"Ei pyyntikauden pidentäminen lintukannan kannalta ole todellakaan hyvä asia" – Osa metsästäjistä ihmeissään ministeriön aikeista jopa tuplata metsäkanalintujen pyyntiaika

Kanalintujen metsästysajat herättävät keskustelua pian alkavan pyyntikauden kynnyksellä. Maa- ja metsätalousministeriö esittää pyyntiaikoihin tuntuvia pidennyksiä.

metsästys
Ukkometso talvisessa maisemassa.
Joona Korpi / Yle

Kesän riistakolmiolaskentojen perusteella kanalintukannat ovat elpymässä ja vahvistuneet niukasta edellisvuodesta monen katovuoden jälkeen.

Metson, teeren ja pyyn tiheydet kasvoivat viime vuodesta noin 40 prosenttia ja riekkotiheys jopa kaksinkertaistui. Luonnonvarakeskus luonnehtii kehitystä vahvan kasvun vaiheeksi, mutta toteaa myös, että korkeiden kasvulukujen äärellä on hyvä muistaa vertailun edellisvuoden olleen lintutiheyksiltään heikon pääosassa maata.

Suomen riistakeskus tekee riistalaskentatulosten valmistuttua metsästysajoista esityksen maa- ja metsätalousministeriölle, joka pyytää siitä lausuntoja eri sidosryhmiltä. Riistakeskus ja ministeriö innostuivat hyvistä laskentatuloksista niin, että ne ovat jatkamassa teeren ja pyyn pyyntiä monin paikoin marraskuulle ja metson pyyntiä Etelä- ja Keski-Lapissa joulukuulle saakka jo tänä syksynä.

Metsästäjät ovat vuosikausia kulkeneet lintumetsällä näkemättä ja kuulematta yhtään kanalintua.

Tervolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Niemi

– Parhaat tiheydet liikkuvat tuolla 6–8 yksilön tienoilla neliökilometriä kohden ja se on todella hyvä luku. Poikastuotto-osuus eli poikasten osuus siitä kannasta on hyvin korkea juuri sillä alueella, mihin metsästysajan pidennystä nyt esitetään, kertoo riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta.

Viime kesä oli kanalintupoikueille surkea, sää oli kylmää ja märkää. Nyt takana on suotuisa kesä.

– Tähän sattui nyt samaan aikaan kaksi merkittävää tekijää eli pienpetokannat ovat olleet pieniä ja säät ovat olleet lämpimät. Tämä osoittaa nyt sen, kuinka nopeasti kanalintukannat voivat vahvistua ja reagoida siihen, että olosuhteet ovat oikeat, Jarkko Nurmi toteaa.

Osa metsästäjistä kummeksuu esitystä

Useita kehnoja lintuvuosia nähneiden metsästäjien keskuudessa esitys jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Osa metsästäjistä on sitä mieltä, että metsästysajan pituudella ei ole juurikaan vaikutusta saalismääriin ja riistakantoihin. Erityisesti pystykorvametsästäjät ovat iloinneet mahdollisuudesta jatkaa pyyntikautta.

Pyyntikauden jatkaminen jopa joulukuulle saakka on toisten metsästäjien mielestä aivan liian hätäinen päätös, koska kannat ovat olleet heikkoja useita vuosia peräkkäin.

– Kun metsokanta ja yleensäkin lintukanta on vähän elpymässä, se saisi nyt elpyä. Olemme kaukana hyvistä huippuvuosista, jolloin lintua oli tosissaan paljon, sanoo Tervolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Niemi.

– Ei pyyntikauden pidentäminen lintukannan kannalta ole todellakaan hyvä asia. Metsästäjät ovat vuosikausia kulkeneet lintumetsällä näkemättä ja kuulematta yhtään kanalintua. Metsästäjähän vaikuttaa kantoihin jonkun verran, mutta täytyisi huomioida, että tämä vuosittainen sykli, mikä yleensäkin on kaiken riistan kohdalla, tekee siihen oman vaikutuksensa, Niemi tähdentää.

Olavi Niemi
Tervolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Niemi antaisi kanalintukannan vielä elpyä rauhassa monien katovuosien jälkeen.Tiinamaija Rantamartti

Riistakeskus luottaa vastuulliseen metsästykseen

Viime vuosina metsästäjät ovat hankkineet kanalintujahtiin keskimäärin 100 000 vuorokausilupaa valtion maille. Viime vuonna lupia myytiin 85 000 ja edellisvuonna reilut 100 000. Lupamyynti on Metsähallitukselle merkittävää liiketoimintaa. Suuri osa luvista ostetaan Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla.

Metsähallituksen teettämän tutkimuksen mukaan metsästyksellä on suuri merkitys aluetalouteen. Metsästyksen arvioidaan tuovan myös alueille työpaikkoja ja jopa noin 30 miljoonan euron tulot vuosittain.
Suomen Riistakeskus myöntää taloudellisten näkökohtien olevan merkittäviä, mutta riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi kiistää, että tämän syksyn metsästysajoista päätettäessä ne olisivat etusijalla.

Metsästäjien vastuunkantoon luotetaan, jotta suotuisa kannankehitys ei romahda voimakkaaseen pyyntiin.

– Huonoina vuosina on rajoitettu merkittävästi metsästystä, mutta nyt nämä pidennykset ovat mahdollisia. Kyllä me uskomme, että metsästäjät kantavat itse omaa vastuuta siitä, miten metsästävät. Sen lisäksi metsähallitus laskee omilla maillaan kiintiöt ja monin paikoin metsästysseurat säätelevät pyyntiä, sanoo riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.

Peräpohjalainen kokenut metsämies näkisi mieluusti, että kanalintujahdissa pysyisi tolkku kaikin puolin. Metsästämisen tyyli silloin, kun metsissä vielä oli paljon lintuja, soveltuu nykypäiväänkin hyvin.

– Ei saalismäärä ole ollut se tärkein, vaan luonnossa liikkuminen ja kulkeminen. Jos sieltä linnun sai saaliiksi, silloin käveleskeli mies tyytyväisenä kotiin ja laittoi siitä ruuan, kertoo Tervolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Niemi.

Maa- ja metsätalousministeriö päättää metsästysajoista lähipäivinä.