”Pidetään se vetoketju kiinni ja rakkaudesta se hevonenkin potkii” – Nuorten seksuaalikasvatus on yhä puutteellista, sanovat asiantuntijat

Kouluissa annettavan seksuaalikasvatuksen laatu riippuu pahimmillaan yksittäisestä aikuisesta, kuten opettajasta tai terveydenhoitajasta.

seksuaalisuus
Kaksi kättä, joihin tatuoitu sama kuva.
Nuorilla on oikeus saada monipuolista ja hyvinvointia lisäävää seksuaalikasvatusta.Takmeomeo / Pixabay

Mielivaltainen. Sillä sanalla kuvailee nuorten seksuaalikasvatuksen nykytilaa Sexpon hallituksen puheenjohtaja Tiia Forsström.

– Seksuaalikasvatustahan on joka paikassa meidän ympärillämme. Jos tietoa ei tule vastuulliselta aikuiselta, joka tietää mitä puhuu ja miten vastataan kysymyksiin, niin nuoret ottavat sen tiedon ihan mistä sattuu.

Nuoret ottavat oppia kotoa, kavereilta ja mediasta. Seksuaalikasvatus ei ole pelkästään koulujen vastuulla, mutta niissä olisi hyvä mahdollisuus antaa kaikille nuorille yhtä hyvää tietoa.

Opetuksen laatu kuitenkin vaihtelee koulusta toiseen, ja pahimmillaan seksuaalikasvatus on kiinni yksittäisen opettajan tai terveydenhoitajan osaamisesta ja asenteista. Heistä hyvin harva on saanut erityistä koulutusta seksuaalisuudesta puhumiseen.

– Moni muistaa varmaan omasta kouluajasta minkälaista seksuaalikasvatus huonoimmillaan on. Joku sanoi, että rakkaudesta se hevonenkin potkii tai että pidetään se vetoketju kiinni. Edelleen tilanne voi olla myös tämä, Forsström kuvailee.

Erityisasiantuntijana Sexpon SeriE -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) työskentelevä seksuaalikasvattaja Patricia Thesleff näkee työssään, miten puutteellinen tai väärä tieto aiheuttaa ihmisille ongelmia.

– Meiltä Sexposta kysytään jatkuvasti, olenko hyvä sellaisena kuin olen ja olenko normaali. Me yritämme seksuaalisesti mahtua hyvin kapeaan laatikkoon ja lokeroida itsemme ja toiset, sanoo Thesleff.

Sexpon hallituksen puheenjohtaja Tiia Forsström ja seksuaalikasvattaja Patricia Thesleff.
Sexpon hallituksen puheenjohtaja Tiia Forsström ja seksuaalikasvattaja Patricia Thesleff.Paula Tiessalo / Yle

Koulutettu seksuaalikasvattaja joka kouluun

Nuorten kannalta epätasa-arvoisen tilanteen ratkaisuksi Sexpo ehdottaa, että jokaiseen kouluun saataisiin koulutettu seksuaalikasvattaja. Tavoite halutaan kirjattavaksi seuraavaan hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun).

– Poliitikot eivät ole oikein vielä hoksanneet, miten oleellinen asia ihmisen hyvinvoinnissa seksuaalioikeuksien ja seksuaalihyvinvoinnin toteutuminen on. Yksi keskeinen työväline oikeuksien toteutumisessa on riittävä ja laadukas seksuaalikasvatus, sanoo Sexpon hallituksen puheenjohtaja Tiia Forsström.

Seksuaalikasvattajaksi voisi kouluttautua kuka tahansa opettaja, terveydenhoitaja tai joku muu asiasta kiinnostunut koulun aikuinen. Sexpon mukaan muutos ei olisi edes kallis.

– Nämä ovat poliittisia resurssikysymyksiä. Tavoite seksuaalikasvattajasta jokaiseen kouluun ei kuitenkaan vaadi järkyttävän paljon resursseja.

Sexpo on kouluttanut seksuaalikasvattajia jo neljä vuotta. Hieman yllättävästi erityisesti pääkaupunkiseudun koulut loistavat poissaolollaan koulutuksista.

Hyvä seksuaalikasvatus on muutakin kuin puhetta seksistä

Seksuaalisuudesta puhuminen ei ole helppoa aikuisillekaan. Siksi monella kasvattajalla voi olla kiusaus kertoa nuorille vain ne välttämättömimmät, eli seksitautien vaarat ja ehkäisymenetelmät.

– Aikuisia saattaa pelottaa jo pelkkä sana "seksi". Seksuaalikasvatus ei kuitenkaan tarkoita, että opetetaan miten seksiä harrastetaan. Sen sijaan opetellaan omien ja toisen rajojen tunnistamista ja kunnioittamista, ja kaikkien ruumiinosien nimeämistä asiallisesti, Patricia Thesleff selittää.

Seksuaalinen hyvinvointi on laaja käsite. Se vaikuttaa monin tavoin ihmisen kokonaishyvinvointiin.

Me puhumme suhteista itseen ja toiseen. Puhumme kehollisuudesta, hyväksymisestä ja kohtaamisesta. Kysymys ei todellakaan ole vain siitä, miten lapsia tehdään tai miten niitä ei tehdä, Tiia Forsström naurahtaa.

Hän muistuttaa, että hyvällä seksuaalikasvatuksella voidaan myös ennaltaehkäistä ongelmia.

– On hirveän tärkeää, että saamme ajoissa kopattua kiinni nuoria, joilla on jotain pulmia ja jotka tarvitsevat tukea ja neuvoja. Siten voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja kasvamista.