Samppanjan sihinä, mansikan punaisuus, leivän pehmeys – Ruoan maun kokemiseen osallistuvat kaikki aistit, mutta niiden tärkeydessä on yksilöllisiä eroja

Niin ruoan esillepano kuin siitä kuuluvat äänetkin vaikuttavat siihen, maistuuko ruoka hyvältä, kertoo ruoan aistimista tutkiva apulaisprofessori.

Ruoka ja juoma
Ruoka nautitaan kaikilla viidellä aistilla
Ruoka nautitaan kaikilla viidellä aistilla

Kun tarjoilija kysyy ravintolassa asiakkaalta, maistuuko ruoka, asiakkaan arvio voi perustua ihan muihin asioihin kuin makuaistiin.

Jos kyseessä on ihminen, jonka hajuaisti on herkkä, ruoan haju voi dominoida koko ruokahetkeä. Estetiikkaa arvostavan suussa taas maistuu hyvältä ruoka, joka on aseteltu kauniille lautaselle kauniisti katettuun pöytään.

Ruoan aistimista tutkiva apulaisprofessori Mari Sandell Turun yliopistosta tietää, että ruoan maun kokemiseen osallistuvat kaikki aistit. Hänen mukaansa moni aliarvioi kuulon merkitystä syömisen kannalta, vaikka ruoasta kuuluu usein ääntä.

– Jos miettii kasvikunnan tuotteita, kuten salaattia ja hedelmiä, tai viljatuotteita, kuten hapankorppua ja näkkileipää, niin niistä pitää kuulua suussa ruksutusta ja raksutusta. Samppanjan yksi tärkeä ominaisuus taas on sihinä ja suhina. Ja jos ruoan äänessä on jotakin pielessä, ihminen ei välttämättä edes tajua sitä, vaan ruoka saattaa vain tuntua kummalliselta, Sandell kertoi Ylen aamu-tv:ssä maanantaina.

Valkoinen mansikka on jännittävä kokemus

Kun ruoka pääsee suuhun, sylki kuljettaa sen makukomponentteja kielen makureseptoreihin. Ihmissilmälle näkymättömät makumolekyylit aktivoivat reseptoreja, ja viesti ruoan mausta kulkeutuu aivoihin monimutkaisen järjestelmän kautta.

Ihmisissä on kuitenkin eroja. Jos suu on kovin kuiva, ruoka maistuu erilaiselta, koska makukomponentteja kuljettavaa sylkeä on vähemmän. Muidenkin aistien tapauksessa sama ärsyke voi tuottaa erilaisen tuloksen, Sandell kertoi.

– Joillekin voi tulla ruokailun taustalla soivasta linnunlaulusta ihana luonnollinen fiilis, mutta toisilla se voi saada aikaan levottomuutta: ‘Apua, onko täällä jotain lintuja, onko lautasellani nyt salmonellaa?’

Myös värien tiedetään vaikuttavan kokemukseen mausta, mutta vaikutus ei ole säännönmukainen. Turun yliopiston tutkimuksessa 30 prosenttia osallistujista koki, että punainen ruoka maistui makealta. Lähes yhtä moni koki punaisen maistuvan happamalta. Ei siis voi yksioikoisesti sanoa, että punainen väri yhdistettäisiin aina makeuteen.

– Omassa kotipihassani kasvaa valkoisia mansikoita. On hirveän jännä kokemus syödä sellaista, koska se on maultaan täydellinen, kypsä mansikka, mutta siitä puuttuu se punaisuus, Sandell sanoi.

Unohtaa ei sovi myöskään ruoan tekstuurin ja suutuntuman merkitystä. Jos ruoka tuntuu sormissa tai huulia vasten ikävältä, se voi jäädä syömättä.

– Kannattaa mennä ruuhka-aikaan automarkettiin katsomaan, mitä leipäosastolla tapahtuu. Siellä on varsin paljon ihmisiä hypistelemässä leipiä, Sandell kertoi esimerkin tuntoaistin tärkeydestä.

Lue myös:

Kokemusta ja perimää - herkkyys makuihin vaihtelee