Tuhannet vierailivat vanhassa pankkitalossa – kuvat muistuttavat ajasta, jolloin vekseleitä raapustettiin kullanväristen koristeiden keskellä

Monet Helsingin uusrenessanssirakennukset lanattiin 1960-luvulla matalaksi, mutta pankkitalo on säilynyt käytännössä ennallaan.

taide
Vanhan pankkitalon pankkisali.
Vanhan pankkitalon pankkisali oli viikonloppuna avoinna yleisölle.Antti Lähteenmäki / Yle

Pankissa käynti ei ole kovin hohdokasta. Asiointi hoituu nyt verkossa tai pankkikonttorin harmaiden seinien keskellä lasikarsinoissa.

Vuonna 1927 otettu kuva näyttää, että ennen asiat olivat toisin. Eric Sundströmin ottamassa valokuvassa asiakirjoja allekirjoitetaan kullanväristen koristeiden alla Suomen Yhdyspankin vanhassa pankkitalossa Helsingissä.

Asiakkaita Yhdyspankin pääkonttorissa Aleksanterinkadulla 1927.
Asiakkaita Yhdyspankin pääkonttorissa Aleksanterinkadulla 1927.Eric Sundström / Helsingin kaupunginmuseo

Tuhannet vierailivat viikonloppuna pankkitalon avointen ovien päivissä. Aleksanterinkadulla sijaitseva talo on ollut vuosia suljettu, mutta täksi viikonlopuksi se avattiin ensi kertaa avoimissa ovissa yleisölle 40 vuoteen. Aiemmin taloon ovat päässeet vain tilausryhmät.

Miksi pankin piti aiemmin näyttää palatsilta?

– Tuohon aikaan ennen reittauslaitoksia pankin piti puitteilla näyttää, että pankki on vakavarainen ja sinne uskaltaa tuoda rahansa, sanoo Nordean pankkimuseon museojohtaja Kukka-Maaria Nummi.

– Ihmiset luottivat tuolloin kivitaloihin ja metsään.

Pankkisalin katonrajassa on niiden paikkakuntien vaakunat, joissa Suomen yhdyspankilla oli konttorit.
Pankkisalin katonrajassa on niiden paikkakuntien vaakunat, joissa Suomen yhdyspankilla oli konttorit.Antti Lähteenmäki / Yle

Siksi Gustaf Nyströmin suunnittelema ja 1898 valmistunut Suomen Yhdyspankin pääkonttori Aleksanterinkadulla on sisältä pröystäilevä. Pankkisalissa on lasikatto ja koristellut pylväät. Talon julkisivu on kokonaan luonnonkiveä ja siihen on vaatimattomasti aseteltu yhteiskunnan tärkeimpiä elinkeinoja esittävät Walter Runebergin korkokuvat.

Uusrenessanssitalo on tyypillinen ajan yrityksen tilaustyö – vaurastuvassa Helsingissä yritykset houkuttelivat asiakkaita ylellisillä julkisivuilla, joiden esikuvat ovat naapurimaiden sijaan Manner-Euroopassa.

Purkuinto lanasi monet vastaavat talot alas

Monet Helsingin uusrenessanssirakennukset lanattiin 1960-luvulla matalaksi, mutta pankkitalo on säilynyt käytännössä ennallaan. Päivittäinen pankkitoiminta loppui siellä 1936, jonka jälkeen salissa toimi jonkin aikaa esimerkiksi helsinkiläisille tuttu ravintola Bankett Hildén.

Sen ovet ovat pysyneet pitkään säpissä lukuun ottamatta erikseen järjestettäviä kierroksia. Pankkitalossa sijaitsevat nyt Nordea-pankin edustustilat ja Taidesäätiö Meritan näyttely, jossa esillä ovat muun muassa viisi Helene Schjerfbeckin maalausta, tunnetuimpana Hiljaisuus (1907), ja Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1905)

Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907).
Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907).Antti Lähteenmäki / Yle

– Kokoelmassa on tyypillisesti ollut edustavaa taidetta mitä on sijoitettu pankin edustustiloihin tai johtajien työtiloihin, tuomaan tiettyä arvovaltaa ja vaikuttavuutta, Taidesäätiö Meritan asiamies Anu Kehusmaa sanoo.

Avokonttorit ovat osoittautuneet ongelmaksi yritystaidekokoelmille.

– Yritystaidekokoelmissa trendi on, että toimipaikat vähenevät, eikä esimerkiksi avokonttoreissa ole paikkaa taiteelle.

Nordean perustama säätiö ei osta taidetta. Sillä on kokoelmissaan reilu tuhat teosta, joista pankkisalissa on 38 esillä. Teoksista noin viitisenkymmentä on vuosittain Kehusmaan mukaan kierrossa teoslainoina.

Helene Schjerfbeckin maalauksia.
Helene Schjerfbeckin maalauksia.Antti Lähteenmäki / Yle

Talon holvissa sijaitsee nyt Nordean pankkimuseo, johon pääsee tutustumaan joka kuukauden ensimmäisenä torstaina kello 15–17.

Lue lisää:

Kenellä on Suomessa varaa miljoonan hintaiseen tauluun?

Yritysten taidekokoelmissa satojen tuhansien eurojen omaisuus