Luke ja Lapin yliopisto kartoittavat maankäyttöä Käsivarressa – Saamelaiskäräjät näkee tutkimuksessa monia ongelmia

Saamelaiskäräjien mielestä Luonnonvarakeskuksen ja Lapin yliopiston tutkimuksessa on paljon eettisiä ongelmia.

Kotimaa
Giehtaruohttas
kuvakaappaus / Yle

Luonnonvarakeskus Luke ja Lapin yliopisto keräävät tietoja Käsivarren alueen maankäytöstä. Netin kautta tehtävässä kyselyssä alueen käyttäjiä pyydetään merkitsemään karttaan itselleen tärkeitä alueita, teitä ja paikkoja ja kertomaan niistä myös sanallisesti. Kyselyyn voivat vastata sekä ulkopaikkakuntalaiset että paikkakuntalaiset, jotka liikkuvat Käsivarren alueella.

Tutkimus kuuluu kansainväliseen Pohjoinen Periferia ja Arktinen-ohjelmaan. Projektista käytetään myös lyhennystä BuSK ja sen tavoitteena on kerätä tietoja luonnonvarojen käytöstä päättäjille.

Tiedon keruu päätöksentekoa varten

Nettikyselyssä halutaan myös tietää millaisia kertomuksia, lauluja, runoja, tarinoita tai muuta suullista, kirjallista ja taiteellista perinnetietoa erilaisiin paikkoihin liittyy.

Kyselyn yhtenä tarkoituksena on saada paikallisten asukkaiden tieto päättäjille avuksi maankäytöstä päätettäessä, kertoo tutkimuksen vetäjä, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seija Tuulentie.

Vanhempi tutkija Seija Tuulentie, Luonnonvarakeskus Metla
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seija Tuulentie.Jenni Leukumaavaara / Yle

– Tarkoituksena on saada eri käyttäjäryhmien näkemyksiä siitä, miten näitä alueita käytetään.

Nettikyselyyn vastaajien halutaan myös kertovan millaisilla alueilla maankäytössä on ristiriitoja. Nettikyselyssä on yleisten kysymysten lisäksi myös kysymyksiä poronhoitajille.

– Onko johonkin kohteeseen erityistä käyttöpainetta, joka voi aiheuttaa ristiriitoja, jotka pitäisi sitten maankäytön suunnittelussa ratkaista. Jos on havaittu jotain ongelmia, joihin pitäisi reagoida, niin tuotaisiin ne päätöksentekijöiden tietoon.

Tuulentie kertoo tutkimusprojektin lähteneen liikkeelle Norjan puolelta.

– Käsivarren tutkimus lähti oikeastaan tuolta Reisan kansallispuiston alueesta ja heidän tarpeistaan, mutta sitä laajennettiin, koska rajat ylittävä käyttö on kuitenkin aika merkittävä sillä alueella.

Suomen puolella on Enontekiön alue ja Ruotsin puolella taas Kiirunan pohjoisosa nettikartassa, johon paikkoja voi merkitä.

Saamelaiskäräjät: Projektin tutkijoilla ei ole mandaattia maankäytön kartoituksen tekemiseen

Käsivarren alueen maankäytön kartoitus ei saa tukea Suomen Saamelaiskäräjiltä. Luonnonvarakeskus on ollut yhteydessä Saamelaiskäräjiin, mutta se ei ole antanut lupaa tämän tyyppisen tutkimuksen tekemiseen. Saamelaiskäräjien mielestä tutkimus pitää sisällään monia eettisiä ongelmia, kertoo ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsala.

– Luonnonvarakeskus ei ole saanut tähän projektiin etukäteen tietoon pohjautuvaa lupaa saamelaisilta. Siksi sillä ei ole asiaankuuluvaa mandaattia koota, tulkita, tarkistaa, julkaista tai jakaa päätöksen tekemistä varten tietoa, joka koskee saamelaisten perinteistä tietoa maankäytöstä.

