Syksyn viileys on vaarallisempi kuin helle – kylmyys tappaa vuodessa tuhansia suomalaisia, ja riskit alkavat jo alle 14 asteessa

Kylmän ilman haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen lisääntyvät tulevaisuudessa. Väestön ikääntyessä lämpötilalle erityisen herkkien ihmisten määrä kasvaa.

tutkimus
Pakkasvarustukseen pukeutunut varastomies Oulun Valiolla.
Jo pieni lämpötilan lasku vaikuttaa terveyteen. Oulun Valiolla kylmältä suojaudutaan kunnollisella varustuksella.Paulus Markkula / Yle

Oulun Valiolla töitä tehdään ääriolosuhteissa ympäri vuoden. Pakastetilassa lämpötila on vähintään -20 astetta ja kesäisin kylmyyden tuntua lisää koneista tuleva veto.

Oikeanlainen pukeutuminen ja tauotus ovat tärkeitä, jotta työntekijät pysyvät terveinä, kertoo varaston esimies Timo Leinonen.

– Työnantaja tarjoaa toppavarusteet, väliasut ja päähineet. Kuorman purussa on lämpövastukselliset kengät, ettei trukkitöissä pääse kylmä iskemään heti kiinni.

Kylmä ilma aiheuttaa haittoja heikoille väestöryhmille

Harva pukeutuu talvisin kuten ammattilaiset, vaikka ehkä syytä olisi. Riittävä pukeutuminen on yksi keino yrittää suojautua kylmältä. Kylmän haitallisten terveysvaikutusten torjumisessa pukeutumisella on kuitenkin vain pieni rooli.

Oulun yliopiston ympäristötieteen dosentti Tiina Ikäheimo kertoo, että Suomessa arvioidaan kuolevan vuosittain 3 500–5 000 ihmistä matalan lämpötilan vuoksi.

Tiina Ikäheimo ja Heidi Hintsala
Tiina Ikäheimo ja Heidi Hintsala tutkivat kylmän terveysvaikutuksia.Paulus Markkula / Yle

Ikäheimo kertoo maailmanlaajuisten tutkimusten osoittavan, että ympäristön lämpötila selittää noin kahdeksan prosenttia kuolleisuudesta. Matalan lämpötilan vaikutukset ovat huomattavasti haitallisemmat kuin lämpimän. Lisäksi vain vähäinen lämpötilan lasku aiheuttaa suurimman osan terveyshaitoista.

Kylmän ilman terveysvaikutukset ovat merkittäviä varsinkin riskiryhmille, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, hengitystiesairauksia ja diabetestä sairastaville.

– Tutkimustieto on tärkeää, kun väestö ikääntyy ja krooniset sairaudet yleistyvät. Myös ilmastonmuutos itsessään tuo yhä enemmän ääriolosuhteita, Ikäheimo sanoo.

Riskiryhmään kuuluminen yllätti

Oulussa kylmän vaikutuksia terveyteen tutkitaan laajasti. Torstaina 23. elokuuta julkistettavassa väitöstutkimuksessa on tutkittu kylmän vaikutusta verenpaineeseen tavallisilla 55–65-vuotiailla oululaismiehillä. Aikaisemmin kylmän vaikutuksia on tutkittu lähinnä nuorilla ja terveillä ihmisillä.

Tutkimukseen osallistui noin 50 miestä, joilla oli verenpaine koholla ja 30 miestä, joilla verenpaine oli tavallisissa lukemissa, kertoo väitöstyön tehnyt terveystieteen maisteri Heidi Hintsala.

Tutkimus tehtiin laboratorio-olosuhteissa, jonne luotiin tavallista talvipäivää vastaavat olosuhteet; kymmenen asteen pakkanen ja pieni tuuli.

Mies kylmälaboratiossa testattavana
Testiin osallistuneet miehet oli puettu lämpimästi.Oulun yliopisto

Tutkittavat henkilöt seisoivat laboratoriossa hyvin talvivaatetuksella suojattuna. Samalla heille tehtiin erilaisia verenpaineeseen liittyviä mittauksia. Miehet mittasivat verenpainettaan myös kotona.

– Monelle kohonnut verenpaine tuli yllätyksenä eli he eivät tienneet kärsivänsä korkeasta verenpaineesta etukäteen, Hintsala kertoo.

Koholla oleva verenpaine on suomalaisilla hyvin yleinen, eikä sitä välttämättä huomaa ilman mittauksia. Hintsalan mukaan aikuisista miehistä liki puolella on verenpaine koholla ja joka kolmas ei tiedä sitä itse.

Korkea verenpaine nousee humisten pakkasessa

Hintsalan väitöstutkimuksen tulokset olivat hyvin selvät. Verenpaineen havaittiin nousevan huomattavasti ja sydämen kuormittuvan kohonnutta verenpainetta sairastavilla henkilöillä kylmässä ympäristössä.

– Silloin kun on perussairauksia taustalla niin äkillinen verenpaineen kohoaminen voi jossakin tilanteissa olla niin sanotusti viimeinen niitti, eli vakavan verenkiertoelimistön sairauskohtauksen laukaiseva tekijä, Hintsala kertoo.

Tutkimustulosten perusteella kylmältä suojautuminen ja verenpaineen säännöllinen seuraaminen talvisaikaan ovat hyvin tärkeitä, Hintsala sanoo.

Heidi Hintsala
Heidi Hintsala sanoo, että kohonnutta verenpainetta tulisi seurata etenkin talviaikana.Paulus Markkula / Yle

Talvipukeutumiseen olisikin hyvä kiinnittää enemmän huomiota. Valiolla varastomiehenä työskentelevä Juha Kaikkonen myöntää, että talvipakkasella ei tule pukeuduttua yhtä lämpimästä kuin mitä pakasteessa työskenneltäessä. Kaikkonen ei ole myöskään huomannut pakkaslämpötilassa työskentelyn vaikuttavan terveyteensä.

Timo Leinonen sanoo, että kaikille pakkasessa työskentely ei hyvästä vaatetuksesta huolimatta kuitenkaan sovi.

– Moni on käynyt sitä kokeilemassa, mutta se vaatii selvästi karaistumista.

Haittavaikutukset eivät vaadi kovaa pakkasta

Tiina Ikäheimo muistuttaa, että haittavaikutuksiin ei tarvita paukkupakkasia, vaan jo vähäinen lämpötilan lasku voi aiheuttaa merkittävää haittaa terveydelle.

– Väestötutkimusten mukaan on havaittu, että plus 14 astetta on Suomessa lämpötila, jossa on vähiten kuolleisuutta ja heti siitä alaspäin kuolleisuus alkaa lisääntymään jyrkästi, Ikäheimo kertoo.

Lämpötilan terveysvaikutuksia on tutkittu Oulussa jo pitkään. Kylmätutkimusta on tehty jo 1970-luvulta lähtien. Alueella on hyvä mahdollisuus tutkia lämpötilan vaikutuksia, koska Oulussa sijaitsee maailmankin mittakaavassa harvinaiset lämpöolosuhdelaboratoriot. Oulun yliopiston Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin ja Työterveyslaitoksen yhteistyöllä voidaan yhdistää väestön kliinistä ja kokeellista tutkimusta.

Kylmän lisäksi Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta myös helteistä ja ennustetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia säähän ja terveyteen. Kuluneen hyvin lämpimän kesän Ikäheimo uskoo näkyvän tilastoissa kuolleisuuspiikkinä.

– Varmasti sekä sairastavuus että kuolleisuus on kohonnut tänä kesänä ja luulen, että se kohdentuu erityisesti kroonisesti sairaisiin ja ikääntyviin.