Eläinpelastajan kotona asuu omien lemmikkien lisäksi 12 löytökissaa – ilman vapaaehtoisia villikissojen määrä lisääntyisi huimasti

Vapaaehtoiset pyrkivät tähän aikaan vuodesta keräämään luonnossa liikkuvia kissoja talteen talven tieltä. Pakkanen, haulit ja sairaudet saattavat muuten koitua näiden kissojen kohtaloksi.

löytökissat
Nainen pitää sylissään kissanpentua.
Tanja Seppänen loukuttaa ja tarjoaa sijaiskodin kodittomille ja hylätyille kissoille.Paulus Markkula / Yle

Tanja Seppäsen, 30, kotona vastassa odottavat monet karvaiset ja kiinnostuneet kasvot. Kun tulijat on tervehditty ja haisteltu, seurataan vierestä tarkasti vierailijoiden puuhia. Rohkeimmat tulevat viereen häntä heiluen rapsutusten toivossa.

Iloiset vastaanottajat ovat perheen omat lemmikit sekä kotia etsivät löytöeläimet. Koirat ja kissat elävät tässä perheessä sulassa sovussa ja lisäksi menossa on mukana hevosia ja kanoja.

Iiläisen Seppäsen kotona riittää vilskettä, sillä lemmikkien lisäksi perheeseen kuuluvat 3- ja 5-vuotiaat lapset sekä syksyllä syntyvä perheen kuopus.

Vilinästä huolimatta Seppänen ei osaisi kuvitella elämää ilman eläimiä. Nainen on jo pienestä pitäen rakastanut eläimiä,ja erilaisia lemmikkejä on ollut vuosien varrella monenlaisia.

Rakkaus johti myös vapaaehtoistyöhön.

– Jokaiselta eläimeltä oppii itsekin aina jotain uutta. Tässä voi koko ajan kehittyä eikä ikinä ole valmis. Tämä on myös todella koukuttavaa ja palkitsevaa.

Seppäsen mukaan onnistumiset eläinten kanssa auttavat jaksamaan perheen pyörittämisessä ja eläinten hoidossa. Erityisen palkitsevia hetkiä ovat hänen mukaansa sellaiset, joissa huonokuntoinen löytöeläin elpyy ja saa lopulta uuden hyvän kodin.

Syksyn aikana erityisesti kissat pitävät Seppäsen sekä muut vapaaehtoiset kiireisenä. Seppänen loukuttaa kodittomia ja hylättyjä kissoja sekä tarjoaa niille myös sijaiskodin. Tällä hetkellä taloudessa on perheen kuuden oman kissan lisäksi kaksitoista kissaa sijaishoidossa.

Seppänen toimii PoPoPet ry:n eli Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläintuki- ja sijaiskotiyhdistyksen vapaaehtoisena. Yhdistys helpottaa vapaaehtoisten toimintaa, sillä se maksaa löytöeläimen ruuat, eläinlääkärikäynnit sekä muut kulut.

''Maalla loukutetuista kissoista löytyy yllättävänkin usein hauleja''

Oulun seudulla toimiva lemmikkihoitola Vierashuone vastaa Oulun alueen ja ympäristökuntien löytöeläimistä. Vierashuoneen omistaja Simo Tolonen kertoo, että tänä kesänä erityisesti pentuja on löytynyt poikkeuksellisen paljon. Heidän hoitamallaan alueella Tolonen arvioi olevan noin 150-200 löytökissaa.

Kesäkissojen lisäksi tänä päivänä niin sanotut populaatiokissat tuottavat harmaita hiuksia vapaaehtoisille ja löytöeläinkodeille. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pullin mukaan ongelman ydin on se, että leikkaamattomia kissoja pidetään ulkona vapaana.

Oranssi kissanpentu istuu pöydän alla
Tanja Seppäsen kotona on tällä hetkellä 12 sijoituskissaa. Osa kissoista on aikuisia ja osa pieniä pentuja.Paulus Markkula / Yle

Kissa tekee pennut uudestaan ja uudestaan ja populaatio vain kasvaa. Lisäksi sisarukset saattavat tehdä keskenään pentuja, jonka seurauksena kissoilta löytyy paljon kehityshäiriöitä.

– Näin syntyy populaatioita, joita kissan omistaja ei lopulta pysty hallitsemaan, Pulli toteaa.

Tanja Seppäsen mukaan omistaja saattaa aluksi hoitaa pentuja ja etsiä niille kotia, mutta kun niitä tulee lisää eikä uusia koteja löydy, loppuu into lyhyeen. Lopulta kissat jätetään oman onnensa nojaan.

– Pentuja ei raaskita lopettaa, joten ajatellaan että ne pärjäävät keskenään metsässä tai asutusten liepeillä. Eiväthän ne siellä pärjää. Kissa ei kuulu luontoon.

– Valmistaudumme nyt syksyllä keräämään niitä mahdollisimman paljon talteen luonnosta ennen talvea ja pakkasia.

Luonnossa elävälle kissalle pahin ongelma onkin pakkanen. Seppäsen mukaan löydetyillä kissoilla on usein monenlaisia paleltumavammoja. Osalla korvat ja hännät ovat saattaneet paleltua ja tippua kokonaan pois.

