Puolet kylästä naapurikuntaan? – Ylläsjärven puolikkaan liittäminen Kolariin voi olla vaikeaa

Valtioneuvoston ehdot osaliitoksille ovat tiukat. Naapurikunta Kittilä vastustaa ajatusta.

Kolari
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Pallas-Yllästunturin kansallispuistoAnnu Passoja / Yle

Kolarin kunta haluaa puolet Ylläsjärven kylästä naapurikunnalta Kittilältä. Kolari on todennäköisesti viemässä osaliitosasian eteenpäin valtioneuvostoon.

Kittilän kunnanvaltuusto on kuitenkin vastustanut ehdotusta. Jos joku osapuolista vastustaa esitettyä muutosta, sen läpi saamiseen on tiukat edellytykset. Muutoksen on oltava vastustavan kunnan kannalta vähäinen.

– [Myönteiset päätökset] ovat olleet yleensä teknisluontoisia rajantarkistuksia eli koskeneet muutamia kiinteistöjä, vähäistä määrää asukkaita. Tällaisia on katsottu voitavan viedä eteenpäin valtuuston vastustuksesta huolimatta, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa sanoo.

Pilviä Ylläsjärvellä
Pilvet kuin alasimia Ylläsjärvellä 21.5.2009 klo 23.47.Antti M.J. Lahtinen

Hernesmaan mukaan muutaman sadan ihmisen tai kokonaisten kylien liittäminen toiseen kuntaan ei ole ollut vähäinen muutos.

Ylläsjärven kohdalla puhutaan puolesta kylästä ja puolesta sadasta ihmisestä. Kolarin itselleen haluamaan alueen koko on noin neljä neliökilometriä.

– Tähän nimenomaiseen esitykseen en voi ottaa kantaa, koska esitystä ei ole meille ministeriöön vielä toimitettu. Kukin esitys on yksittäistapaus, Hernesmaa muistuttaa.

Kuntarakennelaissa on jo alun perin tarkat ehdot, joiden perusteella osaliitosta voidaan harkita.

Valtiovarainministeriön tilastot kertovat, ettei vihreää valoa väläytellä helpolla. Heinäkuusta 2004 kesäkuuhun 2017 hylättyjä osaliitosehdotuksia (61) on ollut lähes kaksinkertainen määrä hyväksyttyihin ehdotuksiin nähden (31). Asia on rauennut kahdessa tapauksessa.

Kolari vienee asiaa eteenpäin syyskuussa

Kolarissa halu liittää Ylläsjärven puolikas itseensä on vahva.

– Kyllähän meillä vakaa tarkoitus siinä vaiheessa oli, kun tämä asia on otettu esille. Ja sitä viedään myös eteenpäin, sanoo Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu.

Esityksen lähettäminen valtiovarainministeriölle tarvitsee kuitenkin kunnanhallituksen nuijankopautuksen.

Asia käsitellään syyskuun aikana, joko 4. syyskuuta tai kolme viikkoa myöhemmin, sanoo Kaikkonen-Tiensuu.

Esitys toimitetaan ministeriöön, jossa pyydetään esitystä koskevat lausunnot. Valmistelevan käsittelyn jälkeen kunnanvaltuustot vielä kertaalleen käsittelevät asian.

Lopullisen kannan ottavat valtiovarainministeriö tai valtioneuvosto.

Kolari perustelee alueen liittämistä kuntaan muun muassa matkailun kehittämisellä ja koulu- ja päiväkotipalveluiden läheisyydellä.

Kittilä taas vetoaa sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin, vilkkaaseen kuntayhteistyöhön ja siihen, että kuntien keskukset ovat kummassakin tapauksessa yhtä kaukana.

Myös Ylläsjärven asukkailta on jo kysytty asiaa, ja melkein puolet kahdestakymmenestä vastaajasta vastustaa liitosta.

Kittilä menettänyt jo Pallaksen tunturiryhmän

Kittilä on jo menettänyt alueitaan osakuntaliitoksessa.

Vuonna 2003 korkein hallinto-oikeus päätti, pitää voimassa päätöksen, jossa Pallastunturin Kittilän puoleinen alue luovutettiin Muoniolle. Tuolloin kyse oli 142 neliökilometristä.

Uusi kuntarakennelaki tuli voimaan 2009, siis sen jälkeen, kun Pallastunturin alue oli jo liitetty Muonioon.

Aiemmassa kuntajakolaissa oli olemassa tietty prosenttiraja, jonka kunta pystyi pinta-alastaan enintään luovuttaamaan. Nyt tätä rajaa ei enää ole.

Kittilä menetti tuolloin 1,7 prosenttia pinta-alastaan, Muonio taas sai 8,3 prosenttia lääniä lisää.