Orpo: Mahdollisten menolisäysten liikkumavara 200 miljoonaa euroa – maataloudelle kriisitukea jo syksyllä? Yle seurasi hallituksen viimeistä budjettivääntöä

Budjettineuvotteluiden pääaiheita ovat työllisyys, tuloverotus ja täsmälääkkeet eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työttömyysvakuutusmaksualennus helpottaa hallituksen työtä. Yle seurasi budjettiriihen ensimmäistä päivää.

Budjettiriihi
Hallitus kokoontuu Kesärantaan puimaan ensi vuoden talousarvioesitystä
Hallitus kokoontuu Kesärantaan puimaan ensi vuoden talousarvioesitystä

Hallitus on kokoontunut tiistaina pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan puimaan ensi vuoden talousarvioesitystä. Kyseessä on Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viimeinen budjettiriihi.

Yle seurasi tässä artikkelissa hallituksen budjettineuvotteluiden ensimmäistä päivää. Valmista pitäisi tulla keskiviikko-iltaan mennessä.

Maatalouden kriisituki ja Itämeri-rahat varmistumassa

Budjettiriihessä on vallinnut tiistaina tiukka radiohiljaisuus, mutta Yle on saanut selville eri lähteistä seuraavia kiinnostavia asioita.–

Maatalouden kriisipaketin malliksi saattaa muodostua lisätuen antaminen kaksiosaisena. Osa tuesta myönnettäisiin jo syksyn lisäbudjetissa ja loput vuoden 2019 budjetissa.

Hallitus valmistelee myös lisärahoitusta Itämeren suojeluun. Yhtenä vaihtoehtona on keskusteltu lisärahan antamista kipsin levitykseen pelloille. Kipsinlevitys pelloille vähentää ravinnepäästöjen, kuten fosforin päätymistä Itämereen. Budjettikeskusteluissa on ollut esillä myös lisärahan ohjaaminen merentutkimusalus Arandan käyttöön. Yhden arvion mukaan Itämeren suojeluun tarkoitetun lisärahan määrä voisi olla suuruusluokaltaan 10-20 miljoonaa euroa. Tästä Arandan lisärahan osuus voisi olla noin kahden miljoonan euron luokkaa.

Esillä olleen sijoitussäästötilin yksityiskohdat vaativat vielä keskustelua riihessä. Kaikkien hallituspuolueiden edustajat ovat esittäneet sijoitussäästötiliä kannattavia puheenvuoroja.

Tuloveroalea koskevissa keskusteluissa hallituksen harkinnassa on kunnallisveron perusvähennyksen korotus. Muutos hyödyttäisi etenkin pieni- ja keskituloisia. Myös eläkeläiset hyötyisivät kunnallisveron perusvähennyksen korotuksesta. Eläketulosta ei makseta työttömyysvakuutusmaksua, mutta ei myöskään työeläkemaksua.

Orpo: Menokehyksessä mahdollisuus 200 miljoonan euron lisäyksiin

Hallituksen johtokolmikko eli pääministeri Sipilä, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) kommentoivat neuvottelujen alkuasetelmia iltapäivällä Kesärannassa ennen neuvotteluja.

Pääministeri Sipilä: Hallituksen talouspoliittiset ja työllisyystavoitteet näyttävät saavutetuilta. Hyvä työllisyys- ja kasvukehitys ja sen vahvistaminen tulee olemaan riihen pääaihe. Työllisyys, maatalous ja Itämeren suojelu ovat asialistalla. Kehys on tiukka, eikä liikkumavaraa tule olemaan kovin paljon, on vain pientä liikkumavaraa.

Valtiovarainministeri Orpo: Olen tyytyväinen, että budjetin pohjustaminen on sujunut hyvissä merkeissä. Hyvä pohja tehdä päätöksiä ja akuutteja työllisyystoimia, esimerkiksi yritykset ovat viestineet työvoimapulasta. Nyt pitää luoda tilaisuuksia uudelle kasvulle. Tästä tulee niitä tulevaisuuden työpaikkoja.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Terho: Riihi aloiettaan aivan eri merkeissä kuin hallituskauden alussa. Työllisyystavoitteet on saavutettu jopa etuajassa, vaikka aloittaessa ne tuntuivat kohtuuttoman korkeilta. Riihessä on luvassa pienen mittakaavan viilausta. Siniset nostaa turvallisuuden, pienyrittäjien ja pientuloisten asiat esille riihessä.

Miten työttömyysvakuutusmaksun alennus vaikuttaa riihessä?

Sipilä: Hyvä ja odotettu uutinen. Maksuosuus pienenee molemmilla puolilla. Jos jotain muutoksia tehdään alennuksen takia, niin hallitusohjelman mukaisesti pieni- ja keskituloisten puolella. Verojen osuus budjettiriihen päätöksissä kuitenkin pieni.

Keskusta on esittänyt aiemmin kunnallisveron perusvähennyksen korottamista, koska se hyödyttäisi erityisesti pienituloisia.

Orpo: Hyvä asia, joka helpottaa meidän puhdetta. Tässä toteutuu jo se, että palkansaajien verotus ei kiristy. Verotuksessa täytyy katsoa jotain liikkeitä, jotka tukevat työllisyyttä.

Terho: Mikä on merkittävä asia ja periaate, josta on pidetty kiinni.

