Ennen skeittareita vihasivat kaikki – nyt heitä pyydetään apuun, kun halutaan saada puliukot pois puistoista

40 vuodessa skeittarit muuttuivat katujen kapinallisista hyväntekijöiksi

rullalautailu
Samuli Heino istuu Espoon Leppävaaran skeittiparkissa.
Samuli Heino aloitti skeittaamisen 80-luvun puolivälissä.Thomas Hagström

Kun skeittilaudat 1970-luvun lopulla ensimmäistä kertaa rantautuivat Suomeen, Helsingin poliisimestari Mikko Vanne kommentoi tv-uutisille uutta villitystä:

– Rullalautailu on vain liikemaailman häikäilemätön tapa käyttää hyväksi nuorison kiinnostusta asiaan, jolla ei ole minkäänlaista käytännön merkitystä eikä hyötyä.

Poliisimestarin kommentti oli vasta alkua. Suomen rullalautailun historiaa esittelevä Skeitti-Suomi -kirja kertoo, kuinka rullalautailu on närästänyt suomalaisia jo yli 40 vuoden ajan.

Skeittareiden kurmottaminen jatkui vielä 1990-luvullakin. Kun skeittaajat Helsingissä valtasivat Kiasman edustan, herkkähipiäisimmät hermostuivat. Heidän mielestään kovaääninen skeittailu Mannerheimin patsaan juurella ei ollut hyvien tapojen mukaista.

– Skeittauksessa oli mukana aika vahva elämäntapa, sellainen "skate or die just". Silloin 1990-luvulla kaikkialla ei edes saanut skeitata. Lumilautailijoitakin potkittiin päähän rinteissä, mutta skeittaajia potkittiin joka paikassa, pitkänlinjan skeittimies Mikko Kaukonen muistelee Skeitti-Suomi kirjassa.

Skeittaamalla puistot takaisin kaupunkilaisten käyttöön

Viimeistään 2000-luvulle tultaessa skeittaamisesta tuli salonkikelpoista, ja skeittipuistoja nousi ympäri Suomea. Kansainvälisesti on huomattu, että skeittaamisesta voi olla iloa ja hyötyä myös muille kuin rullalautailijoille.

Kun tavalliset kaupunkilaiset eivät enää Malmössä tohtineet mennä puliukkojen kansoittamiin puistoihin, kaupunki siirsi sinne skeittaamiseen soveliaita penkkejä. Sen jälkeen myös skeittaava nuoriso löysi puistot ja muut kaupunkilaiset uskaltautuivat paikalle skeittaajien perässä.

– Näin puliukkojen valtaamat puistot ovat skeittarien ansiosta siirtyneet takaisin kaupunkilaisten käyttöön, 80-luvulla skeittaamisen aloittanut Samuli Heino kertoo.

Skeittaaminen yhdistää tyttöjä ja poikia

Rullalautailemalla voi saada aikaan muutakin hyvää. Muun muassa Afganistanisssa toimivassa Skateistan-hyväntekeväisyysprojektissa pyritään lisäämään tyttöjen ja poikien välistä tasa-arvoa ja kannustamaan heitä koulutielle.

– Skeittamisen ehtona voi olla se, että nuori pääsee skeittaamaan sen jälkeen, kun hän on käynyt koulussa.

Skeittaaminen on esittelylajina kahden vuoden päästä pidettävissä Tokion olympialaisissa. Samuli Heinon mukaan moni skeittari ajattelee, että olympiastatuksen mukana lajista on lähdössä viimeiset kapinallisuuden rippeetkin. Heinon mielestä olympiaisiin pääsy on lajille vain hyväksi.

– Ihmiset pelkäävät sitä, mitä he eivät tunne. Mitä tunnetumpi laji on, sitä helpompi meidän on saada vaikkapa lisää skeittiparkkeja, Heino uskoo,