Täällä sikiävät venäläiset villikoirat – Aivan itärajan pinnassa olevissa laumoissa voi olla kymmeniä koiria

Villikoirat voivat levittää useita vaarallisia tauteja ja saattavat tuoda Suomeen esimerkiksi vesikauhua.

kulkukoirat
Villikoiralauma Svetogorskissa.
Venäläisiä kulkukoiria Svetogorskissa, vain parin kilometrin päässä Suomen rajalta.Kari Kosonen / Yle

Olemme aivan Suomen itärajan tuntumassa Svetogorskissa Venäjällä. Imatra on valtakunnan rajan toisella puolella vain parin kilometrin päässä. Aivan vieressä virtaa Vuoksi.

Saavumme ison tehdasalueen sivuportin edustalle. Korkean rautalankaportin alla on koiran mentävä rako. Portin toisella puolella on noin kahdenkymmenen koiran lauma. Ne seuraavat mielenkiinnolla saapumistamme.

Oppaana meillä on Svetogorskissa koiratarhaa kulkukoirille pitävä Jelena Sementsova. Jossain täällä pitäisi olla paikallisella kulkukoiralaumalla lymypaikka.

Alun varovainen luimistelu kauempana muuttuu nopeasti kiinnostukseksi. Koirien hännät nousevat ylemmäs ja alkavat vähitellen heilua. Ne tulevat lähemmäksi, kun Jelena ottaa auton takakontista esille koiranruokaa. Varsinkin nuoremmat koirat tulevat innokkaasti syömään.

– Useat kaupunkilaiset käyvät täällä ruokkimassa niitä, Jelena Sementsova selittää useimpien koirien joviaalia suhtautumistapaa vieraisiin ihmisiin.

Villikoiralauma Svetogorskissa.
Osa kulkukoirsta tulee innokkaasti syömään. Osa karsastaa ihmisiä.Kalle Schönberg / Yle

Osa koirista on villiintynyt

Jotkut vanhemmat koirat jäävät kuitenkin kauemmaksi, eivätkä tule ilmaiselle aterialle ainakaan nyt, kun me olemme paikalla. Jelenan mukaan ne ovat lauman vanhimpia jäseniä ja jo pitkälle villiintyneitä.

– Ne eivät käyttäydy kovin hyvin, vaan menevät yöllä kaupungin keskustaan pyydystämään kissoja. Ihmiset näkevät niitä yöllä ja hermoilevat, koska ne eivät selvästi ole kesyjä. Ne ovat jo villiintyneet, Jelena Sementsova sanoo.

– Ne eivät ole edes juuri kiinnostuneet ihmisten antamasta ruoasta vaan hankkivat ruokansa itse esimerkiksi juuri kissoja pyydystämällä.

Villikoiralauma Svetogorskissa.
Yhdellä silmäykellä saattoi nähdä jopa parikymmentä villikoiraa.Kalle Schönberg / Yle

Pari viikkoa sitten myös Imatralla nähtiin villikoiralauma, joka suhtautui ihmisiin samalla tavalla epäluuloisesti kuin Svetogorskin kulkukoiralauman vanhimmat jäsenet.

Jelena Sementsova uskoo, että kyse saattaa olla Svetogorskin villikoirista. Ne ovat päässeet rajan yli Venäjältä Suomeen.

– Voi olla, että Imatralla oli kysymys juuri tämänkaltaisesta laumasta.

Eläinlääkäri Pekka Sarkanen Imatran eläinklinikalta kertoi hiljattain Ylen haastattelussa, että venäläiset villikoirat voivat levittää loisia, matoja ja kirppuja sekä muita vaarallisia tauteja, kuten afrikkalaista sikaruttoa, raivotautia tai myyräkinokokkia.

– Nämä ovat tosi isoja asioita, mitä kaatopaikoilla eläneet villikoiralaumat voivat aiheuttaa, totesi Sarkanen.

Aiemmin villikoiria on tuotu myös suomalaisille löytöeläintarhoille.

– Kyllä ne aika hulluja koiria olivat. Ne menivät ovista ja häkeistä lävitse. Osa karkasi myös panssariverkosta. Ne puri vaan sen verkon poikki, kertoi eläinlääkäri Pekka Sarkanen.

Kulkukoirat lisääntyneet

Villikoirien määrä saatiin Svetogorskissa kuriin pari vuotta sitten.

– Vuonna 2016 kulkukoiria oli vielä erittäin paljon. Ilmoituksia koirahyökkäyksistä, koiralaumoista ja villipentueista tuli todella paljon kaupunkilaisilta, Jelena Sementsova kertoo.

