Armeija lisää kasvisruokia ja puolustusministeri vaatii selvitystä – Väitöskirja paljastaa, millaisella ruualla sota-aikana oikeasti sodittiin

Väitöskirjan mukaan suomalaisten sotilaiden rintamaruoan perusta olivat viljatuotteet, kuiva ruisleipä, täysjyväviljasta keitetty puuro ja viljanjyvät.

kasvisruokavalio
Sotilaat ruokailevat - etulinjan kenttäkeittiö vuodelta 1941.
Sotilaat ruokailevat - etulinjan kenttäkeittiö vuodelta 1941.Alikersantti E.Pöntinen / SA-Kuva

Kova työ ja sotiminen vaatii kovat eväät mutta ei välttämättä suuria määriä lihaa. Näin voi päätellä Anneli Pranttilan Helsingin yliopistossa vuonna 2006 tarkistetusta väitöskirjasta (siirryt toiseen palveluun) "Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939–1945".

Varsinkin jatkosodan aikana puutteita oli ravintoaineista ja energiasta, mutta se ei näytä johtuvan liharuokien niukkuudesta vaan siitä, että ajoittain ruokaa oli ylipäätään liian vähän nuorille miehille.

Väitöskirjan mukaan rintamaruoan perusta olivat viljatuotteet, kuiva ruisleipä, täysjyväviljasta keitetty puuro ja viljanjyvät. Lisäksi rintamalle toimitettiin muun muassa papuja, makaronia ja herneitä. Sotilaille mieluista hernekeittoa tarjottiin tiuhaan, ja perunoita olisi mennyt enemmän kuin niitä saatiin.

Lihaa, kalaa ja juustoa oli tarjolla rintamasotilaille suhteellisen vähän jatkosodan aikana, tuoreesta maidosta puhumattakaan. Tosin osa sotilaista täydensi liha- ja kala-annoksiaan metsästämällä ja kalastamalla.

Pranttilan johtopäätös sota-ajan muonituksesta on se, että siitä lopulta selvittiin hyvin.

Kiivas keskustelu armeijan kasvisruoista

Puolustusvoimien ruokahuollon palvelupäällikkö Eija Pulkki kertoi Ylen jutussa alkuviikosta, että armeijaan tulee syksystä lähtien kaksi pakollista kasvisateriaa viikossa eli laskennallisesti yksi kokonainen kasvisruokapäivä.

Suunnitelmat herättivät valtavasti keskustelua useissa medioissa ja verkkokeskusteluissa sekä puolesta että vastaan.

Ylen jutun kommenttiosiossa kasvisruuan puolustajat vetoavat muun muassa siihen, että lihan kulutus on sekä ympäristön että terveyden kannalta aivan liiallista.

Kannattaa tutustua asiaan ja faktoihin ennen kuin tuomitsee kasvisruoan. Länsimaissa lihankulutus on kestämättömällä tasolla sekä ihmisen terveyden että ympäristön kannalta. Lihakarjan kasvatus on ilmasto-ongelma, koska sen tuotanto kuluttaa valtavasti energiaa.

anonyymi

Jotkut kommentoijat taas olivat sitä mieltä, että kasvisruoalla ei armeijan marsseja marssita.

10 km pakaassit selässä marssilla parikymppinen tavallaan vielä kasvava nuori, ruokana salaattiannos, onkohan järkeviä. Ravitsemustieteilijät ilmeisesti ruumiillisesta työstä ole nähneet untakaan.

anonyymi

Perjantaina puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) asettui samalle kannalle edellisen nettikommentoijan kanssa. Ministeri kertoi Lännen Medialle vaativansa selvitystä armeijan kasvisruokapäivästä.

– Mikään armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla, Niinistö totesi Lännen Medialle.

Asiantuntijoiden mielestä on kuitenkin selvää näyttöä siitä, että kasvisruoalla pärjää kovassakin rääkissä.

Huippu-urheilija voi olla kasvissyöjä

Kasvispainoitteiseen ruokaan siirryttäessä tärkeää on muun muassa proteiinien saanti. Varusmiesten muonituksesta vastaava Leijona Catering tutkii parhaillaan, mistä kasviksista proteiinia saadaan helposti ja edullisesti. Tulevaisuudessa sotilaiden ruokalistalle saattaa ilmestyä aivan uusia kasvisruokia.

Mutta pyörää ei välttämättä tarvitse keksiä uudelleen.

Sota-ajan tärkeimmät ruoka-ainekset, vilja ja palkokasvit, olivat sotilaille erinomaista ruokaa. Ne sisältävät paljon proteiinia, ja niiden kuljettaminen ja varastointi on paljon helpompaa kuin lihan tai kalan.

– Palkokasvit ovat erittäin hyvä proteiinin lähde. Myös joistakin viljoista saadaan runsaasti proteiinia, se unohdetaan monesti, sanoo Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Matti Uusitupa.

Matti Uusitupa.
Emeritusprofessori Matti Uusitupa.Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemustieteen emeritusprofessori Uusituvan mielestä armeijan ravintoloihin voisi tulla ajan myötä enemmänkin kasvisruokia, jos ne vain maistuvat asevelvollisille.

– Se vaatii ravitsemuspuolen henkilöiltä innovatiivisuutta.

Uusitupa ei usko, että kasvisruoan lisääminen vaikuttaisi millään tavalla sotilaiden jaksamiseen. Hän perustelee näkemystään sillä, että muutkin rankkaa fyysistä työtä tekevät pärjäävät kasvisruoalla.

– On koko joukko huippu-urheilijoita, jotka noudattavat kasvisruokavaliota tai kasvispainotteista ruokavaliota.

Lisäksi saattaa olla, että sota-ajan kasvispainoitteinen ruokavalio oli puutteistaan huolimatta terveellisempi kuin myöhempien vuosikymmenien runsaasti rasvaa sisältänyt ruoka.

– Siinä on tietty totuus, sillä 50- ja 60-luvuilla tuli sepelvaltimotautiepidemia.

Sotilaan ruokalista 1942 ja 2018

Jatkosodan aikana kasvisruuan osuus armeijassa oli selvästi suurempi kuin nyt. Arviolta yli puolessa aterioista ei ollut lihaa lainkaan. Lopuissakin lihan osuus oli suhteellisen pieni.

Sotilaita ruokajonossa - kenttäkeittiö.
Suomen itäisin ruokajono Mökkivaaran kylässä, Ilomantsissa vuonna 1941.SA-Kuva

Eläinlääkintäkomppanian ruokalista syyskuussa vuonna 1942

Grafiikka
Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

Varuskuntaravintola Hoikanhovin ruokalista elokuussa 2018

Grafiikka
Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka