"Kaikilla on jonkinlainen halu potkia asioita eteenpäin" – menestyvien suomalaisnaisten tarinat pääsivät kansien väliin Iltasatuja kapinallisille tytöille -menestyskirjan innoittamana

Suomen historiassa ja nykyhetkessä on naisia, joiden tarina ansaitsee tulla kuulluksi. Näin ajattelivat Ida Salminen ja Elina Tuomi, joilta molemmilta ilmestyi vastikään kirja suomalaisista menestyneistä naisista.

tasa-arvo
kaksi kirjaa
Iltasatuja kapinallisille tytöille nousi suursuosioon. Nyt suomalaisnaiset ovat saaneet oman vastineensa.Yle

Tiedätkö, kuka on keksinyt astiankuivauskaapin tai kuka on vaikuttanut suomalaisen kirjastolaitoksen kehitykseen? Kuivauskaapin keksi Maiju Gebhard. Kirjastolaitosta taas vei voimakkaasti eteenpäin Helle Kannila.

Aivan – molemmat naisia.

Suomen historiassa ja myös nykyhetkessä on naisia, joiden tarina ansaitsee tulla kuulluksi. Näin ajattelivat Ida Salminen ja Elina Tuomi, joilta molemmilta ilmestyi vastikään kirja suomalaisista menestyneistä naisista.

Kirjojen esikuvana on kansainvälinen menestysteos Iltasatuja kapinallisille tytöille. Italialaisten Elena Favillin ja Francesca Cavallon teoksessa kerrotaan lyhyinä tarinoina esimerkiksi Hillary Clintonista, muotisuunnittelija Coco Chanelista ja kirjailija Jane Austenista.

– Niillä kirjoilla, joita luetaan lapsena, on hirvittävän suuri merkitys jopa loppuelämään. Siksi ajattelin, että olisi hienoa, jos lapsilla olisi mahdollisuus lukea suomalaisnaisten hienoja elämäntarinoita. Toisaalta näiden naisten tarinat ovat niin hienoja, että ne myös ansaitsevat tulla kerrotuiksi, sanoo Ida Salminen.

Halusimme kertoa naisista, jotka ovat jätteneet jälkensä yhteiskuntaamme tavalla tai toisella. Se voi olla astiankuivauskaapin keksiminen tai ensimmäisen neuvolan perustaminen.

Ida Salminen

Salminen kokosi Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa -teokseen tarinat 40:stä suomalaisnaisesta eri vuosilta. Mukana ovat muun muassa lentokapteeri Orvokki Kuortti, aurinkoenergiaa tutkiva Hele Savin ja kenkäsuunnittelija Minna Parikka. Salminen on opiskellut historiaa, joten hänelle on tärkeää, että hänen kirjansa avulla oppii menneisyydestä kokonaisuutena.

– Halusimme kertoa naisista, jotka ovat jätteneet jälkensä yhteiskuntaamme tavalla tai toisella. Se voi olla astiankuivauskaapin keksiminen tai ensimmäisen neuvolan perustaminen tai jokin uuden tieteellisen oivalluksen saaminen. Halusimme eri ikäisiä naisia, erilaisista taustoista, Salminen kuvailee.

Kaiken alkuna Minna Canth

Opettajana työskentelevän Elina Tuomen kirja puolestaan on nimeltään Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa, ja se on suunnattu isommille lapsille. Kirja sukeltaa muun muassa saamelaisaktivisti Outi Länsmanin ja kirjailija Aino Kallaksen maailmaan.

– Halusin, että naisista noin puolet ovat edesmenneitä ja puolet nykyvaikuttajia. Halusin, että he ovat mahdollisimman erilaisista lähtökohdista ja edustavat mahdollisimman moninaista naiskuvaa, Tuomi sanoo.

Molemmissa kirjoissa on osin samoja naisia, kuten esimerkiksi kirjailija Minna Canth. Canth on mukana myös syksyn kolmannessa naisesikuvia käsittelevässä kirjassa Sankaritarinoita tytöille ja kaikille muille. Tämän teos eroaa kahdesta muusta siinä, että sen rahoittamiseksi järjestettiin joukkorahoituskampanja ja kirjoittajia sekä kuvittajia on useampia.

Kun Ida Salminen pohtii, miksi lyhyessä ajassa on ilmestynyt useampi kirja samasta aihepiiristä, nousee tässäkin esiin Minna Canth.

– Koetaan, että on tärkeää kertoa tällaisia tarinoita menestyneistä naisista: naisista, jotka voivat toimia meille kaikille roolimalleina ja inspiraationa. Tavallaan tämä on ilmiönä vain jäävuoren huippu. Oikeastaan ajattelen, että tämä on lähtöisin kaikesta siitä, mitä Minna Canth teki 1800-luvulla. Ilman sitä ei oltaisi päästy tähän tilanteeseen, jossa on normaalia olettaa, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia.

Matka vie Aurora Karamzinista Almaan

Kirjojen tekeminen tarkoitti molemmille lukuisten naisten tarinoiden kahlaamista läpi, uppoutumista asiakirjojen ja dokumenttien maailmaan. Naisia, jotka ovat vielä keskuudessamme, myös haastateltiin.

– Haastattelemalla pääsin tietenkin kysymään kysymyksiä, jotka kiinnostavat minua itseäni. Sain kuulla, millaisia esikuvia näillä naisilla oli, mitkä ovat olleet heidän uransa kohokohtia tai heikompia hetkiä tai millaisia vastoinkäymisiä heillä mahdollisesti on ollut työssä tai elämässä, Tuomi kertoo.

Kirjojen naisesikuvien aikajana ulottuu vuonna 1808 syntyneestä hyväntekijästä Aurora Karamzinista aina pop-tähti Almaan, joka on syntynyt vuonna 1996. Eri vuosisadoista, vuosikymmenistä huolimatta naisilla on yhdistäviä tekijöitä, kuten matkustelu ja kirjojen lukeminen sekä halu muuttaa maailmaa.

Kaikilla on jonkinlainen halu potkia asioita eteenpäin. Suurin osa näistä naisista on myös kohdannut vastustusta.

Elina Tuomi

– Halu vaikuttaa, halu muuttaa ympäröiviä asioita. Kaikki eivät ole yhtä tarmokkaita, eikä kaikilla ole samoja lähtövalmiuksia tehdä esimerkiksi jotain yhteiskunnallisia asioita. Kaikilla on jonkinlainen halu potkia asioita eteenpäin. Suurin osa näistä naisista on myös kohdannut vastustusta eli he ovat saaneet tuntea sen vihapuheen, kun vahva ja itsenäinen nainen tekee ja yrittää asioita ja saavuttaa asioita, Tuomi jatkaa.

Kirjoilla halutaan rikkoa rajoja

Molemmat kirjoittajat ovat sitä mieltä, että näitä kirjoja tarvitaan naisten nostamiseksi esiin. Se on kuitenkin jo muuttumassa, että historiaa ei enää kerrota vain miesten historiana.

– Nimenomaan tällaiset kirjat ovat tekemässä sitä muutosta, miten nuoret ajattelevat tulevaisuudessa. Mitä nainen voi tehdä, mitä mies voi tehdä. Miten voi tehdä asioita, joista ei ole totuttu, että niitä tekee nainen tai mies, tyttö tai poika. Tällä kirjalla minä pyrin rikkomaan näitä rajoja ja muuttamaan koko käsitystä, Tuomi toteaa.

Molemmat kirjat ovat kuvitettuja. Elina Tuomi teki tekstien lisäksi myös kuvat, Ida Salmisen kirjassa kuvista vastaa hänen sisarensa Riikka. Tuomen kuvissa naiset ovat aikuisia, Salmisen kirjassa on kuvat sekä lapsuudesta että aikuisiältä. Lapsuusajan kuvilla halutaan tuoda esiin se, että jokainen menestystyväkin nainen on aikoinaan ollut pieni tyttö, ja että jokaisesta pienestä tytöstä voi tulla mitä vain.

Sekä Ida Salminen että Elina Tuomi olivat Radio Suomen Päivän haastattelussa perjantaina. Koko haastattelun voi kuunnella tästä.

Lue lisää:

Kapinalliset kirjailijat ylistävät naisten epätäydellisyyttä: "Tuhkimo-tarinat eivät ole viattomia vaan edistävät alistamisen kulttuuria"