Jopa kymmensenttiseksi kasvava varastohämähäkki voi säikäyttää kokeneemmankin ötökkätietäjän – "Sitä saa kunnolla ärsyttää, jotta se puraisee"

Suomen suurimpiin hämähäkkeihin kuuluva eläin on ihmiselle säyseä – ainakin jos sitä ei ärsytä.

hämähäkit
Varastohämähäkki.
Jopa kymmenensenttiseksi kasvava varastohämähäkki jää harvoin huomaamatta, jos se kohdalle osuu.Petra Ristola / Yle

Yle Turun toimitukseen Logomossa pääsee kapuamalla pari kerrosta portaikkoa betonisessa rappukäytävässä. Tavallisesti tilassa törmää vain kaksijalkaisiin, mutta viime perjantaina kulkijaa tervehti lattiarajassa poikkeuksellinen, kahdeksanjalkainen otus. Poikkeuksellinen siksi, että se oli harvinaisen suuri eli halkaisijaltaan noin 7–8 senttimetrinen hämähäkki.

Eläimen ulkomuodosta pystyi päättelemään, että kyse oli hämähäkistä, mutta tarkempaan lajimääritykseen tarvittiin apua. Sitä saatiin ensin Facebookin ötökkäryhmästä ja sitten vielä yliopistolta. Päätös oli yksimielinen, että toimituksen portaikossa kuljeskeli Suomen suurimpiin hämähäkkeihin lukeutuva varastohämähäkki. Ei siis ollut ihme, että se kiinnitti ihmisten huomion.

– Lounais-Suomesta löytyvä luola-aukkohämähäkki voi olla painoltaan varastohämähäkkiä suurempi, mutta ei kuitenkaan kooltaan, sanoo konservaattori Ari Karhilahti Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön eläinmuseosta.

Tullut etelästä ja lennokkaasti levittäytyvä

Varastohämähäkki on vieraslaji, joka on saapunut Suomeen todennäköisesti laivamatkustajana tavarakonteissa. Kovin kauas rannikolta se ei ole päässyt vieläkään, sillä runsaimmin sitä havaitaan edelleenkin rannikkokaupungeissa.

Tuuli voi viedä seitillä lentävän hämähäkin kummallisiinkin paikkoihin.

Ari Karhilahti

– Helsinki ja satamakaupungit - niissä sitä ainakin esiintyy. Ja olettaisin, että Tampereeltakin varastohämähäkki löytyy, koska siellä on monia iäkkäitä varastorakennuksia, Ari Karhilahti sanoo.

Hän kertoo, että hämähäkeillä on taidokas levittäytymiskonsti, joka voi kirjaimellisesti lennättää yksilöitä kauaksikin.

– Poikaset voivat tehdä hiuksenhienon seitin, jonka sopiva ilmavirta sitten nostaa kohti taivasta. Tuuli voi viedä seitillä lentävän hämähäkin kummallisiinkin paikkoihin. Tästä on kysymys esimerkiksi silloin, kun kevättalvella tapaa hämähäkin järven tai meren jäällä, Karhilahti sanoo.

Taitava kuorenvaihtaja

Ensimmäistä Logomon varastohämähäkkihavaintoa seurasi viikonloppu ja maanantaina rappukäytävästä löytyi surullinen näky: lattiannurkassa lojui kippurainen hämähäkin jäänne. Ensimmäinen oletus todella oli, että verkonkutoja oli kokenut loppunsa.

Konservaattori Ari Karhilahti sanoo kuitenkin, että todennäköisemmin pääsimme tuijottelemaan taitavan kuorenvaihtajan liian pieneksi jäänyttä takkia.

– Hämähäkki vaihtaa kasvaessaan kuorta muutamankin kerran ja aina kasvaa sitten taas hieman. Pieneksi jäänyt kuori näyttää aivan hämähäkiltä. Selkäkilpi irtoaa ja se kömpii sieltä reiästä ulos jättäen kuorensa kuin haalarin. Jalatkin jäävät ovelasti kippuraan, Karhilahti kuvailee.

Uuden nahkansa kanssa hämähäkki on notkea ja venyväinen. Onkin todennäköistä, että eläin kömpii kuorenvaihdon jälkeen jonnekin vahvistumaan.

Enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka pelottaisikin

Varastohämähäkki pitää normaalia kosteammasta ilmasta ja hämärästä. Ari Karhilahti uskoo, että Yle Turun toimituksen varastohämähäkilläkin on reitti rappukäytävästä jonnekin, jossa on enemmän kosteutta ja syötävää.

– Se on hyödyllinen eläin ja pistelee poskeensa kaikkia sellaisia, jotka voisivat olla ihmisille haitallisia, kuten vaikkapa viemärihyttysiä.

Karhilahti muistuttaa, että hämähäkit pystyvät eliminoimaan sisälle pyrkivät hyönteiset tehokkaasti ja hiljaisesti.

Pieneksi jäänyt kuori näyttää aivan hämähäkiltä. Selkäkilpi irtoaa ja se kömpii sieltä reiästä ulos jättäen kuorensa kuin haalarin.

Ari Karhilahti

– Ihminen ei ehdi edes tajuamaan mitä kaikkea taloihin on tunkeutunut, kun hämähäkki on jo syönyt ne.

Ihmisen kimppuun varastohämähäkki harvoin käy, mutta näin tehdessään voi puraisu tuntua ikävältä.

– Se ei kuulu agressiivisiin hämähäkkeihin eli kyllä sitä saa kunnolla ärsyttää, jotta se puraisee. Se mieluummin piiloutuu ja lähtee karkuun. Siinäkään mielessä sitä ei tarvitse pelätä, Karhilahti vakuuttaa.

Ihminen ei pysty katseellaan seuraamaan, että mihin ne kahdeksan jalkaa hämähäkkiä vievät. Se siinä monesti inhottaa.

Ari Karhilahti

Karhilahden mukaan monen hämähäkkipelko johtuu hämähäkkien jalkojen määrästä.

– Ihminen ei pysty katseellaan seuraamaan, että mihin ne kahdeksan jalkaa hämähäkkiä vievät. Se siinä monesti inhottaa. Myönnän, että kyllä minäkin saattaisin säikähtää, jos kahdeksansenttinen varastohämähäkki laskeutuisi yhtäkkiä katosta alas, Karhilahti sanoo.

Koiras matkalla tyttölään?

Yle Turun toimitukseen johtavassa rappukäytävässä majailee Ari Karhilahden mukaan koirashämähäkki.

– Tuntuu siltä, että se on riiuureissulla ja matkalla tyttölään. Silloin ne vaeltelevat ihmisten näkyvillä. Todennäköisesti se on vaihtamassa maisemaa ja vain oikaisee rappukäytävän kautta.

Jos reissu onnistuu, niin Karhilahden mukaan jälkeläisistä voidaan iloita viimeistään vuoden päästä. Määrä ei yleensä kuitenkaan kasva ylenpalttisesti ja ne syövät myös toisiaan.

– Oletan, että ne voi oppia yksitellen tuntemaan eli niitä on varmasti jatkossakin vähän, Karhilahti sanoo.