"Kun kirjoitan sellaisesta paikasta, en kuitenkaan halua, että se suurin turistiryntäys yltää sinne" – matkabloggaaja tasapainoilee elämysten ja ekologisuuden välillä

Matkoilta haetaan yhä eksoottisempia kokemuksia. Kaukomatkailun suosion kasvaessa suuret matkailijamäärät löytävät myös aiemmin tuntemattomat matkakohteet.

ulkomaanmatkailu
Indonesiassa sijaitseva Raja Ampatin saariryhmä on Sandra Pesosen lempikohde.
Indonesiassa sijaitseva Raja Ampatin saariryhmä on Sandra Pesosen lempikohde.Sandra Pesosen kotialbumi

Matkabloggaaja Sandra Pesosta vaivaa krooninen matkakuume. Huoleton reppureissuelämä, vaaran tunteen viehätys ja itsensä ylittäminen ovat vieneet mukanaan arkisin tehdastöitä tekevän naisen.

29-vuotias mikkeliläinen on harrastanut matkailua koko ikänsä.

Lapsena Pesonen pääsi näkemään maailmaa vanhempiensa kanssa. Myöhemmin tanssiharrastus vei maihin kuten Brasiliaan, Jamaicalle ja Kanadaan.

– Opin matkalaukun pakkaamisen jo lapsena, Pesonen hymyilee.

Pesonen ei ole matkakuumeensa kanssa yksin: Maailman matkailujärjestö UNWTO arvioi (siirryt toiseen palveluun) matkailumäärien kasvavan yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Nopeimmin kasvaa kaukomatkojen suosio.

Nyt vuosittaiset matkailijamäärät lasketaan maailmanlaajuisesti sadoissa miljoonissa.

Matkailun lumo perustuu ainakin osittain sen luomaan vapaudentunteeseen. Kauniit kuvat, kiinnostavat tarinat ja entuudestaan tuntemattomat paikat houkuttelevat ottamaan kohteesta enemmän selvää.

– Äkkiä huomaat etsiväsi lisätietoja, sitten suunnittelevasi matkaa sinne kohteeseen. Sille tielle kun lähtee etsimään jotain, niin sinne uppoutuu aika nopeasti, toteaa Pesonen.

Elämää alkeellisissa olosuhteissa

Vuosi sitten Pesonen toteutti yhden unelmistaan ja matkusti paratiisisaarelle. Raja Ampatin eli Neljän kuninkaan saariryhmä sijaitsee itäisessä Indonesiassa.

Alue on kuuluisa erityisesti sukelluskohteena. Siellä on kristallinkirkkaat vedet, runsaasti koralleja ja toistatuhatta kalalajia. Sijainti päiväntasaajan lähellä tekee ilmastosta trooppisen ja kuumankostean.

Trooppisuuteen kuuluu kiinteänä osana päivittäiset sadekuurot.

– Keräsin sadevettä talteen, jotta saisin makeaa hiustenpesuvettä suihkusta tulevan suolaisen meriveden sijasta, Pesonen muistelee.

Merivesisuihku ei vastaa kaikkien käsitystä rentouttavasta lomamatkasta. Matkoilta halutaan kuitenkin yhä enemmän eksoottisia kokemuksia, eikä hotellin uima-altaalla loikoilu enää kaikkien mielikuvissa olekaan houkuttelevaa.

Raja Ampatilla majoittaudutaan bambumajoissa.
Raja Ampatilla majoittaudutaan bambumajoissa.Sandra Pesosen kotialbumi

UNWTO:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) monet matkailijat ovat entistä seikkailunhaluisempia. Reppureissaus ja elämysmatkailu viehättävät etenkin nuorempia matkailijoita. Kulttuurit ja niiden tunteminen ovat nousseet matkailussa tärkeiksi.

Matkoilta haetaan yhä useammin yksinkertaisuutta, upeaa luontoa ja seikkailuja.

Kokonaisvaltaiset elämykset kiehtovat myös Pesosta. Kahden viikon matkan aikana Raja Ampatilla hän majoittautui ensin homestay- eli kotimajoituksessa. Paikallisten rakentamat askeettiset bambumajat sijaitsivat rannan tuntumassa valkealla hiekkarannalla.

