1. yle.fi
  2. Uutiset

Poliisi kuskaa päihtyneitä ympäri maakuntia – Lain vaatimat selviämisasemat auttaisivat, mutta niitä tuskin on tulossa

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että erillisten selviämisasemien ajatuksesta oltaisiin luopumassa. Käytännössä selviämispalveluiden tarve on kuitenkin suuri.

putkat
Mies makaa putkan patjalla
Sini Ojanperä / Yle

Vielä reilu vuosi sitten silloisen sisäministerin Paula Risikon (kok.) johdolla linjattiin, että kaikkiin maakuntiin pitää lisätä selviämisasemia.

Lain mukaan kuntien pitäisi järjestää kuntalaisille selviämisasemia, joihin rauhallisesti käyttäytyvät päihtyneet henkilöt pitäisi viedä selvittämään päätään. Tosi maailmassa heidät kuitenkin viedään poliisin putkaan selviämisasemien puuttuessa monista kaupungeista.

Sisäministeriön esityksen jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että erillisten selviämisasemien ajatuksesta oltaisiin luopumassa.

– Me on päädytty siihen, että me puhutaan tulevaisuudessa selviämispalveluista, ei selviämisasemista. Erillinen selviämisasema ei ole ainoa tapa toteuttaa tätä toimintaa. Selviämispalvelu voi myös olla esimerkiksi päivystyksen yhteydessä, kertoo Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi ja palvelut -osaston johtaja Tuija Kumpulainen.

Suomessa tapahtuu paljon putkakuolemia

Kumpulaisen mukaan ympärivuorokautisesti toimivan irrallisen selviämispisteen ylläpito voi olla hankalaa. Lisäksi vaikka lainsäädäntö nykyiselläänkin velvoittaa kuntia järjestämään selviämisasematoimintaa, monikaan ei sitä tee.

Viime talven aikana ministeriön epävirallinen selvitysporukka on tehnyt taustatöitä koskien selviämispalveluiden järjestämistä. Nyt ajatuksena on lisätä myös lainsäädäntöä.

– Valmistelussa on ollut paljon pohdintaa siitä, että asiasta tarvitsee erikseen tarkemmin säätää. Sitten kysymykseen tulee se, että mihin lakiin se laitetaan, että velvoite olisi selkeämpä ja myös toteuttaminen. Tietysti tässä tulee esteen kustannukset. Velvoite on ollut nykyisessä systeemissäkin, mutta niitä (selviämisasemia) ei vaan ole eli niihin ei ole laitettu rahaa, Kumpulainen sanoo.

Selviämispalvelut lankeaa käytännössä tulevaisuudessa maakuntien järjestettäväksi, jos maakuntauudistus toteutuu.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Mikko Eteläpää kertoo, että selviämisasemoiden puute vaikuttaa osaltaan Suomessa tapahtuviin putkakuolemiin. Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa tapahtuu poikkeuksellisen paljon putkakuolemia.

Vuosittain putkassa kuolee 10-20 ihmistä.

– Osittain on kyse siitä, että Suomessa selviämisasemajärjestelmä ei ole kattava. Jokaisessa kaupungissa ja kunnassa ei ole selviämisasemia. Sinnen pitäisi viedä lain mukaan päihtynyt henkilö, joka ei ole aggressiivinen eikä vaaraksi muille. Niitä kun ei ole, ne otetaan poliisin tiloihin, ja siellä tarkkailu terveydenhuollon näkökulmasta ei voi olla yhtä hyvää kuin terveydenhuollon yksikössä, Eteläpää sanoo.

Poliisiauto ajaa vitostiellä.
Esa Huuhko/Yle

"Olisi kyllä kipeästi tarvittu"

Mikkelin poliisiasemalla selviämisasemaa on kaivattu. Poliisiasemalla on alkanut putkaremontti, ja näin ollen putkat ovat pois käytöstä. Poliisi kuskaa putkaan päätyvät ihmiset Mikkelin poliisivankilan sijasta lähikaupunkien putkiin kuten Varkauteen.

Poliisin omien laskujen mukaan yhden putkatehtävän suorittamiseen kuluu nyt aikaa pari tuntia enemmän kuin normaalioloissa. Suuri osa Mikkelin poliisiaseman putkakäytävän lyhytaikaisista asiakkaista on päihtyneitä henkilöitä, joita nyt kuskataan naapurikuntien putkiin.

Selviämisasema olisi tilannetta helpottanut.

– Nyt olisi kyllä kipeästi tarvittu. Siitä olisi suuri hyöty niin meille kuin asiakkaillekin. Aika monille meidän asiakkaille muu hoito olisi tehokkaampaa kuin poliisin putkassa oleminen, Iso-Kuortti pohtii.

Koko maassa kaikista päihdekiinniotoista noin 20 000 ihmistä arvioidaan olevan rauhallisesti käyttäytyviä, joiden oikea hoito olisi selviämisasemalla pään selvittäminen.

Mikkelissä poliisilla ei ole lisävoimia remontin aikana, joten ajeluihin käytetty aika on muusta työstä pois.

– Kansalaisten turvallisuus varmasti taataan, ja välittömästi hoidettavat tehtävät. Sellaiset tehtävät, joilla ei ole niin kiire, joudutaan hoitamaan enemmän puhelimessa. Selvä on, että esimerkiksi valvonnassa nähdään suurimmat vaikutukset, kertoo Itä-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario ja Mikkelin poliisiaseman esimies Petri Iso-Kuortti.

Putkat remontissa

Poliisivankiloita remontoidaan ja päivitetään ympäri Suomea yksitellen, sillä esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies ja Euroopan kidutuksenvastainen komitea ovat antaneet moitteita poliisivankiloiden paloturvallisuudesta ja oloista. Poliisivankiloiden putkaremontit jatkuvat vuoteen 2023.

Eduskunnan oikeusasiamiehen esittelijäneuvos Eteläpää kertoo, että keskimäärin suomalaiset poliisin säilytystilat ovat kuitenkin hyvällä tasolla. Eduskunnan oikeusasiamies saa vuosittain 20-30 kantelua koskien poliisin säilytystiloja.

– Kantelut koskevat esimerkiksi tarjottavaa ruokaa, terveydenhuoltopalveluita, tai on ollut liian kylmä tai kuuma, tai valaistus ei ole kohdillaan. Kanteluita tulee myös esimerkiksi poliisin tai vartijoiden käytöksestä.

Putkavalituksia tulee verrattain vähän, jos kantelujen määrää vertaa kaikkiin vuosittain tuleviin valituksiin poliisin toiminnasta. Eduskunnan oikeusasiamies saa vuosittain 700-800 kantelua poliisin toiminnasta. Niistä 15 prosenttia on sellaisia tapahtumia, joissa todetaan, että poliisin olisi parempi ollut toimia toisin tai on huomattu lainvastaista toimintaa.

Lue seuraavaksi