Pyhäjoen ydinvoimalan asiakirjat eivät valmistu ajallaan – myös koko projekti voi myöhästyä entisestään

Fennovoima vahvistaa Ylelle, että rakennuslupa-aineistoa ei saada toimitetuksi aiemmin suunnitellussa ajassa. Yhtiö päivittää koko rakentamisaikataulua loppuvuodesta.

Fennovoima
Fennovoiman työntekijä.
Ydinvoimala on jäljessä alkuperäisestä suunnitelmasta, jonka mukaan sen pitäisi olla käytössä vuonna 2024.Marko Väänänen / Yle

Pyhäjoen tuulisella ydinvoimalatyömaalla työt etenevät rauhalliseen tahtiin, vaikka varsinaisen ydinvoimalan rakentamiseen tuskin päästään käsiksi ennen vuoden 2020 kesää, jos vielä silloinkaan.

Voimalakentällä on jo kolmetoista Oulaisissa rakennettua majoitusparakkia ja saunarakennus. Pääporttirakennus on otettu käyttöön, ja myös Rosatomin hallinnoimalle alueelle on oma uusi porttinsa.

Työmaan venäläisellä puolella seisovat vierekkäin Rosatomin ja Titan-2:n väliaikaiset toimistorakennukset. Kummassakin on tilat 400 henkilölle. Nyt rakennuksissa tehdään sähkötöitä.

Työmaaruokala Goose Stone vaihtuu 600-paikkaiseen kanttiiniin

Vieressä toimii toistaiseksi pieni Goose Stone-työmaaruokala. Toimistorakennusten toiselle puolelle tehdään jo myös uutta 600-paikkaista kanttiinia

Fennovoiman tällä hetkellä 370 työntekijästä 40 työskentelee Pyhäjoella. Lisää tulee, kun loppuvuodesta valmistuu uusi väliaikainen toimistorakennus.

Varsinaisen Fennovoiman hallintorakennuksen urakoitsija on määrä valita alkusyksystä, ja sen rakentamisen pitäisi alkaa vielä tämän vuoden puolella.

Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikola
Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikola myöntää, että rakentamisluvan viipyminen vaikuttaa ihmisten mielialoihin.Marko Väänänen / Yle

Kaikenlainen infran ja tukitoimintojen rakentaminen jatkuu Hanhikivellä sekä maalla että merellä. Laivaväylää reunustavat jo merimerkit. Tänä kesänä on tehty myös sataman aallonmurtajia ja räjäytystöitä jäähdytysveden purkuaukolla.

Kesän aikana töitä on voimala-alueella tehnyt noin 250 henkilöä.

Tämän vuoden aikana on muutamaan otteeseen uutisoitu suomalaisyhtiöiden kokemista ongelmista urakoiden ja maksujen suhteen.

Totta puhuakseni tämä automaatio-osuus ja siihen liittyvä dokumentaatio on myöhässä ja siitä voi tulla haasteita vielä.

Minna Forsström, projektijohtaja, Fennovoima

Töiden takkuamisessa on paljolti kyse myös eroista työmaakulttuurissa. Suomalaisilla firmoilla on matala organisaatio ja venäläisellä huomattavasti korkeampi. Asiaa läheltä seuranneiden tahojen mukaan suomalaiset osapuolet voisivat tehdä soveltavia ratkaisuja paikan päällä, kun taas venäläisten osapuolten byrokratia on tiukka ja työmaakulttuuri muodollisempi.

Toisaalla laitospaikan tarkentavien pohjatutkimusten analysointi on käynnissä ja ydinvoimalan rakentamislupamateriaalin toimitus etenee edelleen verkalleen.

Alueviestintäpäällikkö Heli Haikola kertoo tottuneesti rakentamisen yksityiskohdista ja toteaa, että on hyvä saada kaikki valmiiksi ennen kuin varsinainen ydinvoimarakentaminen alkaa. Viivästymisestä ei ole hänen mukaansa ollut toiminnallista haittaa

– Tekemistä on riittänyt ja tulee riittämään. Mielialoihin ja mielipiteisiin rakentamisluvan viipyminen kyllä vaikuttaa, sanoo Haikola.

Haikolalta ja käytännössä kaikilta fennovoimalaisilta kysytään usein, että milloin se rakentamislupa oikein tulee. Samassa odotuksessa elää koko seutukunta, jolle ydinvoimalassa on kyse miltei elämää suuremmasta hankkeesta.

Kiire ei ole ollut ennenkään

Kiire ei ole vaivannut Fennovoiman ydinvoimalahanketta missään vaiheessa. Yhtiö perustettiin rakentamaan ydinvoimala vuonna 2007, ja neljää vuotta myöhemmin vuonna 2011 sijoituspaikaksi valittiin Pyhäjoki.

Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström.
Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsströmin mukaan yhtiö täsmentää Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen kokonaisaikataulua loppuvuodesta.Marko Väänänen / Yle

Monien vaiheiden jälkeen alun perin läntiseksi laitokseksi ajatellun voimalan laitostoimittajaksi ja asiantuntijaomistajaksi vaihtui venäläinen Rosatom, joka myös rahoittaa rakentamisen.

Vuonna 2015 alun perin nihkeästi hankkeeseen suhtautunut, mutta laajasti Venäjällä operoiva suomalainen valtionyhtiö Fortum ilmoittautui takaamaan Fennovoimaan riittävän kotimaisen omistuspohjan.

Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström pitää Fortumin ja Fennovoiman yhteistyötä hyvänä esimerkkinä suomalaisen ydinvoima-alan yhteistyöstä.

– Meillä on erilaista insinööriyhteistyötä Fortumin kanssa ja se on ollut hyvä ja luotettava kumppani, sanoo Forsström.

Venäläinen viestintäjohtaja korostaa turvallisuuden merkitystä

Rosatom Energy Internationalin viestintäjohtaja Roman Dyukarev on yhtiönsä mukaan tulosta saakka korostanut Hanhikiven tärkeyttä venäläisyhtiölle. Rosatom haluaa Pyhäjoesta sertifikaatin läntisille markkinoille.

Dukarevin käsitys hankkeen viivästymisen aiheuttaneen dokumentoinnin hitauden syistä on varsin maltillinen.

Hän korostaa kirjallisessa vastauksessaan sitä, että rakentamisluvan hankkii voimalan tilaaja ja operaattori, eli Fennovoima.

– Raos Project Oy eli Rosatom ei toimita aineistoja STUK:een, vaan toimitukset kuuluvat Fennovoiman vastuulle. Rosatom on puolestaan mobilisoinut kaikki resurssinsa pystyäkseen toimittamaan koko suunnitteludokumentaation tilaajalle sovitussa aikataulussa, sanoo Dyukarev.

Vielä kesällä uskottiin, että aikataulu pitäisi. Nyt Fennovoimassa myönnetään että koko rakentamislupa-aineistoa ei saada valmiiksi vielä tänä vuonna. Pääosin se kyllä Forsströmin mukaan valmistuu.

– Hanhikiven projekti toteutetaan eurooppalaisten ja suomalaisten standardien mukaisesti. Olemme tehneet paljon työtä perehtyäksemme suomalaisiin ohjeisiin ja normeihin ydinvoima-alalla. Aikataulujen suunnittelussa lähdemme siitä, että lähestymistapamme ja aineistomme on vastattava STUKin standardeja sekä laatu- ja turvallisuusvaatimuksia.

Kesäkuussa 2017 Rosatom toi Suomeen sata suunnittelijaa, jotta suunnittelua voidaan kehittää tehokkaammin eteenpäin.

Suomalainen projektijohtaja on Rosatomin ja STUK:n välissä

Fennovoiman näkökulmasta Rosatomin toimittamien dokumenttien laatu ja kypsyys ovatkin parantuneet keväästä.

Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström kertoo, että myös Fennovoiman tavoitteena on edelleenkin saada rakentamislupa vuoden 2019 loppuun mennessä. Silloin rakentaminen voisi alkaa kesällä 2020.

Leningrad 2 -ydinvoimalan työmaa Sosnovyi Borissa.
Pyhäjoen ydinvoimalan referenssilaitos Leningrad 2 Venäjän Sosnovyi Borissa on tarkoitus ottaa kaupalliseen käyttöön 2018 aikana.Timo Sipola / Yle

Varmaa tämä ei kuitenkaan ole.

– Totta puhuakseni tämä automaatio-osuus ja siihen liittyvä dokumentaatio on myöhässä ja siitä voi tulla haasteita vielä, muotoilee Forsström.

Fennovoimasta vahvistetaan, että koko dokumentaatioaineistoa ei saada toimitetuksi STUK:lle vielä tämän vuoden aikanakaan. Tällöin on todennäköistä, että aikataulu venyy muiltakin osin.

Forsstömin mukaan Rosatomin perusteknologiaan ja isoon osaan laitteista ollaan Fennovoimassa erittäin tyytyväisiä. Haasteita on ennen kaikkea Suomen säteilyturvaviranomaisen vaatimustasossa ja -tavassa.

– Suomessa keskitytään paljon johtamiseen ja organisaatiomalleihin. Meillä on Rosatomin kanssa ollut haasteita laittaa ne kaikki paperille STUK:n vaatimaan muotoon, sanoo Forsström.

