Suomen ekologisin koulu löytyy Laukaasta: sähköä aurinkopaneeleista, verhot paikalliselta ompelijalta ja lapset popsivat lähiruokaa

Satavuon koulu on Suomen ensimmäinen ekokoulu. Sadaksi vuodeksi suunniteltu koulu on ekologinen monin tavoin.

koulu
Satavuon ekokoulu.
Jarkko Riikonen / Yle

LaukaaSuomen ensimmäisen ekokoulun oppilaat aloittivat syyslukukautensa täysin uudessa koulurakennuksessa. CLT-elementeistä rakennetussa Satavuon koulussa on otettu huomioon ympäristöystävällisyys monilla eri tavoilla: muun muassa ruoka pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä ja sähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla.

Koulun rakentaminen sujui lähes suunnitelmien mukaan, mutta biokaasua ei saatu alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vielä käyttöön.

– Tässä vaiheessa lämpölaitoksen rakentaminen oli liian kallis investointi. Koulun pihaan olisi tullut myös tankkauspiste biokaasuautoille. Toivomme kuitenkin, että tulevaisuudessa nämä onnistuisivat, sanoo koulunjohtaja Tuula Leppäkari.

Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkonen kertoo, että tekniikka koulun tarvitseman kokoiselle biokaasulaitokselle ei ole vielä valmis. Niinpä arviolta seuraavien viiden vuoden ajan koulua lämmitetään pellettikattilalla. Ajatuksena on, että noiden vuosien aikana uusi lämpölaitos saataisiin rakennettua.

Maalämpö ei ollut vaihtoehto, sillä koulu sijaitsee pohjavesialueella.

Sähkötuotannossa koulussa käytetään osittain aurinkoenergiaa. Aurinkopaneelien asennus on tällä viikolla käynnissä. Noin 50 prosenttia koulun tarpeesta tuotetaan paneeleilla.

Koulu on suunniteltu reilulle sadalle oppilaalle sadaksi vuodeksi. Tänä syksynä lapsia on 111 koulun ja 38 päiväkodin puolella. Rakennus taipuu jopa 140 oppilaan kouluksi, mutta päiväkoti alkaa olla täynnä.

Laukaan uusi alakoulu ja päiväkoti rakennettiin kolmen puretun kyläkoulun tilalle.

Sähköisistä oppimateriaaleista vähäpäästöiseen koulukuljetukseen

Satavuon koulussa on monia muitakin ekologisia piirteitä ja ekologisesti tuotettuja asioita.

Opetuksessa käytetään paljon sähköisiä oppimateriaaleja ja ekologisia materiaaleja ostetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi ruokalasta löytyy ekologisuutta: keittiössä tehty ruoka valmistetaan mahdollisimman pitkälti lähellä tuotetuista elintarvikkeista.

– Kaikki maitotuotteet ovat lähiruokaa. Myös leipä ja leipomotuotteet ovat Keski-Suomesta. Parhaillaan kartoitamme lähituottajia, jotta voimme päättää, mistä voisimme tuotteita ostaa. Syksyn mittaan lähiruuan ostaminen siis lisääntyy, kertoo ruokapalvelun esimies Minna Laivamaa.

Koulukuljetuksien kilpailuttamisessa yksi tärkeistä kriteereistä oli vähäpäästöisyys. Koulunjohtaja Tuula Leppäkari uskoo, että tulevaisuudessa liikennöitsijät siirtyvät vähitellen kestävän kehityksen mukaisiin polttoaineisiin. Valtaosa Satavuon koulun oppilaista on koulukuljetuksen piirissä.

Oppilas ottaa ruokaa koulun ruokalassa.
Jarkko Riikonen / Yle

Näiden lisäksi koulussa kierrätetään jätteet, näyttämö on paikallisen puusepän käsityönä tekemä, verhot on ommellut paikallinen ompelija, eikä koulussa käytetä paperipyyhkeitä, vaan kangaspyyhkeitä.

Vanhoista kouluista ei tuotu kovinkaan paljon tavaroita uuteen kouluun, sillä sisäilman puhtauden vuoksi vanhoja tavaroita ei saanut viedä sisätiloihin. Koulun pihalla sen sijaan on vanhoja pihatelineitä.

Koulun rakentaminen alkoi helmikuussa 2016 ja se valmistui kesäkuussa 2018. Rakentaminen maksoi arviolta 7,5 miljoonaa euroa.

Ekokoulun rakentaminen oli hieman kalliimpaa kuin tavallisen koulun.

– Ero ei ole suuri, tässä haluttiin investoida aurinkoenergiaan ja massiivipuuseiniin. Tulevilla energialämmityksillä ja myös aurinkoenergialla ikään kuin ennakkoon maksettua summaa pyritään saamaan käyttötilissä takaisin, sanoo Pekka Mikkonen.