Sipilän hallituksen viimeinen budjettiriihi – Kesärannan kolme tärkeintä puheenaihetta

Hallituspuolueiden puheenjohtajat käyvät läpi kiistakohtia jo ennen budjettiriihtä.

Budjettiriihi
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin), pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) hallituksen kehysriihen loppuinfossa Helsingissä 11. huhtikuuta.
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin), pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) hallituksen kehysriihen loppuinfossa Helsingissä 11. huhtikuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Keskustan, kokoomuksen ja sinisten ministerit kokoontuvat tänään ja huomenna päättämään vaalivuoden 2019 valtion talousarvioesityksestä, jonka loppusumman arvioidaan olevan noin 55 miljardia euroa.

Budjettiriihen aluksi ministereille esitellään valtiovarainministeriön tuoreimmat ennusteet ensi vuoden talouskasvusta ja työllisyysluvuista. Näillä luvuilla on vaikutusta siihen, miten verotulojen ja esimerkiksi työttömyysmenojen ennakoidaan muuttuvan.

Valtiovarainministeriön budjettivalmistelussa (siirryt toiseen palveluun) ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesäkokouksissa on noussut esille tarve lisätä tukea kuivasta kesästä kärsineelle maataloudelle ja Itämeren suojelulle.

Talouskasvun paras aika ohi

Kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun) valtiovarainministeriö heikensi ensi vuoden kasvunäkymän alle kahteen prosenttiin. Tänä vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan lähes kolme prosenttia.

Hallituksen huhtikuun kehysriihessä ensi vuoden kasvunäkymät olivat vielä valoisammat. Silloin vuoden 2019 talouskasvuksi ennakoitiin 2,2 prosenttia. Kesäkuussa arvio tulevasta kasvusta putosi 1,8 prosenttiin.

Kehysriihessä hallitus tavoitteli talousarvioesityksen alijäämän painamista 1,3 miljardiin, mutta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa alijäämäksi arvioidaan 1,7 miljardia euroa.

1. Työttömiä patistetaan töihin

Hallituksen budjettiriihen tärkein kysymys (siirryt toiseen palveluun)on työllisyyden lisääminen.

Hallitus on – ehkä omaksikin yllätyksekseen – saavuttamassa hallitusohjelmassa asetetun ja kesällä 2015 mahdottomalta näyttäneen 72 prosentin työllisyysasteen.

Hallituskauden aikana uusia työpaikkoja on syntynyt noin 110 000. Hyvä uutinen on, että valtaosa uusista työpaikoista on vakinaisia ja kokoaikaisia työsuhteita.

Kolikon toinen puoli on työttömyyden hidas väheneminen. Uudet työpaikat ovat menneet pääosin uusille työmarkkinoille tulijoille.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittelee vuoden 2019 budjettiehdotuksensa.
Valtiovarainministeri Petteri OrpoJarno Kuusinen / AOP

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on pyytänyt kolmea kansliapäällikköä käymään läpi hallituksen työllisyystoimia ja esittämään nopeita toimia työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi.

Hallituksen kehysriihessä keksityille työllistämiskonsteille kävi vähän ohraisesti. Ehdotus alle 30-vuotiaitten työttömien määräaikaisten työsuhteiden helpottamisesta ehti jo kaatua, ja ajatus pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä on saanut ammattiyhdistysliikkeen taisteluasemiin.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustava Suomen yrittäjät julkisti viime viikolla omat keinonsa (siirryt toiseen palveluun)työllisyyden parantamiseksi. Hallituspuolueista erityisesti keskusta ja kokoomus kuuntelevat yrittäjien viestiä herkällä korvalla.

Elinkeinoelämän keskusliitto viestitti perjantaina (siirryt toiseen palveluun), että yrityksillä on entistä suurempia vaikeuksia löytää tekijöitä avoimiin työpaikkoihin. Kansliapäällikkötyöryhmältä kaivataan uusia lääkkeitä tähänkin ongelmaan.

2. Tuloveron kevennyksistä kiistaa

Budjettiriihessä tehdään verotusta koskevat lopulliset päätökset.

Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on julistanut ennen budjettiriihtä, että kenenkään verotus ei saa kiristyä. Orpo on tarkoittanut lähinnä kai tuloverotusta, sillä moniin muihin veroihin on luvassa korotuksia.

Suurin palkansaajajärjestö, työntekijöiden SAK on muistuttanut (siirryt toiseen palveluun) että monet kulutus- ja haittaverot osuvat suhteessa kovemmin pienituloisiin. SAK:n mielestä hallituksen on budjettiriihessä arvioitava tarkkaan, miten verotuksen painopisteen siirto toteutetaan tuloeroja lisäämättä.

Orpon mukaan tuloverotusta on kevennettävä kaikissa tuloluokissa. Hallituskumppani, keskusta, on vaatinut verokevennysvaran kohdistamista pienituloisille. Keskiluokan verokapinaa viritellyt siniset on puhunut ”kunnon” tuloveroalennuksesta pieni- ja keskituloisille.

Pöytä on katettu poliittiselle veroväännölle, jossa hallituspuolueet voivat vahvistaa omaa poliittista kuvaansa sopivasti ennen eduskuntavaaleja.

Verokeskustelun taustalla on kysymys kilpailukykysopimuksen tuomien maksukorotusten korvaamisesta palkansaajille. Kilpailukykysopimus nosti työntekijöiden maksuja ja kevensi saman verran työnantajien maksuja.

Ensi vuonna kilpailukykysopimus korottaa työntekijöiden työeläkemaksua 0,4 prosenttia. Korotuksen on arvioitu leikkaavan ostovoimaa noin 300 miljoonaa euroa. Sama summa, jota Orpo on haarukoinut verokevennyksiin.

Työttömyyden väheneminen on nostanut keskusteluun työttömyysvakuutusmaksun mahdollisen alentamisen ensi vuonna.

Palkansaajan tilinauhassa työttömyysvakuutusmaksun sopiva alennus voisi korvata koko työeläkemaksun korotuksen tai ainakin osan siitä, jolloin Orpon 300 miljoonaa vapautuisi velan vähentämiseen tai lisämenoihin.

Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ensi vuonna jatketaan tupakkaveron kiristämistä ja autoveron alentamista.

3. Täsmälääkkeillä eriarvoisuutta vastaan

Budjettiriihessä lyödään lukkoon jo kehysriihessä sovittuja tulonsiirtoja pienituloisille.

Hallituksen ja opposition välillä on käyty tiedotussotaa siitä, onko hallituksen politiikka johtanut eriarvoisuuden kasvuun Suomessa.

Pääministeri Juha Sipilä.
Pääministeri Juha Sipilä.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) nousi keväällä, kehysriihen alla, vastahyökkäykseen. Sipilän mukaan (siirryt toiseen palveluun) tutkimukset (VATT ja THL) osoittivat, että hallituksen politiikka ei ole lisännyt eriarvoisuutta. Sipilä korosti, että työllisyyden paraneminen ja pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen ovat vähentäneet eriarvoisuutta.

Kehysriihessä hallitus päätti korottaa ensi vuonna pienimpiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja noin 80 euroa kuukaudessa. Myös pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen on luvassa pieni korotus.

Budjettiriihen alla on jälleen noussut keskusteluun hallituskauden alussa tehty päätös jäädyttää sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotukset.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustava SOSTE esitti jo keväällä (siirryt toiseen palveluun)ennen kehysriiheä, että ensi vuoden indeksijäädytykset peruttaisiin ja tämän vuoden jäädytykset korvattaisiin tukien saajille. SOSTE on laskenut, että nämä toimet maksaisivat yhteensä noin 200 miljoonaa euroa.

Hallitus on tähän saakka korostanut, että täsmätoimilla kaikkein pienituloisimpien tulonsiirtoihin saavutetaan parempi tulos kuin kylvämällä sama raha esimerksi etuuksien indeksikorotuksiin.