Kouluissa aletaan kehittää uusia ruokakasvatusmalleja: "Tärkeää, että oppilaatkin osallistuvat"

Ruokakasvatus voidaan esimerkiksi yhdistää eri oppiaineisiin, kuten luonnontieteisiin ja historiaan.

kouluruoka
Koululaiset kuorivat keitettyjä perunoita lounaalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kouluissa aletaan kehittää uutta ruokakasvatusmallia koulun henkilökunnan, oppilaiden ja asiantuntijoiden voimin. Maistuva koulu -hankkeen tarkoituksena on parantaa lasten ruokailutottumuksia.

Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä työskentelevän tutkijatohtorin Tanja Tilles-Tirkkosen mukaan ruokakasvatusta on hyvä tehdä kouluissa, sillä peruskoulu tavoittaa koko ikäryhmän ja ruokavalion perusta rakentuu pitkälti lapsuudessa.

Säännöllinen ateriarytmi on tutkijan mukaan keskeinen paitsi koulussa jaksamisen kannalta myös koulun jälkeen leikeissä ja harrastuksissa.

Hankkeessa pyritään myös pysäyttämään koululounaan suosion lasku. Yläkouluun siirryttäessä yhä useampi oppilas jättää lounaan väliin koulussa. Vielä suurempi ongelma on Tilles-Tirkkosen mukaan kuitenkin se, että lounaasta jätetään osia pois.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Oppilaita syömässä kouluruokaa Kastellin monitoimitalolla
Timo Nykyri / Yle

– Useista aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että koululaisten koululounas toteutuu vain harvoin täysipainoisesti, niin että siinä on kaikkia aterian osia, pääruoka, kasviksia, leipää kasvirasvalevitteellä ja maitotuotteita, laillistettu ravitsemusterapeutti Tilles-Tirkkonen huomauttaa.

Ylipäänsä kasvisten, marjojen ja hedelmien kulutus jää lapsilla Tilles-Tirkkosen mukaan liian vähäiseksi. Niitä ei välttämättä syödä edes kerran päivässä.

Ruokakasvatus osaksi koulun arkea

Tilles-Tirkkosen mukaan pelkkä tieto terveellisistä ruokatottumuksista ei kuitenkaan johda toimintaan. Sen vuoksi ruokakasvatukseen tarvitaan uusia lähestymistapoja.

− Nämä uudet lähestymistavat pohjautuvat aisteihin ja tunteisiin sekä antavat oppilaille kokemuksia osallisuudesta. On tärkeää, että oppilaat itse osallistuvat uusien ruokakasvatusmallien kehittämiseen.

Tilles-Tirkkosen mukaan opetussuunnitelma velvoittaa koulut antamaan ruokakasvatusta, mutta sen tarkempia tavoitteita tai sisältöjä ei ole määritelty. Hankkeen tarkoituksena on auttaa kouluja ruokakasvatuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Ruokakasvatusta voidaan tehdä osana useita oppiaineita, kuten luonnontieteitä ja historiaa.

– Jokainen koulun henkilökunnasta on jollain tavalla ruokakasvattaja, ja ruokakasvatusta on luontevaa toteuttaa osana muuta, päivittäistä koulutyötä.

Hankkeen toteuttavat Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistosta. Kunnista mukana ovat Kuopio, Tampere, Salo, Järvenpää ja Sotkamo.

Mallia kehitetään tänä lukuvuonna kahdeksassa pilottikoulussa ja seuraavana vuonna sitä testataan ja tutkitaan 15 koulussa. Toimintamallin on määrä olla valmis lukuvuonna 2020–21.

– Hankkeen tarkoituksena ei ole luoda yhtä tiettyä sapluunaa, vaan työväline, millä jokainen koulu voi suunnitella sitä, kuinka meidän koulustamme tulee maistuva koulu, Tilles-Tirkkonen painottaa.