Matkailijoille kotimajoitus on edullinen vaihtoehto perinteisten lomaresortien rinnalla. Homestay-majoitusta käytetään Indonesiassa paljon, sillä se on suurien turistimäärien vuoksi paikallisille mukava tulonlähde.

Kotimajoituksessa pääsee myös lähemmäs kohdemaan elämäntapaa.

– Paikalliset perheet tekivät ruokaa ja kotimajoituksessa elettiin heidän arjessaan sekä heidän aikataulunsa mukaan, kertoo Pesonen.

Ystävystyminen lomamatkalla toi työtarjouksen

Vuosi sitten tekemällään matkalla Pesonen majoittui kotimajoituksen jälkeen eräällä toisella Raja Ampatin saarella. Hän ystävystyi paikan omistaneen paikallisen miehen kanssa.

– Ihastuin paikkaan niin paljon että sanoin Aswadille, että minuun saa ottaa yhteyttä, jos hän ikinä tarvitsee saarella mitään apua. Sanoin olevani ehdottomasti valmis palaamaan takaisin muutenkin kuin asiakkaana, Pesonen kertoo.

Kuukausia kotiinpaluun jälkeen Pesosen puhelin pirahti. Viesti oli jakartalaiselta Aswadilta, joka pyysi Pesosta lomaresortiinsa kiireavuksi tämän vuoden joulusesongin ajaksi. Työvoimalle on tarvetta tulevalla talvikaudella kahden kuukauden ajan.

Työpestiä varten Pesonen on valmistautunut opettelemalla paikallista kieltä. Apuna opiskelussa on ollut puhelinsovellus. Työtehtäviin tulee kuulumaan länsimaalaisten turistien apuna ja tukena oleminen, joten englannillakin pärjää.

– Lisäksi on elekieli ja hymy, niillä pärjää aina, naurahtaa Pesonen.

Vasemmalla Sandra Pesonen. Mukana kuvassa hänen matkaseuralaisensa sekä Aswadin lomaresortin henkilökuntaa.
Vasemmalla Sandra Pesonen. Mukana kuvassa hänen matkaseuralaisensa sekä Aswadin lomaresortin henkilökuntaa.Sandra Pesosen kotialbumi

Mahdollisten ongelmatilanteiden selvittelyn lisäksi päiviin tulee mahtumaan mukavampiakin askareita turistien viihtyvyyden takaamiseksi.

– Me käymme heidän kanssaan snorklaamassa, sukeltamassa ja keksimme aktiviteetteja, Pesonen kertoo.

Harrastuksenaan Terveiset päiväntasaajalta –blogia kirjoittava Pesonen suunnittelee videopäiväkirjan pitämistä matkansa käänteistä.

Verkkoyhteyksistä paratiisisaarella voi kuitenkin vain haaveilla.

– Viime vuonna pääsimme nettiin kun ystävällämme oli paikallinen puhelinliittymä. Hän yritti ensin saarella jakaa sitä meidän puhelimiimme mutta ei onnistunut. Päräytimme puolen tunnin venematkan keskelle merta, siellä nettiyhteyden jakaminen toimi ja saimme laskuja makseltua, Pesonen muistelee nauraen.

Pääsaarella Sorongin kaupungissa verkkoyhteydet toimivat. Sinne on Aswadin pitämästä lomaresortista tunnin venematka, mutta Pesonen suunnittelee matkaavansa kaupunkiin kerran viikossa.

Matkailun ekologisuus ja eettisyys mietityttää

Matkailumäärien lisääntyminen etenkin entuudestaan tuntemattomissa kohteissa surettaa Pesosta. Ilmiöstä on kärsitty myös Raja Ampatin saarilla (siirryt toiseen palveluun), kun turistien määrä on nopeasti kolminkertaistunut.

Tilanne on ristiriitainen blogiharrastuksen kanssa. Yhä useammat lomamatkaa suunnittelevat poimivat reissuideoita sosiaalisesta mediasta ja kuvapalvelu Instagramista.

