenkin puhua jotain.

– Minä kuulin vähän suhinaa. Voisivat ne puhua, jos osaisi tulkata puita, Nella pohtii.

– Se sanoi, että kiva nähdä, IIkka vakuuttaa hymyillen.

Halaamaan voi tulla aina uudestaan

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Matti Karppisen mukaan Halipuisto on luonteva osa Vanahiksen kylätalon piha-aluetta, jossa on jo liikuntapuisto ja kesäisin lampaita laitumella. Liikuntapuiston polut pidetään avoinna myös talvella, jolloin puunhalaajat pääsevät halaamaan puita kahlaamatta lumessa.

Tällä hetkellä puistossa on 11 nimikoitua halipuuta, mutta puita on paljon vielä myös vapaana.

– Tietääkseni tämä on Kainuun ensimmäinen Halipuisto, mutta toivottavasti ei jää ainoaksi. Tämä on hauska pieni juttu, joka ei maksa mitään, mutta antaa ihmisille varmasti monenlaista iloa ja hauskuutta, Karppinen sanoo.

Nakertajan koulun 3A-luokan oppilaat ja opettaja Leena Keränen.
Nakertajan koulun 3A-luokka vieraili Halipuistossa perjantaina yhdessä opettaja Leena Keräsen kanssa.Tiia Korhonen / Yle

Nakertajan koulun 3A-luokka aikoo vierailla Halipuistossa seuraavan kerran jo ensi viikolla.

– Lasten kanssa jo sovimme, että eiköhän käydä katsomassa meidän puuta heti, kun tulee poutapäiviä. Silloin voimme viettää opetustuokioitakin täällä hieman pidempään, opettaja Leena Keränen kertoo.

– Voidaanhan me joskus tulla tänne myös omalla ajalla, Nella ja Viivi jatkavat.