Sámedikki birasčálli Anni-Helena Ruotsala.
Saamelaiskäräjien ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsala.Jonne Järvinen / Yle

Ruotsala sanoo, että Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan jo nettikyselyn aiheiden valinta kertoo asiantuntemuksen puutteesta saamelaisten suhteen.

– Se, että tutkimuksessa kysytään esimerkiksi nautinta-alueista ja pyhistä paikoista, kertoo siitä, että ymmärrys saamelaisten perinteisestä tiedosta ja kulttuuriperinnön luonteesta on puutteellista.

Ruotsala huomauttaa, että sellaisen tiedon kerääminen ja julkaiseminen voi jopa uhata alueiden ja kulttuuriperinnön suojelua sekä saamelaisten oikeuksien toteutumista. Hän viittaa Saamelaiskäräjien Luonnonvarakeskukselle antamaan vastaukseen.

Luonnonvarakeskus: Asiantuntija- tai ohjausryhmä tutkimustulosten arvioimista varten

Luonnonvarakeskus ja Saamelaiskäräjät ovat neuvotelleet tutkimuksesta ja tutkimustulosten käyttämisestä keväällä 2018. Tässä yhteydessä on esitetty, että Saamelaiskäräjät nimeäisi ohjaus- tai asiantuntijaryhmän tutkimustulosten läpikäymistä varten. Ryhmän tehtävänä olisi arvioida tuloksia ja katsoa onko niissä jotakin, joka loukkaa alkuperäiskansaa jollakin tavalla.

– Tarkoituksena on, että ohjausryhmä muodostetaan emmekä julkista tietoja ennen kuin ohjausryhmä on käynyt läpi ne, sanoo Tuulentie.

Saamelaiskäräjien ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsalan mielestä Luonnonvarakeskuksen päätös asiantuntijaryhmästä on tärkeä. Hän sanoo asian kuitenkin olevan Saamelaiskäräjillä edelleen käsiteltävänä.

– On tietysti tärkeää, että se on myös Luonnonvarakeskuksen päätös. Sillä nämä tiedot pitää käydä läpi ja tarkistaa niiden tietopohja.

Ruotsala painottaa, että tiedon pitää olla oikeaa ja sen lisäksi kysymys on siitä kuka sen omistaa.

– Tämä työ on vielä kesken ja Saamelaiskäräjät käsittelee asiaa edelleen. Saamelaiskäräjät ei ole perustanut tällaista asiantuntijaryhmää vielä.

Kysely tehdään vain netissä

Luken ja Lapin yliopiston nettikyselyyn on tähän mennessä vastannut yli 600 ihmistä. Vielä ei tiedetä tarkasti, kuinka iso osa vastaajista on paikallisia asukkaita ja kuinka paljon ulkopaikkakuntalaisia maankäyttäjiä.

Maankäytön kartoitus tehdään pelkästään netin kautta. Jo itse tutkimustapakin voi olla ongelmallista tutkimustulosten suhteen, koska kaikki eivät käytä internettiä. Tuulentie kertoo heidän olevan tietoisia ongelmasta ja ottavan sen huomioon tulosten analysoimisessa.

– Se tietysti vaikuttaa tulosten analysointiin, että me katsomme ketkä ovat vastanneet ja minkälaiset ryhmät. Mehän emme saa tietää vastaajien nimiä, mutta tiedämme ammatin, iän, sukupuolen ja asuinpaikan. Niistä tiedoista näemme onko vastaaja paikallinen vai ulkopuolinen maankäyttäjä.

Ongelmista huolimatta kysely päätettiin laittaa vain nettiin, kertoo Tuulentie. Hän muistuttaa, että vastaajien on mahdollista saada apua netin käytössä.

– Meillä on ihminen palkattuna pari kuukautta ja hän pyrkii auttamaan vastaamisessa.

Luonnonvarakeskuksen ja Lapin yliopiston nettikysely on avoinna netissä elokuun loppuun saakka. Nettikyselyn yhteydessä on myös mahdollista ilmoittautua, jos haluaa osallistua metsähallituksen matkailun maankäyttöön liittyvään tutkimukseen.