Parisataa venäläistä Jehovan todistajaa odottaa Suomessa turvapaikkapäätöstään: "Pelkään, että Venäjällä lapsemme otettaisiin huostaan ja mieheni lähetettäisiin vankilaan"

Vuonna 2017 Venäjä luokitteli Jehovan todistajat äärijärjestöksi. Tästä käynnistyi perheiden pako Suomeen.

Jehovan todistajat
Venäläisiä Jehovan todistajia
Pisarenkon perhe pelkää, että Venäjällä perheen isä vangittaisiin. He ovat asuneet vastaanottokeskuksessa nyt noin puoli vuotta.Anne Laine/Yle

LappeenrantaParitalon keittiön pöytään on katettu makeita ja suolaisia leivonnaisia. Sytshevan perheen asunnossa ovat koolla myös Pisarenkon pariskunta ja heidän tyttärensä. He ja pari sataa muuta venäläistä Jehovan todistajaa asuvat Suomessa vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoina.

– Tajusimme, että jos emme pian lähde Venäjältä, niin kohta se on täysin mahdotonta, kertoo asunnon isäntä Juri Sytshev.

Viime vuoden lopulla Suomesta haki turvapaikkaa noin sata venäläistä Jehovan todistajaa. Tänä vuonna määrä nousee vielä suuremmaksi.

Seurakunnan vanhin pelkää vapautensa puolesta

Oleg Pisarenko asuu Joutsenon vastaanottokeskuksessa vaimonsa Jelena Pisarenkon ja 5-vuotiaan tyttärensä kanssa. Perhe saapui Suomeen alkuvuodesta 2018 hakemaan turvapaikkaa. Venäjällä Oleg Pisarenko oli seurakuntansa vanhin ja johti sikäläistä kenttäpalvelustoimintaa.

– Minulla oli näkyvä rooli seurakunnassa. Tämän vuoksi koin, että päälläni oli jatkuva uhka. Valtion tehtävänä oli etsiä ensin juuri minunlaiseni miehet, jotka johtavat toimintaa, kertoo Pisarenko.

Rakennustöissä ja sairaalan välinehuoltajana työskennellyt mies ei voi kuvitella, että he enää koskaan palaisivat Venäjälle. Vaimoa ajatus kylmää.

– Pelkään, että paluu Venäjälle johtaisi mieheni vangitsemiseen sekä tyttäremme huostaanottoon, kertoo Jelena Pisarenko.

Samaa kertoo pelkäävänsä toinen äiti.

– Pelkään, että Venäjällä lapsemme otettaisiin huostaan ja mieheni lähetettäisiin vankilaan, sanoo Galina Sytsheva.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä kertoo, ettei Jehovan todistajiin kuuluminen automaattisesti tarkoita turvapaikan saamista Suomesta.

– Päätöksenteossa punnitaan yksilötasolla muun muassa sitä, millaisessa asemassa ihminen on organisaatiossa ollut, kuinka näkyvää hänen toimintansa on ollut ja onko häneen esimerkiksi jo kohdistunut oikeudenloukkauksia, kuten pidätyksiä tai väkivaltaa.

"Ongelmat alkoivat jo vuosia aiemmin"

Vuoden 2017 huhtikuussa Venäjän korkein oikeus katsoi Jehovan todistajien liikkeen äärijärjestöksi ja kielsi sen toiminnan. Samalla Jehovan todistajien valtakunnallinen päämaja Pietarissa suljettiin. Vuoden 2017 päätös oli seurausta edellisvuonna Venäjällä voimaantulleista terrorismin vastaisista laeista. Nämä lait kielsivät myös uskonnollisen lähetystyön.

Turvapaikanhakija Oleg Pisarenko kertoo, kuinka vuonna 2016 poliisi hääti heidän seurakuntansa jäseniä pois saarnaamistyöstä katuständiltä, ja sinä vuonna myös joitakin naisjäseniä vietiin poliisiasemalle.

– Seurakunnan vanhimpana minä menin poliisiasemalle ja hain heidät pois. Kerroin, ettemme ole tehneet mitään väärää. Poliisiylijohtaja sanoi minulle, että he ovat jo kuusi vuotta taistelleet meitä vastaan.

Venäläisiä Jehovan todistajia
Joutsenossa on paljon venäläisiä turvapaikanhakijoita, moni heistä on Jehovan todistaja. Kuvassa vasemmalta Galina ja Juri Sytshev sekä Jelena Pisarenko. Toisella puolen pöytää lappeenrantalainen Harri Ikonen (oik.) sekä Oleg Pisarenko.Kare Lehtonen/Yle

Paikalla olevat suomalaiset ja venäläiset Jehovan todistajat kertovat, että olot muuttuivat Venäjällä tukaliksi jo vuosia aiemmin. Heidän mukaansa muualta maailmasta tulleita Jehovan todistajien lehtilähetyksiä jäi tulliin ja toimintaa vaikeutettiin jo ennen vuotta 2016.

Jehovan todistajien Suomen tiedottajan Veikko Leinosen mukaan lakeja käytetään nyt tekosyynä uskontoon perustuvaan vainoon.

– Muutamia koteja on poltettu. Kokoussaleihin on tehty hyökkäyksiä, niitä on tärvelty ja turmeltu. Uskonnon harjoittaminen on kokonaan kielletty, eikä saa kokoontua. Ihmisten elämä on tosi vaikeaa.