Miten maksualennus vaikuttaa haittaverojen kiristämiseen ja maatalouden tarvitsemaan tukeen?

Sipilä: Verojen kiristystarve pienenee, kosa tämä päätös helpottaa urakkaamme. Maatalouden kriisipakettiin on valmisteltu toimia kesän aikana, mutta tarkkoja summia ei voida tietysti vielä kertoa.

Onko mahdollista, että maksualennus pienentää budjetin alijäämää?

Orpo: Saamme riiheen ministeriön uusimman talousennusteen. Se voi vähentää tai lisätä tuloennusteita. Suurin syy alijäämän kehitykseen löytyy työttömyydestä: Vaikka talouskehitys on vahvaa ja työllisyys kasvaa, niin työttömyys on säilynyt. Siksi menot eivät ole pienentyneet.

Alijäämän suuruus oli VM:n ehdotuksessa 1,7 miljardia euroa. Tavoite on pitää velkaantuminen mahdollisimman pienenä. Pidetään menokehyksistä kiinni, mutta sitten nähdään mitä jää viivan alle. Menokehyksen sisällä on mahdollisuus noin 200 miljoonan euron lisäyksiin.

Sipilä: Hallituksen tavoite on, että velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, ja se näyttää toteutuvan.

Työttömyysvakuutusmaksuun alennus

Hallituksen budjettiurakkaan tuo helpotusta työttömyysvakuutusmaksun aleneminen. Työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jonka menot ovat laskeneet työttömyyden vähentyessä.

Työttömyysvakuutusrahaston hallitus päätti tiistaina aamupäivällä, että ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksua alennetaan 0,8 prosenttiyksikköä. Sekä työntekijöiden että työnantajien maksua alennetaan 0,4 prosenttiyksiköllä.

Tänä vuonna maksu on 1,9 prosenttia palkoista, joten palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu laskee 1,5 prosenttiin ja työnantajamaksu keskimäärin 1,5 prosenttiin.

Palkansaajille tämä tarkoittaa Ylen laskelmien mukaan 3 000 euron tuloilla noin 10 euroa enemmän kuukaudessa.

Pienempien yrityksiä koskevaksi alemmaksi työnantajamaksuksi esitetään 0,50 prosenttia ja ylemmäksi maksuksi 2,05 prosenttia palkoista. Jos yritys maksaa palkkoja yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ylimenevästä osasta menee työttömyysvakuutusmaksua 2,05 prosenttia.

Työntekijäjärjestöt SAK ja STTK olisivat halunneet maltillisemmat maksualennukset. Järjestöjen mukaan työttömyyden ollessa matalalla niin kutsuttuun suhdannepuskuriin pitäisi kerätä rahaa, jotta työttömyyden kasvaessa puskuria voidaan käyttää ja välttää maksunkorotukset.

STTK moittii myös Akavaa työnantajapuolen kelkkaan lähtemisestä. Akava ajoi muita palkansaajajärjestöjä korkeampia maksualennuksia.

Tuleeko menolisäyksiä vai vähemmän velkaa?

Hallitus on pohjustanut jo ennen budjettiriihen alkua talousratkaisuja. Keskeisiksi aiheiksi ovat nousemassa työllisyys, tuloverotus ja täsmälääkkeet eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Valtiovarainministeri Orpo on linjannut aiemmin, ettei kenenkään verotus saa kiristyä ensi vuonna. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että palkansaajien työeläkemaksua korotetaan 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2019. Orpo halusi korvata tämän noin 300 miljoonan euron tuloveroalennuksella.

Käytännössä palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun alennus kompensoi työeläkemaksun korotuksen. Tämä tarkoittaa, että Orpon esittämän 300 miljoonaa euroa voisi käyttää valtion velan vähentämiseen tai lisämenoihin.

Budjettiriihen aluksi valtiovarainministeriön virkamiehet esittelevät hallitukselle tuoreimmat talousluvut. VM:n seuraava talousennuste julkaistaan syyskuussa ensi vuoden talousarvion julkaisun yhteydessä. Myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn käy kertomassa Suomen talouskehityksestä oman näkemyksensä.

Tämän jälkeen ministerit ja virkamiehet käyvät ensi vuoden talousarvion menot läpi pääluokittain. Jos jostain kohdasta syntyy erimielisyyttä, puoluejohtajista koostuva johtotrio käsittelee asiaa.

Testaa tästä miten hyvin tunnet ensi vuoden talousarvion Ylen budjettinero-visassa.

Lue myös:

Analyysi: Palkkojen veronalennukset voitaneen unohtaa – työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen tuo keskituloisen kukkaroon 8 euroa kuukaudessa

Sipilän hallituksen viimeinen budjettiriihi – Kesärannan kolme tärkeintä puheenaihetta

Opetusministeri Grahn-Laasonen jakaa huolen yliopistosairaaloiden tutkimusrahoihin suunnitellusta leikkauksesta – aikoo keskustella asiasta hallituksessa

Petteri Orpon veropuheet hämmentävät – Ekonomisti: Juuri kenenkään verotus ei kiristyisi, vaikkei tuloveronkevennyksiä tehtäisi

Orpo: Lisää rahaa TE-toimistoille ja poliisille, tupakkaveroa kiristetään, autoveroa kevennetään – Yle seurasi budjetti-infoa hetki hetkeltä