Vasta korkeintaan neljännes materiaalista on toimitettu

Rakentamisluvan saamista edellyttävä dokumentaatio etenee kahdessa tasossa. Stukin vaatimasta varsinaisesta lisensiointiaineistosta on Forsströmin mukaan toimitettu vajaa neljännes.

– Toisaalta STUK on nähnyt myös paljon muita papereita ja meillä on käsittelyssä ja nähtävissä ollut noin 90–95 prosenttia kaikesta materiaalista, sanoo Forsström.

Fennovoimalla on noin 100 kokousta vuodessa STUK:n kanssa joissa tällaista esikeskustelua käydään.

Turvallisuusvaatimusten noudattaminen on meidän, yhteistyökumppanimme ja STUKin tärkein prioriteetti.

Roman Dyukarev, viestintäjohtaja, Rosatom Energy International

Kokouksissa, joissa STUK tutustuu tässä vaiheessa vielä epäviralliseen aineistoon, on tarkoitus ylläpitää läpinäkyvyyttä ja kokonaisuuden hallintaa.

Hanhikiven venäläisen referenssilaitoksen pohjalta tehtyjä ensimmäisiä versioita on loogisissa kokonaisuuksissa toimitettu viranomaiselle epävirallisesti tutustuttavaksi.

Samaan aikaan lopullisia aineistoja muotoillaan Fennovoiman ja Rosatomin asiantuntijoiden välillä.

Kun tämä aineisto saavuttaa lopulta Fennovoiman hyväksymän tason, se voidaan toimittaa STUK:een sovittuna loogisena osana kokonaisuutta.

Olkiluoto kolmonen opetti

Olkiluoto 3:sta on suomalaisessa ydinvoimabisneksessä opittu ainakin se, että suunnitelmat kannattaa tehdä kunnolla, jotta suunnittelun puutteet eivät hidasta itse rakentamista. Kaikki osapuolet, STUK, Rosatom ja Fennovoima ovat yhtä mieltä siitä, että parempi ottaa lisäaikaa suunnitteluvaiheessa kuin rakennusvaiheessa.

– Olkiluoto 3:n kokemusten jälkeen tehtiin uudet STUK:n ohjeet siitä miten valmistaudutaan itse rakentamiseen. Ne ovat meille huomattavasti tarkemmat ja vaativammat kuin aiemmin, sanoo Forsström.

Hän uskoo paremmasta suunnittelusta olevan hyötyä rakennusvaiheessa. Myös venäläiset ovat todenneet, että nyt suunnitellaan tarkemmin ja pidemmälle ennen kuin lähdetään toteutukseen.

– Turvallisuusvaatimusten noudattaminen on meidän, yhteistyökumppanimme ja STUKin tärkein prioriteetti. Uskomme, että suunnitteluun pitää käyttää niin paljon aikaa, kuin tarvitaan, jotta aineistot vastaavat korkeimpia laatuvaatimuksia, sanoo Dukarev.

Vieläkin vaikeampaa kuin varsinaisen ydinvoimalan rakentamisen alkamiseen vuonna 2020, on uskoa sen valmistumiseen vuonna 2024. Tästä Fennovoima on tähän saakka eri sanakääntein pitänyt kiinni.

Forsströmin mukaan Fennovoimassa otetaan kantaa kokonaisaikatauluun tämän vuoden loppupuolella, kun Rosatom saa omalta osaltaan kokonaisaikataluja valmiimmaksi.

– Nyt me keskitymme tähän lisensiointivaiheeseen ja suunnitteluun.

Hanhikiven ydinvoimalahankkeella on vuonna 2014 sovittu kiinteä hinta, hieman yli seitsemän miljardia euroa. Aikataulustaan myöhästyvässä hankkeessa tuosta asiasta keskustelemista tilaajan ja rakennuttajan välillä on vaikea välttää.

– Varmaan jossakin vaiheessa rahastakin keskustellaan. Väittäisin kuitenkin, että Fennovoiman neuvotteluasema hankkeen hintalapun pitämiseksi ennallaan on erittäinkin hyvä, sanoo Forsström.

Goose Stone -kuppila tarjoaa Hanhikivenniemellä asiakkailleen ilmaista aamupuuroa.
Goose Stone -kuppila tarjoaa Hanhikivenniemellä asiakkailleen ilmaista aamupuuroa. Alueelle pääsy vain on varsin rajattua.Timo Sipola / Yle

Lue lisää:

Kuntajohtajat ovat tyytyväisiä Pyhäjoen ydinvoimalan viivästymiseen: "Hyvä juttu, että se tulee siinä vaiheessa, kun suhdanteet alkavat väistämättä laskea"