"Säikähdin kun Suomessa kokouksessa laulettiin niin lujaa"

Venäjällä leipurina toiminut Juri Sytshev kertoo kahvipöydässä tarinoita siitä, kuinka kotimaassa alkanutta pelkoa ei ole ollut helppo karistaa pois harteilta Suomessakaan.

– Ensimmäisessä kokouksessa Joutsenossa säikähdin kovin, kun yksi ihminen lauloi kovaan ääneen. Sitten ymmärsin, että täällä ei tarvitse pelätä.

Oman seurakuntansa vanhin Oleg Pisarenkon silmät kostuvat, kun hän muistelee ensimmäistä kokoustaan Suomessa.

– Kun menimme Joutsenon valtakunnansaliin, niin meillä oli edelleen pelko, että otetaanko meidät kiinni. Olimme edellisen kerran kokoontuneet valtakunnansalissa lähes kaksi vuotta aiemmin. Loppuaikoina Venäjällä pidimme kokouksia pienissä tiloissa hiljakseen ja pälyilimme samalla ikkunoista ulos.

Kumpikin pariskunta on kohdannut poliisin myös Suomessa. He kertovat oppineensa, että täällä ei kuitenkaan tarvitse pelätä poliisia.

– Olimme ständillä lähetystyössä, kun poliisipartio käveli ohitsemme. Pidätin hengitystä ja seisoin kädet puuskassa. Uskalsin hengittää vasta, kun poliisit olivat menneet ohi, kertoo nyt nauraen Juri Sytshev.

Kenttäpalvelus jatkuu myös Suomessa

Sytshevat ja Pisarenkot kertovat viihtyvänsä Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Keskus sijaitsee Lappeenrannassa entisen Konnunsuon vankilan alueella, jossa monet perheet on majoitettu vankilan työntekijöiden vanhoihin puutaloihin.

Jelena Pisarenko kertoo, että aika kuluu nopeasti. Jehovan todistajat ovat perustaneet Joutsenoon oman venäjänkielisen seurakunnan turvapaikanhakijoille.

Jehovan todistajat tekevät näkyvää kenttätyötä kiertämällä ovelta ovelle sekä seisomalla lehtiständiensä kanssa kaupungilla. Suomeen Venäjältä saapuneet turvapaikanhakijat tekevät myös näitä ständivuoroja mahdollisuuksiensa mukaan.

Juri Sytshevan vaimo Galina Sytshevan ständivuoro on tänään. Se tarkoittaa, että hän menee yhden suomalaisen Jehovan todistajan kanssa omalla vuorollaan Lappeenrannan keskustaan jakamaan halukkaille lehtiä ja keskustelemaan.

– Haluamme jäädä Suomeen ja asua siellä, missä meitä tarvitaan, sanoo Galina Sytsheva.

Jehova todistaja
Galina Sytsheva (vas.) ständivuorossa Lappeenrannan keskustassa.Kare Lehtonen/Yle

Pariskunnat kertovat, että he ovat ständeillä tavanneensa myös täällä asuvia venäläisiä. Venäläiset ovat kysyneet heiltä, miksi he ovat tulleet Suomeen. Vastaus on herättänyt ihmettelyä.

– Monet ihmiset pitävät Venäjän suhtautumista Jehovan todistajiin uskomattomana. Lapsemme käyvät täällä koulua ja ovat siellä kertoneet tilanteestamme. Suomalaiset lapsetkin ihmettelevät asiaa, kertoo Galina Sytsheva.

Pisarenkon pariskunta koki viimeiset kuukaudet kotimaassaan ahdistaviksi. He kertovat, että poliisit seurasivat kadun kulmasta heidän tekemisiään ja olivat käyneet myös kysymässä naapurilta, että oliko Pisarenkon perhe kotona.

– Se tuntui uhkaavalta, he kertovat.

Parisataa Jehovan todistajien turvapaikkahakemusta odottaa päätöstä

Vuonna 2016 Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomesta haki turvapaikkaa viisi venäläistä Jehovan todistajaa. 2017 määrä nousi etenkin loppuvuoden ansiosta noin sataan hakijaan ja samaan on päästy jo nyt tänä vuonna. Päätöksiä on ehditty tehdä vasta kourallinen.

– Niiden perusteella en vetäisi mitään johtopäätöksiä, joukossa on sekä myönteisiä että kielteisiä päätöksiä. Ja useimmissa on vielä hallinto-oikeuden päätös tulematta, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

Miksi näissä päätöksissä menee niin pitkä aika?

Similä perustelee odotusaikaa sillä, että Maahanmuuttovirastossa on ollut turvapaikkahakemuksia jonoissa vuodesta 2015 saakka. Pian vuorossa ovat venäläisten Jehovan todistajien turvapaikkahakemukset. Nämä hakemukset kuuluvat kansainvälisen suojelun ydinalueelle ja vaatii ajantasaista maatietoa sekä yksilötasolla tehtävän turvapaikkatutkinnan. Hakuperusteena on pelko joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi.

Miltä Jehovan todistajien tilanne vaikuttaa Venäjällä?

– Heidän tilanteensa on aika haastava. Kaikki eivät kuitenkaan ole vakavien oikeudenloukkausten vaarassa, kommentoi Juha Similä Maahanmuuttovirastosta.

Korjaus 28.8. 2018 Klo 13.40 Faktalaatikosta poistettu virheellinen kohta. Oleskelulupaa ei enää myönnetä humanitaarisen syyn perusteella.