Pakkanen ei ole kuitenkaan kissojen ainoa vihollinen.

– Täällä maalla loukutetuista kissoista löytyy yllättävänkin usein hauleja. Lisäksi kissoilla on erilaisia tarttuvia tauteja ja sisäsiittoisuudesta johtuvia kehityshäiriöitä sekä ulko- ja sisäloisia. Niitäkin voi tulla kourallisia molemmista päistä.

Kissa ei ole kaikille koiran arvoinen lemmikki

Viimeisin Seppäsen loukuttama kissa kuului iäkkäämmälle omistajalle. Kissa oli ollut yksin jo hetken aikaa, sillä omistaja oli kuollut eikä sitä ollut hoidettu tämän jälkeen uuteen kotiin.

Seppäsen mukaan on hyvin tyypillistä, että koirat hoidetaan vastaavassa tapauksessa mahdollisimman pian uuteen kotiin, mutta kissat saattavat jäädä yksin pitkäksikin aikaa.

Kissa ei ole Seppäsen mukaan vieläkään monelle koiran arvoinen lemmikki, mikä näkyy vastaavissa tilanteissa.

– Eihän koiria hylätä mihinkään tai pidetä vapaana niin paljon kuin kissoja. Kissat päästetään vain irti ja ajatellaan, että kyllä ne selviävät takaisin.

Kissanpentu leikkii värikkäällä nauhalla.
Erityisesti kissanpentuja on löytynyt tänä syksynä poikkeuksellisen paljon Oulun seudulla.Paulus Markkula / Yle

Hylättyjä kissoja löytyy sekä maalta että kaupunkialueilta. Seppäsen mukaan erityisen surullisia tapauksia ovat kissat, jotka ovat saattaneet pyöriä samalla alueella jo vuosia ja kaikki lähialueen asukkaat tunnistavat sen.

– Kun joku lopulta ilmoittaa kissasta eteenpäin, on jo liian myöhäistä. Selviää, että kissa on ollut jo vuosia heitteillä ja sillä on pahoja vammoja tai sairauksia. Lopulta se joudutaan lopettamaan.

– Ihmiset ajattelevat helposti nähdessään kissan, että kyllä se menee kotiinsa, mutta kaikilla ei ole kotia, mihin palata.

Usein maalla kissaa käytetään myös hiirienpyydystäjänä, joten se saa kulkea vapaana pihalla ja lähiympäristössä. Seppänen ymmärtää niiden käytön tässä työssä, mutta toivoisi, että tässä tapauksessa kissa leikattaisiin.

– Toivomme, että myös näissä tapauksissa kissasta pidettäisiin kunnolla huolta. Leikkauksen lisäksi olisi tärkeää, että kissa madotettaisiin, rokotettaisiin ja tunnistusmerkittäisiin.

Yleinen käsitys on, että kissan leikkaaminen tekisi siitä laiskan eikä hiirijahti enää kiinnosta, mutta näin asia ei kuitenkaan Seppäsen mukaan ole. Hän muistuttaa, että myös monet koirarodut sopivat hiirijahtiin.

Leikkaaminen ensisijainen ratkaisu

Kati Pullin mukaan vapaaehtoisilla on suuri merkitys populaatioiden kitkemisessä. Pulli kertoo, että loukuttamisen lisäksi eläinsuojeluyhdistykset tekevät paljon myös ennaltaehkäisevää työtä kuten kampanjoita, joissa kerrotaan kissan leikkaamisen hyödyistä. Vapaaehtoisia on Pullin mukaan Suomessa noin tuhat.

Lain mukaan kuntien tehtävä on pitää huolta löytöeläimistä. Eläintä on säilytettävä 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa eläin.

Simo Tolonen kertoo, että populaatiokissat eivät kuitenkaan varsinaisesti kuulu löytöeläinkoteihin, sillä usein ne majailevat jonkun luona tai niitä on ruokittu, jolloin katsotaan, että vastuu kuuluu tälle henkilölle.

– Populaatiokissojen suhteen vastuuta tulisi painottaa sinne, mistä populaatio löytyy.

Musta kissa makoilee alustalla.
Tanja Seppäsen mukaan koirista pidetään parempaa huolta kuin kissoista.Paulus Markkula / Yle

Ensisijaisena ratkaisuna populaatioongelmaan Seppänen pitää kissojen leikkauttamista. Tämän lisäksi kissojen sirutuspakko tekisi omistajien löytymisestä huomattavasti helpompaa.

Seppänen myös toivoo, että ihmisten asenteet kissoja kohtaan muuttuisivat ja kissoista ilmoitettaisiin heti eteenpäin esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksille.

– Toivon, että ihmiset ilmoittaisivat kissoista heti, kun huoli jostakin herää. Mitä aikaisemmin pääsisimme puuttumaan tilanteeseen, sitä nopeammin eläimet saadaan parempaan paikkaan, mikä helpottaa myös meidän työtämme.

Lue lisää:

Sydäntäsärkevä kesäkissatarina on useimmiten silkkaa humpuukia – todellisena ongelmana villikissalaumat

Löytöeläinpalveluissa katastrofaalisen paljon löytökissoja – ”Moni uskoo yhä kissan pärjäävän Suomen luonnossa”