Analyysi: Presidentti hillitsee jo puheita myyttisestä Putin-suhteesta – Niinistön asema ulkopolitiikan johtajana vahva

Jos presidentti Sauli Niinistön tapaamiset Vladimir Putinin kanssa ylitulkittaisiin liian sydämellisiksi, saattaisi alkaa keskustelu, kenen asialla Niinistö tai Suomi on, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

Sauli Niinistö
Sauli Niinistö Yle Radio 1:n presidentin kyselytunnilla Helsingissä lauantaina.
Sauli Niinistö Yle Radio 1:n presidentin kyselytunnilla Helsingissä lauantaina.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Presidentti Sauli Niinistön tiuha tahti suurvaltajohtajien tapaamisissa ja yhteydenpidossa on noteerattu ainakin kotimaassa. Kalenterissa pilkahtelevat nimet – Trump, Putin ja vielä Macron ensi viikolla – on tulkittu onnistumisiksi presidenttinä.

Ilmeisesti Putin-suhteiden syvyyden tulkinnassa on presidentin mielestä menty jo yli kansainvälisen politiikan todellisuuden.

Sauli Niinistö näet itse jo hillitsi arvioita Putin-suhteensa tarunomaisuudesta Yle Radio 1:n presidentin kyselytunnilla sunnuntaina.

– Ei Suomella ole sellaista myyttistä yhteyttä, kiteytti Niinistö.

Niinistö arveli, että yhteydenpidossa Venäjän presidenttiin Euroopassa kärjessä ovat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ja Italian uusi pääministeri Giuseppe Conte.

Toki tälläkin kertaa Niinistö oli niinistömäinen: esitteli vaatimattomuuden ja arkisuuden kautta omia saavutuksiaan, myös suhteessa Vladimir Putiniin.

– Tietenkin, kun tämä tuttavuus on aika pitkäaikainen, kuusi vuotta nyt, niin syntyy sellainen mahdollisuus keskustella aika suoraan kaikista asioista. Kun tietää vähän millainen toinen on ja miten hän ajattelee, se on siinä mielessä mutkaton.

Niinistön toppuuttelussa on toinenkin puoli.

Jos syntyisi käsitys, että Niinistöllä ja Putinilla on erityissuhde maailmanpolitiikassa, voisi alkaa arvuuttelu. Historian suomettumispuheiden jäljiltä arvuuttelu ei olisi pelkästään mairittelevaa.

Kenen asialla Suomi on läheisten Putin-suhteidensa myötä? Irtoaako Suomi EU-rintamasta suhteessa Venäjään?

Suomelle ei olisi eduksi, jos maa muiden mielikuvissa ajautuisi Ukrainan kriisissä harmaalle alueelle Venäjän ja Euroopan unionin väliin.

Presidentti Niinistö korosti itse sunnuntaina, ettei Venäjä voi jakaa suhteitaan EU-maihin kahtia toisistaan riippumattomiksi. Siis toisaalta talousyhteistyöhön sekä toisaalta rutiininomaiseen arvostelun kuuntelemiseen Krimin valtauksesta.

– Ei voi olla kahta raidetta. Toinen, jossa sovinnollisesti haetaan talousyhteistyötä Euroopan unionin kanssa. Ja toinen, joka pysyy tavallaan jumissa Ukrainassa. Uskon kyllä, että Putin tämän hyvin käsittää, arvioi Niinistö.

Vaikka Niinistö ei sitä sanonut, periaate pätee myös toisin päin EU-maihin. EU-johtaja ei voi kuvitella vain edistavänsä taloussuhteita ja unohtavansa Krimin valtauksen.

Valtiojohtajien tiivis yhteydenpito Venäjän presidenttiin ei siis hajota EU-rintamaa. Ei niin kauan kuin jokainen pysyy yhteisissä EU-linjauksissa.

Siksi Sauli Niinistökin pitää yhteyttä niin Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin kuin Ukrainan presidenttiin Petro Porošenkoonkin ennen Putin-tapaamisiaan.

