Hangon satama on nyt kaikkien aikojen ennätysvauhdissa, mutta se on ahdas: siksi alue laajenee, ja henkilöliikenteen määrää saatetaan lisätä

Hangon satama havittelee lisää liikennettä mittavan laajennuksen avulla. Sataman liikennemäärä ylittää kaikki edelliset ennätykset myös tänä vuonna.

Kotimaa
Hangon satama kasvaa parhaillaan muun muassa merelle päin. Myös vanha makasiini on saanut väistyä kasvun tieltä.
Hangon satama kasvaa parhaillaan muun muassa merelle päin. Myös vanha makasiini on saanut väistyä kasvun tieltä.Paula Tiainen / Yle

Maisema Hangon satamassa on muuttunut nopeasti. Kuningatarvuori-nimisestä kalliosta on jäljellä enää rippeet ja vuosien ajan kiistelty Englannin makasiinikin on juuri purettu maantasalle. Pian koko Hankoniemen kärki on sataman käytössä, ja itse asiassa vähän enemmänkin: osa laajennuksesta syntyy täyttömaalle, kun entinen rantaviiva siirtyy hieman ulospäin.

Hangon sataman liikenne on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Kaikkien aikojen ennätys liikennemäärissä ylittyy jälleen tänä vuonna. Yksikkö- eli käytännössä rekkaliikenteellä mitattuna satama on jo koko Suomen toiseksi vilkkain Helsingin jälkeen.

– Meillä on tavoite kasvattaa yksikköliikennettä edelleen, ja tämän laajennuksen jälkeen meillä on mahdollisuudet hyvinkin merkittävään kasvuun, Hangon satamayhtiön toimitusjohtaja Anders Ahlvik myhäilee.

Käytännössä Hangon sataman kautta tuodaan ja viedään liki kaikkea mahdollista käyttötavaraa, muun muassa paperia.

Myös Helsingin sataman rahtiliikenne kääntyi kasvuun viime vuonna ja kasvu jatkuu edelleen. Esimerkiksi tammi-heinäkuussa liikennemäärä kasvoi yhdeksän prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Finnlines on keskittänyt Gdynian ja Rostockin liikenteen Hankoon

Helsingin Vuosaaren sataman 12-kerroksisesta toimistorakennuksesta avautuu hulppea näkymä satama-alueelle. Finnlinesin talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld katselee ikkunasta ulos varustamon konttorissa. Laitureissa on parhaillaan yhteensä kolme Finnlinesin alusta.

Saksan Rostockiin ja Puolan Gdyniaan ja takaisin kulkevan liikenteensä Finnlines on kuitenkin keskittänyt Hankoon.

– Päätöksen taustalla on asiakkaiden toive. Lyhin merimatka Puolasta ja Saksasta Suomeen kulkee Hangon kautta, Pippingsköld toteaa.

Finnlinesin rahtilaiva Vuosaaren satamassa Helsingissä.
Finnlinesin rahtilaiva Vuosaaren satamassa Helsingissä.Jarno Kuusinen / AOP

Kasvava vienti ja tuonti näkyy Pippingsköldin mukaan myös Finnlinesin viime vuoden tilinpäätöksessä. Varustamo ylsi tuolloin koko 70-vuotisen historiansa ennätystulokseen.

– Me ollaan investoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana yli miljardi euroa uusiin aluksiin. Viimeisin hankinta on kolme uutta, entistä ympäristöystävällisempää rahtialusta, Pippingsköld lisää.

Myös henkilöliikenteen lisääminen kiinnostaa Hangossa

Tavaran lisäksi Hangosta kulkee tällä hetkellä myös henkilöliikennettä Viron Paldiskiin yhdeksän kertaa viikossa. Tätäkin määrää voisi satamajohtaja Anders Ahlvikin mielestä vielä kasvattaa.

– Ilman muuta meitä kiinnostaa kaikenlainen liikenne. Toki meidän fasiliteetit isojen asiakasmäärien palvelemiseen henkilöliikennepuolella ovat aika rajoitetut, mutta katsomme avoimin mielin tulevaisuuteen myös sen suhteen.

Ahlvik ei näe rajoja Hangon sataman liikenteen kasvattamiselle laajennusosan valmistumisen jälkeen. Satamaan kulkevan junaradan sähköistäminen on kuitenkin jäänyt vielä haaveeksi. Se voisi vähentää myös pikkukaupungin läpi satamaan jyristelevää rekkaliikennettä.

– Radan sähköistäminen on välttämätöntä, jotta meidän kilpailukyky säilyy ja kehittyy myös tästä eteenpäin, Ahlvik tähdentää.

EU rahoittaa osan sekä Hangon sataman laajennuksesta että parhaillaan myös Rostockin päässä käynnissä olevista parannustöistä.