Asia saatiin kuriin pääosin vapaaehtoisvoimin. Jelena ja hänen kulkukoirien auttamisesta kiinnostuneet ystävänsä keräsivät tukea somessa koiratarhan perustamiseksi kulkukoirille samalla, kun kulkukoiria steriloitiin.

– Saimme kerättyä rahaa koiratarhan perustamiseksi. Tarhan perustamisen jälkeen kulkukoirat kaduilla vähenivät heti. Koirien vähennyttyä kuitenkin myös tuki koiratarhalle väheni, Jelena Sementsova kertoo.

Löytökoiria Svetogorskissa.
Jelena Sementsovan koiratarhassa on tällä hetkellä lähes 90 koira.Kari Kosonen / Yle

Nyt kulkukoiratilanne on jälleen pahentunut Svetogorskissa.

– Tänä vuonna kulkukoiria on tullut jälleen lisää. Koirien lisääntyminen ei johdu niinkään siitä, että villikoirat olisivat saaneet poikasia vaan siitä, että ihmiset jättävät lemmikkejään heitteille, Jelena Sementosova kertoo.

Svetogorskissa on yleistä, että ihmiset antavat koiriensa olla puolivapaina kuljeksimassa ulkona.

– Ihmiset eivät sterilisoi koiriaan ja päästävät ne kulkemaan vapaina. Koirat saavat poikasia, jotka jätetään sitten heitteille. Tällä tavalla villikoiralaumat saavat lisäystä, Jelena kertoo.

Vähän tukea

Svetogorskin koiratarha sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Svetogorskin keskustasta. Tarha saatiin toimintaan kolme vuotta sitten svetogorskilaisten tuella, mutta sen jälkeen tuki on lopahtunut. Myöskään Svetogorskin kaupunki ei auta tarhaa.

Nykyään Jelena Sementsova pyörittääkin käytännössä yksin tarhan päivittäistä toimintaa. Tarhassa on 80–90 koiraa, joten työtä riittää ja rahaa kuluu.

Svetogorskin löytökoirahoitola.
Koiratarhaan pitää rakentaa lisää häkkejä, koska nykyiset ovat ahtaita.Kalle Schönberg / Yle

– Kuukaudessa pelkästään koirien ruokaan menee noin 1 500 euroa. Tämän lisäksi meidän pitäisi vielä rakentaa lisää koirahäkkejä, koska nykyisissä häkeissä on liian ahdasta.

Apuna Jelenalla on vain joitakin vapaaehtoisia avustajia, jotka auttavat joissain asioissa. Yksi vapaaehtoisista on Aljona Zaitseva.

– Autan kuljettamalla koiria autollani. Käymme sterilisoimassa ja rokottamassa niitä, Zaitseva kertoo.

Svetogorskin koirahoitolan puuhanaiset.
Aljona Zaitseva ja Jelena Sementsova Svetogorskin koiratarhan dustalla.Kari Kosonen / Yle

Suomalaiset tukevat

Pääosin apua tulee kuitenkin suomalaiselta Viipurin koirat -yhdistykseltä, joka auttaa myös kahta muuta kulkukoiratarhaa Viipurissa.

– He auttavat meitä koiratarhan rakentamisessa ja koirien ruokinnassa. Näin saimme koiratarhan perustettua.

Tarhassa koirat lääkitään, rokotetaan sekä ruokitaan, ja niille pyritään etsimään uudet isännät. Suurin osa koirista menee Suomeen. Jelena selittää asiaa sillä, että koirien halutaan pääsevän hyvään kotiin.

– Olemme nirsoja uusien isäntien suhteen, koska nämä koirat ovat jo kärsineet elämässään ja haluamme, että ne eivät joudu enää kärsimään.

Jelenan mukaan venäläiset isännät eivät aina halua ottaa tarpeellista vastuuta uuden koiran hoitamisesta.

– Sen takia annamme näitä suomalaisille. He ymmärtävät vastuunsa ja ovat valmiita pitämään koirasta huolta, Sementosova korostaa.

Löytökoiria Svetogorskissa.
Nämäkin veljekset odottavat uusia isäntiä.Kari Kosonen / Yle

Koiratarhasta lähtee kuukaudessa noin viisi koiraa. Samalla uusia koiria tulee kuitenkin koko ajan lisää.

– Valitettavasti uusia koiria tulee enemmän, kuin me annamme koiria uusiin koteihin. Meille tuodaan käytännössä joka päivä koiria, Jelena Sementsova kertoo.

Otsikkoa tarkennettu 24.8.2018 klo 9.30