Poliisi selvittää Turun auttajan rahankeräystä – Hassan Zubier sanoo tuhlanneensa kaikki yli 32 000 euroa

Hassan Zubier ei ole julkaissut lain vaatimia tietoja poliisin myöntämästä rahankeräysluvasta.

Turun puukotukset 2017
nettisivu
facebook

Poliisi selvittää Turun terrori-iskussa puukotuksen uhreja auttaneen Hassan Zubierin rahankeräystä GoFundMe-joukkorahoitussivustolla.

Sivustolla avattiin keräys nimellä "Hassan Zubier's Medical Fund (siirryt toiseen palveluun)" 27. joulukuuta 2017 . Tähän mennessä yli 600 ihmistä on lahjoittanut keräykseen yhteensä yli 32 600 euroa. Viimeisimmät lahjoitukset on tehty tänään torstaina.

Lain mukaan rahankeräyksen yhteydessä pitää ilmoittaa poliisin antaman rahankeräysluvan numero, luvan myöntäjä sekä millä alueella ja mihin tarkoitukseen rahaa kerätään. Zubier ei ole julkaissut näitä tietoja GoFundMe-keräyksensä sivulla.

Jos rahaa kerää ilman rahankeräyslupaa, niin kyseessä on rikoslain mukaan rahankeräysrikos tai lievä rahankeräysrikos.

Rahankeräysrikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Lievästä tekomuodosta voi saada rangaistukseksi sakkoa.

Zubier syyttää suomalaisnaista

Yle tavoitti Hassan Zubierin puhelimitse. Hänen mukaansa rahankeräyskampanjan ja GoFundMe-käyttäjätilin avasi alun perin vaasalainen Sonya Höstman. Yle kirjoitti kampanjasta viime joulukuussa.

Zubierin mukaan Höstman otti häneen yhteyttä ja kysyi, että saako hän aloittaa rahankeräyskampanjan. Zubier antoi luvan. Hän sanoo nyt, että Höstman myös kirjoitti kampanjan esittelytekstit.

Esittelytekstissä sanotaan, että kerätyt varat menevät lyhentämättöminä Hassanin ja hänen perheensä hyväksi. Sama viesti on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Zubier sanoo ottaneensa GoFundME-tilin hallintaansa parin kuukauden kuluttua keräyksen aloittamisesta. Hänen mukaansa Höstman vakuutti hänelle, että kaikki on kunnossa kampanjan suhteen.

– Hän ei kertonut, että tarvitsisin jonkin lupanumeron. Jos kampanjassa on jotain vialla, niin minulla ei ole sen kanssa mitään tekemistä, Zubier sanoo.

Zubier kertoo aikovansa sulkea rahankeräyksen, kun hän palaa kotiinsa. Tili suljettiin torstaina illalla kello 18 aikoihin.

– En ole tehnyt mitään väärää tässä asiassa. Höstman asuu Suomessa. Hänen pitäisi tietää säännöt. Hänen olisi pitänyt kertoa minulle tarvittavasta luvasta.

Höstman: Minulla ei ole oikeuksia tiliin

Sonya Höstman kommentoi Ylelle, että hänellä ei ole mitään tekemistä GoFundMe-käyttäjätilin kanssa. Höstman sanoo, että on vain auttanut Zubieria tilin avaamisessa.

– Minulla ei ole oikeuksia tiliin. Kaikki on mennyt Zubierin kautta. Minulla ei ole edes oikeuksia kirjautua tilille.

– Sain hänen tilinumeronsa, ja laitoin sen sinne sisään ja autoin häntä. Rahat ovat menneet suoraan hänelle.

Höstman sanoo, että sai tilin avaamiseen apua tuttavaltaan.

– Hän voi todistaa, miten asia meni.

Höstmanin mukaan kyseessä ei ole keräys, eikä se näin ollen vaadi poliisin lupaa.

Zubier tuhlasi jo kerätyt rahat

Zubier kertoo sivulla tänään julkaisemassaan päivityksessä, että hän on käyttänyt lahjoitusrahoja muun muassa laskuihin, lainoihin, ruokaan, autoon ja vaippoihin.

Hän sanoo puhelimessa, että koko kerätty summa eli reilut 32 000 euroa on jo käytetty.

Zubier toteaa, että jos rahat pitää palauttaa lahjoittajille, niin se on Höstmanin tehtävä.

Tiistaina paljastui, että Zubier yritti huijata itselleen korvauksia Valtiokonttorista Turun puukotusten yhteydessä saamiensa vammojen perusteella. Zubier on tunnustanut huijausyrityksen.

Yle kertoi eilen, että Zubier tuomittiin Ruotsissa vuonna 2001 kahdeksan vuoden vankeuteen muun muassa törkeästä tuhopoltosta.

Aamulehti (siirryt toiseen palveluun)puolestaan kertoi, että Zubier ei ole oikeasti ensihoitaja eikä hän ole koskaan palvellut rauhanturvaajana vastoin aiempia väitteitään.

Yksityishenkilö ei voi kerätä rahaa itselleen

Poliisihallituksen arpajaishallinnon ylitarkastaja Emmi Tengman kertoo, että Zubierin rahankeräyskampanja on vasta tullut Poliisihallituksen tietoon, joten hän ei voi vielä kommentoida asiaa tarkemmin.

Poliisihallituksen tiedossa ei ole, että kyseiselle keräykselle olisi myönnetty lupa.

Tengman toteaa, että Suomessa yksityishenkilö ei voi kerätä rahaa itselleen. Rahankeräyslupa voidaan myöntää vain yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille.

– Vasta kun tarkentuu, millainen kampanja siellä on ja mihin se on kohdistettu, niin paremmilla tiedoilla sitten harkitaan, onko tarvetta jollekin toimenpiteille, Tengman sanoo.

Ruotsissa asuva Zubier sanoo olevansa sekä Britannian että Ruotsin kansalainen.

Tengmanin mukaan Suomeen kohdistuvassa rahankeräyksessä kerääjän kansalaisuudella ei ole merkitystä, vaan luvan tarve määräytyy sillä perusteella, mistä toiminnassa on kyse ja mihin se kohdistuu.

Lisäksi Tengman kertoo, että vielä pitäisi arvioida myös sitä, onko keräys suunnattu Suomeen vai muualle. Suomen rahankeräyslakia voidaan soveltaa toimintaan vain siltä osin, kun toiminta on kohdistettu Suomessa olevaan yleisöön.

Tengmanin mukaan GoFundMe-alustalla tyypillisesti kerätään rahaa vastikkeetta ja keräykset kohdistuvat kaikkiin internetin käyttäjiin. Hän arvioi, että tällä perusteella Zubierin keräys luultavasti täyttää laissa tarkoitetun rahankeräyksen määritelmän.

Tengmanin mukaan GoFundMe-alustalle perustettuja kansainvälisiä rahankeräyskampanjoita tyypillisesti mainostetaan sosiaalisessa mediassa ja suunnataan jollekin tietylle alueelle.

Zubierin tapauksessa rahankeräystä on kohdistettu Suomeen Facebook-sivulla "Hassan Zubierin perheen hyväksi (siirryt toiseen palveluun) - Till förmån för Hassan Zubiers familj". Sitä hallinnoi Sonya Höstman.