Euroopan vastuu itsestään korostui presidentin puheissa, kun hän teki selkoa siitä, mitä Suomi rakentaa puolustusyhteistyön aiesopimuksilla eri maiden kanssa.

Listalla ovat jo Yhdysvallat, Ruotsi, Britannia ja Saksa. Osallistumista valmistellaan Ranskan yhteistyöaloitteeseen.

Niinistön mukaan yksi pätee niin Suomeen kuin muihinkin Euroopan maihin.

– On oltava kykyä puolustaa itseään. Millä tavalla nämä sopimukset siihen vaikuttavat, voi olla, ettei vielä hirvittävän paljon. Pääasia on, että ymmärretään se asia, että sellainen henki vallitsee.

Presidentti on tyytyväinen, että Euroopassa on herännyt tunne, että Eurooppa pärjää ja kykenee hoitamaan asiansa.

Siis: Euroopan maat pyrkivät varautumaan aiempaa paremmin itsensä puolustamiseen, jos sellainen tarve tulisi. Taakse olisi jäänyt aika, jolloin Euroopan maat uinuivat liiallisessa turvallisuuden tunteessa.

Kun tahto on herännyt, Suomi ja muut maat myös rakentavat käytännön kykyä puolustuksen parantamiseksi, lienee presidentin ajatuskulku. Ja Suomi parantaa omaa kykyään parhaiten yhteistyöstä muiden maiden kanssa.

Ranskan eri maille tarjoamasta uudentyyppisestä puolustusyhteistyöstä puhuessaan Niinistö viittasi myös takavuosien ajatukseensa eurooppalaisemmasta Natosta.

Niinistö ei kaipaa kahta lautasta EU-illallisille.

Suomen Venäjä-ulkopolitiikka ja EU:n Venäjä-politiikka ovat Ukrainan kriisin myötä lähestyneet toisiaan. Suomessa vastuu jakautuu presidentin ja pääministerin kesken. Presidentille kuuluu ulkopolitiikka ja pääministerille EU-politiikka.

Sauli Niinistö vakuutti, että yhteistyö sujuu. Yle Radio 1:n presidentin kyselytunnilla Niinistö kertoi, että hän ja Juha Sipilä soittelevat, kun uhkaa astuminen toisen varpaille.

Niinistö kertoi, ettei siis kaipaa takaisin aikaan ennen perustuslakimuutoksia. Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen presidenttiaikoina välillä Suomelle katettiin EU:n huippukokousillallisille kaksi lautasta, toinen presidentille ja toinen pääministerille.

Soittelua on Niinistön mukaan esimerkiksi EU-huippukokouksien illallisten yhteydessä tarvittu kaksi kertaa. Silloin EU-johtajat ovat intoutuneet keskustelemaan asioista niin, että Suomen perustuslain mukaan on menty ainakin osittain presidentin tontille.

Kansainvälisen politiikan painottuminen Venäjään ja kauemmaskin itään on tuonut presidentin näkyväksi. Presidentti tapaa valtiojohtajia kahden kesken, pääministeri EU-kokouksissa. Presidentin kahdenkeskinen tapaaminen saa helposti suuremman näkyvyyden.

Pääministeri Juha Sipilä on keskittynyt talousasioihin. Presidentille on jäänyt enemmän tilaa ulkopolitiikassa. Ja ulkopolitiikka on Ukrainan kriisissä kietoutunut EU-politiikkaan.

Presidentin ja pääministerin välille muotoutunut virallinen ja epävirallinen työnjako, Niinistön kansansuosio sekä kansainvälisen politiikan painottuminen EU:n sijaan Venäjään, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan heijastuu myös seuraavalle hallituskaudelle.

Presidentti Niinistön linjauksia on vaikea haastaa, vaikka seuraavalla pääministerillä olisi siihen halujakin.

Lue lisää:

Presidentti Niinistö: "Toin esiin Putinille, että Fortumin osallisuus Fennovoimassa on tärkeää" – Yle seurasi presidentin kyselytuntia hetki hetkeltä

Niinistö ja Putin tapaavat tänään Sotšissa – Yle listasi Niinistön yhteydenpidon, vain harva tietää keskusteluista tarkemmin (22.8.2018)