Merikotkan kannan kasvu pysähtynyt monilla saaristo- ja rannikkoalueilla

Merikotkien määrä on lisääntynyt pitkään koko Suomessa. Suomenlahdella ja Perämerellä kanta kasvaa edelleen.

merikotka
Merikotka.
Merikotka.Wild Wonders of Europe / Widstrand / WWF

Suomessa syntyi tänä vuonna noin 450 merikotkan poikasta. Lukumäärä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä vuosina. Tiedot perustuvat WWF:n merikotkatyöryhmän tekemiin laskentoihin.

Uutta on, että kannan kasvu on pysähtynyt monilla merikotkan tärkeimmillä esiintymisalueilla saaristossa ja rannikkoalueilla. Näitä ovat Ahvenanmaa, Saaristomeri, Satakunta ja Merenkurkku.

Määrä lisääntynyt viime vuosina

Merikotkien määrä on lisääntynyt pitkään koko Suomessa. Suomenlahdella ja Perämerellä kanta kasvaa edelleen.

– Vakaan kannan alueilla reviirejä autioituu ja uusia syntyy suunnilleen yhtä paljon. Ravinnon saatavuus yleensä rajoittaa kannan kasvua, sanoo WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki tiedotteessa.

Sisämaasta paljastuu vuosittain joitakin uusia merikotkan reviirejä, ja esimerkiksi Pohjois-Savosta löydettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa poikasia. Sisämaassa kanta on kuitenkin edelleen hyvin harva: muun muassa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan järvimaakunnista ei tiedetä lainkaan merikotkan pesiä.

Lokin mukaan tulevina vuosina on odotettavissa uusia reviirejä esimerkiksi alueille, joilla kanta on tähänkin asti kasvanut ja maakuntiin, joista ei tänä vuonna löydetty asuttuja pesiä.

Merikotka edelleen vainottu

Merikotka on maamme suurin petolintu. 1970-luvulla laji oli Suomessa sukupuuton partaalla. Esimerkiksi vuonna 1975 poikasia kuoriutui vain neljä.

Merikotkien vainoaminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi, mutta tänäkin vuonna on tullut ilmi tapauksia, joissa niitä on ammuttu ja niiden pesäpuita on kaadettu. Merkittävimmät tunnetut kuolinsyyt ovat tällä hetkellä kuitenkin lyijymyrkytykset, reviiritappelut ja sähkölinjoihin lentäminen.

– Merikotka kertoo meille tärkeää tietoa Itämeren tilasta, sillä huippupetona se reagoi ensimmäisten joukossa ympäristömyrkkyjen lisääntymiseen. Viisikymmentä vuotta sitten merikotkakannan romahdus Itämeren rannikoilla paljasti DDT:n ja PCB:n myrkyttäneen meren ravintoketjuja, kertoo WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander WWF:n tiedotteessa.

Nyt seurataan tarkasti etenkin lyijyn esiintymistä merikotkissa. Niiden sairastuminen on kahtena viime talvena tuonut päivänvaloon myös lintuinfluenssan ajoittaisen leviämisen Suomeen

Terveydentilaltaan heikentyneitä ja kuolleina löydettyjä merikotkia tutkimalla saadaan tärkeää tietoa ympäristön tilasta, joka saattaa vaikuttaa myös ihmisten altistumiseen samoille taudeille ja ympäristömyrkyille.

Merikotkakannan seurannan järjestää WWF:n merikotkatyöryhmä, jonka vapaaehtoiset inventoijat käyvät vuosittain läpi yli tuhat vihjettä ja ennestään tunnettua pesäpaikkaa. Lapissa Metsähallitus osallistuu merkittävällä panoksella inventointiin.