Kyläläiset huolestuivat lapsille vaarallisesta maantiestä: ”On pakko tehdä jotakin, ennen kuin jotain vakavaa sattuu”

Asikkalassa rakennetaan talkoilla kevyen liikenteen väylä vaaralliseksi luokitellun tien varteen. Suomessa on onnistuneita esimerkkejä talkoilla toteutetuista urakoista.

liikenne
Eino_Partanen
Eino Partanen pyöräilee mielellään paikasta toiseen, mutta aina se ei liikenteen vaarallisuuden vuoksi onnistu.Heikki Kiseleff/ Yle

Ella Lamminpää asuu parin kilometrin päässä koululta, mutta joutuu turvautumaan koulukyytiin – samoin kuin muut maantien 313 varrella asuvat Vesivehmaan kyläkoulun oppilaat.

Vapaa-ajalla alakoulua käyvä Ella pelaa jalkapalloa. Hän on myös innokas pyöräilijä. Jalkapallokenttä on lähellä maantien varressa.

– Kun rekkoja ja muita menee ohi, pelottaa, ettei jää alle. Yhdessä mutkassa on kaide: siinä on vaikea mennä sivuun, eikä ojassa viitsi ajaa pyörällä ja kävellä.

Ella Lamminpään kanssa samaa koulua käyvä Eino Partanen asuu toisessa suunnassa ja pyöräilee kouluun.

Maantien puolelle hän ei saa mennä.

– Haluaisin mennä sitä kautta joskus Vääksyyn pelaamaan kännykkäpeliä ja etsimään Pokemoneja, mutta siihen pitää pyytää kyyti vanhemmilta, eikä se kovin usein onnistu.

Ella Lamminpää
Ella Lamminpää asuu vaaralliseksi luokitellun maantien varressa. Isot rekat pelottavat.Heikki Kiseleff/ Yle

Kyytien varassa

Tie 313 Heinolan Vierumäeltä Asikkalan Vääksyyn on mutkainen ja kapea. Maantie kulkee Vesivehmaan ja Urajärven kylien kautta. Reitin varrella sijaitsevat Vesivehmaan lentokeskus ja Urajärven kartano. Yhteyksiä on myös Vierumäen urheiluopistolle.

Tiellä liikkuu paljon raskasta liikennettä muun muassa Vierumäen teollisuusalueelle.

Seitsemäntoista kilometrin matkalla on kevyen liikenteen väylää vain kolmisen kilometriä. Jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät tien reunaa, jos reitille uskaltautuvat.

Kun rekkoja ja muita menee ohi, pelottaa.

Ella Lamminpää

Vesivehmaan koulun viereen rakennettiin väylä kevyelle liikenteelle, mutta isojen teiden turvattomuus huolettaa vanhempia.

– Vesivehmaalla ollaan kuin pussin perällä. Paitsi tiellä 31, myös toisella puolella tien 24 risteyksestä Vääksyyn päin on turvatonta pyöräillä, toteaa vanhempainyhdistyksen sihteeri Päivi Mäkiranta.

Mäkiranta näkee, että lapsia pitäisi kannustaa itsenäiseen liikkumiseen luomalla turvalliset olosuhteet.

– Lapset liikkuvat mielellään itsenäisesti, kun siihen annetaan mahdollisuus. Nyt se mahdollisuus on monelta lapselta viety.

Talkootyön voimannäyttö

Kun julkinen raha on tiukassa, vaaralliseksi luokitellun tien varteen päätettiin toteuttaa kevytväylä talkoilla. Aloite tuli yrityksiltä.

– Raskaan kaluston kuljettajat ottivat yhteyttä ja sanoivat on pakko tehdä jotakin, ennen kuin sattuu jotain vakavaa. Toistaiseksi pahoilta onnettomuuksilta on vältytty, mutta talvisin ojaanajoja on paljon, kertoo Tiina Wangel Kevytväylä 313 -yhdistyksestä.

Hankkeelle on perustettu oma nimikkoyhdistys ja palkattu työntekijä. Yhdistyksessä on edustus kaikista tien varren kylistä ja varoja kerätään nyt monesta eri lähteestä, muun muassa joukkorahoituksella. Yhteistyökumppaneita on paljon.

– Päämääränä on parantaa kaikkien tielläliikkujien turvallisuutta ja innostaa liikkumaan muuten kuin autolla. Hyvänä päämääränä on keventää hiilijalanjälkeä siinä samalla.

Julkista rahaa saadaan osaan kustannuksista, mutta Wangelin mukaan se ei riitä.

– Rahaa kerätään monesta lähteestä. Alustava kustannusarvio on kaksi ja puoli miljoonaa euroa, jos työ tehdään pääosin talkootyönä. Sen osuus on merkittävä, Wangel kertoo.

Mutka tiellä 313
Tie 313 on mutkainen, kapea ja mäkinen.

Kylä- ja kuntarajat ylittävä urakka

Suomessa on hyviä esimerkkejä talkoilla toteutetuista hankkeista, mutta ne ovat olleet mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan pienempiä.

Esimerkiksi Forssan Koijärvellä kunnostettiin koulun piha useamman tahon yhteistyönä. Päijät-Hämeessä Iitin Vuolenkoski on tullut kuuluisaksi talkoohengestään.

Vuolenkoskelle on rakennettu talkoilla pyörätie ja liikuntahalli (siirryt toiseen palveluun). Nyt kyläläiset talkoilevat ja keräävät rahaa vielä liikuntahallin välineisiin.

Kyläasiamies Elina Leppäsen mukaan Asikkalan 313-hanke on aiempiin verrattuna mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan poikkeuksellinen.

– Se on hyvä esimerkki kylä- ja kuntarajat ylittävästä hankkeesta.

Tiina Wangel uskoo, että pyörätien rakentamisessa päästään liikkeelle kahden vuoden päästä.

– Suunnittelu ja pohjatöiden valmistelu on jo pitkällä.

Sitä toivoo myös Ella Lamminpää.

– Silloin voisi tulla kavereiden kanssa kouluun ja leikkimään koulun jälkeen. Ja pääsisin helpommin pelaamaan jalkapalloa ja pyöräkisoihin, hän haaveilee.

Eino Partanen odottaa aikaa, jolloin kevyen liikenteen väylä on kokonaan valmis.

– Silloin ajelen Vääksyyn ihan vapaasti.

Täsmennetty 30.8.2018 klo 10.10 Vuolenkosken liikuntahallia koskevan maininnan osalta.