Täpläravusta piti tulla suomalaisten rapujuhlien pelastaja – nyt se halutaan hävittää haitallisena vieraslajina

Täpläravusta toivottiin Suomeen rapukantojen pelastajaa rapuruton vaivaamiin vesistöihin. Toisin kuitenkin kävi. Täplärapukin kärsii rapurutosta. Lisäksi EU on luokitellut täpläravun haitalliseksi vieraslajiksi, jonka leviäminen tulisi estää.

täplärapu
Täplärapuja
Täpläravun toivottiin pelastavan Suomen rapukannat. Nyt se on kuitenkin luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.Timo Leponiemi / Yle

Ensimmäiset täpläravut tuotiin Suomeen vuonna 1967. Eniten sen istutuksia tehtiin Suomessa 1990-luvulla. Toiveena oli saada palautettua Suomeen takaisin vahvat rapukannat. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva laji ei kuitenkaan ole menestynyt täällä toivotulla tavalla.

Täpläravun on todettu kärsivän rapurutosta ja vaikka se ei itse osoittaisi taudin oireita, se voi sairastaa kroonista rapuruttoa ja toimia ruton levittäjänä. Samalla se tartuttaa muut vesistön ravut.

Rapurutto saapui Eurooppaan 1870-luvulla. Ensimmäisenä sitä esiintyi Italiassa Po-joen laaksossa, mutta sieltä se on levinnyt kautta koko Euroopan.

Hävittäminen mahdotonta - EU:kin ymmärtää sen

Euroopan unioni on luokitellut täpläravun haitalliseksi vieraslajiksi, joka tulee hävittää luonnosta. EU:ssa kuitenkin ymmärretään, ettei täpläravun hävittämien suomalaisista vesistöistä onnistu.

Lajin leviäminen tulee kuitenkin estää. Uudet täplärapuistutukset kiellettiin kaksi vuotta sitten.

Rapubiologi Japo Jussila
Rapubiologi Japo Jussila toivoo, ettei kukaan enää levitä täplärapua.Hannu Harhama / Yle

Rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta jyrähtää, että täpläravun kanssa pitää olla erittäin tiukkana.

– Täpläravun levittäminen pitää tehdä mahdottomaksi. Uusiin vesiin sitä ei kannata enää levittää, vaan pyydetään sitä nyt niistä vesistä, joissa se tällä hetkellä Suomessa on. Tämä on ensiarvoisen tärkeätä olemassa olevien ja tuottoisten jokirapukantojen säilyttämisen kannalta, sanoo Jussila.

Jokamiehenoikeutta ravustukseen mietitty

Täpläravun leviämisen estämiseksi sitä tulisi pyytää tehokkaasti, katsoo johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen
Johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen harkitsisi täpläravun pyyntiä jokamiehenoikeudeksi.Hannu Harhama / Yle

– Kyllä kalataloushallinto lähtee siitä, että pitäisi saada ravustuslupia paremmin ihmisille. On mietitty jopa sitä, että täpläravun ravustus olisi jokamiehenoikeus, koska se on haitallinen vieraslaji. Komissiohan haluaa, että Suomessa täplärapukannat pienenisivät nykyisestä ja leviäminen rajoittuisi.

Jokamiehen oikeuksien laajentamista ravustukseen on vasta harkittu, mutta rapubiologi Japo Jussila tyrmää ajatuksen. Ravustussääntöjen pitää koskea sekä täplärapua että jokirapua, hän sanoo.

– Silloin lähdetään erittäin vaaralliselle tielle. Jos täplärapua ryhdytään kohtelemaan toisella tapaa kuin jokirapua – esimerkiksi helpotetaan sen pyyntiä – se tulee johtamaan siihen, että täplärapua levitetään tarkoituksellisesti uusiin vesiin, koska sen pyynti on helpompaa ja yksinkertaisempaa.

Suomen toivotaan vahvempia rapukantoja

Viranomaisten visioissa jo vuonna 2022 Suomessa on elinvoimaiset rapukannat ja vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous. Yksi iso kysymys on, miten kuluttajille saataisiin paremmin suomalaista rapua.

Kotimaista rapua pitää olla saatavilla niin paljon, että yrittäjän kannattaa ryhtyä niitä keräämään ja välittämään suomalaisiin ruokapöytiin, pohtii kalatalousneuvoja Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta.

Ravustaja
Suomen rapusaaliit ovat vuosirttain muutamia miljoonia rapuja, kun reilut sata vuotta sitten ne olivat 20 miljoonan ravun luokkaa.Timo Leponiemi / Yle

Parhaimmillaan 1900-luvun alkuvuosina Suomen jokirapusaaliit olivat vuosittain 20 miljoonaa rapua. Tällä hetkellä täplärapua pyydetään 2–5 miljoonaa rapua ja jokirapua puolestaan 1–2 miljoonaa vuosittain.