– Kun kirjoitan sellaisesta paikasta, en kuitenkaan halua, että se suurin turistiryntäys yltää sinne. Se on kaksipiippuinen juttu, että pitäisikö siitä paikasta jättää kertomatta ja kuvat julkaisematta, Pesonen pohtii.

Raja Ampatissa matkailijaa odottavat paratiisimaiset maisemat.
Raja Ampatissa matkailijaa odottavat paratiisimaiset maisemat.Sandra Pesosen kotialbumi

Pesosen ylläpitämää blogia seuraa aktiivisesti parituhatta ihmistä. Hän ei usko, että hänen bloginsa perusteella kovinkaan moni kuitenkaan innostuu matkustamaan kaukaisiin ja eksoottisiin matkakohteisiin.

– Hintataso näissä kohteissa on korkea. Lisäksi siellä odottaa sähkötön ja netitön elämä, mikä ei suurimmalle osalle turisteista ehkä toimi.

Matkustajamäärien armoton kasvu nostattaa säännöllisesti keskustelua lentämisen ilmastopäästöjen hillitsemisestä. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat nyt noin viisi prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. Torjuntakeinoksi on väläytelty esimerkiksi päästöveroa.

Myös Pesonen on pohdiskellut hiilijalanjälkeään. Matkustusharrastuksessa lentäminen on hänen mukaansa välttämätön paha.

Ekologisuuden vuoksi Pesonen kertoo välttelevänsä naapurimaiden välisiä lentoja ja taittamaan välimatkat mahdollisuuksien mukaan busseilla, laivoilla ja junilla. Kritiikkiä saavat etenkin halpalentoyhtiöt, vaikka Pesonen itse onkin edullisten lentotarjousten suurkuluttaja.

Hinnoittelupolitiikka on hänen mielestään epäeettistä.

– Halvat lennot koukuttavat matkailuun entistä enemmän ja matkustajamäärät lisääntyvät, Pesonen toteaa.

Sandra Pesonen Rinjani-vuorella Indonesiassa.
Sandra Pesonen Rinjani-vuorella Indonesiassa.Sandra Pesosen kotialbumi

Hyvittääkseen lentämisestä aiheutuvia ilmastopäästöjä Pesonen välttelee muovia, jotta ei turhaan kuormittaisi kohdemaiden jätejärjestelmää. Lisäksi hän pyrkii matkansa aikana käyttämään mahdollisimman paljon paikallisten tarjoamia palveluita. McDonaldsissa ei reissuilla tule syötyä.

– Kun lennetään toiselle puolella maapalloa niin sitten pyritään siihen, että kohteiden asukkaat hyötyisivät matkasta mahdollisimman paljon, toteaa Pesonen.

Kotimaanmatkailusta ratkaisu lentopäästöihin?

UNWTO:n ilmailuraportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) etenkin halpalentoyhtiöt vaikuttavat lentoliikenteen kehitykseen. Mikäli matkalippujen hinnat nousevat, alkavat matkailijat todennäköisesti suosia lyhyempiä lentomatkoja ja kotimaanmatkailua kaukomatkojen sijaan.

Toisaalta teknologian kehitys voi myös pienentää matkakustannuksia, sillä uudet lentokoneet ovat entisiä vähäpäästöisempiä.

Suomalaisten nuorten ja ympäristötietoisten kotimaanmatkailu on hienoisessa nosteessa. Ilmiöön on vaikuttanut lentoliikenteen ympärillä pyörivän keskustelun lisäksi etenkin kotisuomalaiset luonnonpuistot tunnetuksi tehnyt sosiaalinen media.

Pesonen kertoo itsekin innostuneensa kotimaanmatkailusta. Aiemmin lähimatkailu oli hänelle lähes tuntematon käsite, mutta trendikkyyden ja ekologisuuden vuoksi se on nyt ruvennut kiinnostamaan.

Lempikohteet sijaitsevat kuitenkin edelleen kaukomailla.

– Yhtenä haaveena on toteuttaa Trans Mongolian junamatka. Siinähän pääsisi Aasiaan saakka pelkällä junalla, Sandra Pesonen huokaa.