Ahosen lapsiperhettä Sipilän hallitus on pitänyt varpaillaan, kainuulainen Tarja Rönkkö kiittelee vakityöstä tuuria eikä päättäjiä – Näin hallituskausi on näkynyt suomalaisten arjessa

Kysyimme kolmelta kotitaloudelta, miten kuluvalla hallituskaudella tehdyt päätökset ovat vaikuttaneet heidän lompakkoonsa.

Budjettiriihi
Lauri, Anni ja Hilla.
Lauri ja Anni Ahonen alkoivat elää lapsiperhearkea vajaat kaksi vuotta sitten, kun tytär Hilla syntyi.Jouni Immonen / Yle

Helsingin Töölössä asuvassa Ahosen perheessä eletään yhä uutta ja jännittävää aikaa. Perheeseen syntyi vajaat kaksi vuotta sitten esikoinen, Hilla.

Anni Ahosen, 34, ja Lauri Ahosen, 38, talous ei ole kuitenkaan suuresti muuttunut meneillään olevan vaalikauden aikana.

– Tietenkin olimme varautuneet siihen, että lapsen myötä kulurakenne muuttuu ja sitä arkea nyt elämme ensimmäistä kertaa, sanoo Lauri Ahonen.

Sipilän hallituksen politiikkaa lapsiperheiden näkökulmasta he ovat seuranneet varpaillaan.

– Kyllä se aika huolestuttavalta on näyttänyt. Pienituloisilta ja keskituloisilta perheiltä on leikattu tukia ja etuuksia – juuri niiltä, jotka tukia eniten tarvitsisivat. Myös työttömiltä, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta on leikattu, Anni Ahonen huokaa.

– Erityisen tärkeää olisi pitää tasa-arvoisuutta yllä Suomessa. Että tehdään yhdessä tätä yhteiskuntaa, yritetään estää polarisoituminen, puoliso Lauri Ahonen jatkaa.

Tällä viikolla hallitus päätti budjettineuvotteluissaan, että pienimpiä päivärahoja kuten sairauspäivärahaa ja vanhempainpäivärahaa korotetaan (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen varataan 10 miljoonaa euroa eli 9 euroa kuukaudessa.

Lauri, Anni ja Hilla.
Lauri ja Anni Ahonen toivovat voivansa antaa mahdollisimman paljon aikaa lapselleen.Jouni Immonen / Yle

Ahoset ovat itse valmistautuneet tulevaisuuteen korkealla koulutuksella.

Anni Ahonen on jo yhden korkeakoulututkinnon hankkinut tuoteasiantuntija, mutta on nyt hoitovapaalla ja viimeistelee toista tutkintoa tietojenkäsittelytieteistä.

Lauri Ahonen on erikoistumisvaiheen loppupuolella oleva lastenlääkäri. Hän työskentelee myös johtavana konsulttina.

Kuluja heilläkin riittää. Omistusasunnosta Töölössä on vielä noin puolet asuntovelasta maksamatta. Niinpä esimerkiksi alati kutistuva asuntolainan korkovähennys näkyy Ahosten arjessa, vaikka puhutaankin suhteellisen pienistä summista.

– En usko, että kukaan jättää ensiasuntoa hankkimatta sen takia, että onko tällainen oikeus olemassa vai ei, Lauri Ahonen arvelee.

Lapsen saannin myötä esimerkiksi ulkona syöminen on vähentynyt.

Anni Ahonen, Helsinki

Asuntolainan lisäksi kuluja heille aiheutuu auton omistamisesta, hoitovapaalla olemisesta ja lomarahoihin vaikuttavasta kilpailukykysopimuksesta.

Yksittäisiä veroja suurempi vaikutus on kokonaisuudella.

– Kun meillä on ensiasunto ja meitä koskee solidaarisuusvero, niin vähitellen monesta suunnasta kertyy vaikutusta, Lauri Ahonen sanoo.

Toisaalta säästöjä kertyy yllättävistäkin paikoista.

– Minusta tuntuu, että meillä menee tällä hetkellä vähemmän ruokamenoihin. Lapsen saannin myötä esimerkiksi ulkona syöminen on vähentynyt, naurahtaa Anni Ahonen.

Perhe toivoo ennustettavaa talouspolitiikkaa

Lapsiperheen kuluja Ahoset joutuvat miettimään enemmän vasta tulevaisuudessa. Tällä hallituskaudella on päätetty aloittaa esimerkiksi kokeilu 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

– Työelämään palaaminen, työ- ja opiskeluelämän yhdistäminen sekä lapsen päivähoitoasiat ovat sellaisia, joita joudutaan miettimään, Lauri Ahonen sanoo.

Ahoset seuraavat tarkasti lapsiperheisiin vaikuttavia päätöksiä.

– Mietityttää esimerkiksi se, että jos tulee lisää perheenjäseniä, niin onko heillä samat oikeudet olla äidin ja isän kanssa kotona kuin nyt, Anni Ahonen sanoo.

– Me koemme tärkeäksi, että meillä olisi jokaiselle lapselle riittävästi aikaa, Lauri Ahonen jatkaa.

He toivovat, että Suomessa tehtäisiin talouspolitiikkaa, jossa olisi ennustettavuutta. Perheen budjetin suunnitteleminen vuosi kerrallaan on hankalaa.

– Pitäisi olla pitkäjänteisyyttä. Näin ihmisille ei tulisi sellaista ajatusta, että he eivät uskalla tehdä päätöksiä. Ettei tarvitse kahden kuukauden päästä miettiä, että nyt ostinkin auton, joka on vääränlainen ja siitä tulee veroseuraamuksia, Lauri Ahonen sanoo.

Lauri, Anni ja Hilla.
Ahoset seuraavat tarkasti lapsiperheisiin vaikuttavia päätöksiä.Jouni Immonen / Yle

Hallituskauden tavoitteena (siirryt toiseen palveluun) on ollut, että työn tekeminen olisi kannattavaa. Työn verotusta on kevennetty pieni- ja keskituloisia painottaen. Toisaalta maksukorotukset ovat vieneet käteen jäävää tuloa.

Tällä hetkellä Ahoset ovat niitä, jotka maksavat muiden kuluja. Heitä koskee hyvätuloisille asetettu solidaarisuusvero, joka pysyy ensi vuonna ennallaan. Anni Ahonen huomauttaa, että tilanne voi kuitenkin muuttua milloin tahansa.

– Nyt maksamme suurempaa veroa ja sitä kautta tuemme muita. Se on meille todellakin ok, ja mielellään sen teemme. Oletamme kuitenkin myös, että jos tilanne on tulevaisuudessa toinen ja me olemme rahaa tarvitsevan asemassa, niin silloin myös meitä autetaan.

Anni Ahosella on myös terveisiä seuraavalle hallitukselle.

– Esimerkiksi naisten syrjintää vähentäisi se, että raskauksista ja vanhempainvapaista työnantajille koituvat kustannukset voitaisiin jakaa vaikkapa yhteisellä rahastolla. Se olisi hyvä pienyrittäjille, hän miettii.

Tarja Rönkkö sai työn: "Ei siinä hallituksella ollut osaa eikä arpaa"

Kajaanilaisella Tarja Rönköllä on takanaan käytännössä tämän hallituskauden mittainen työttömyys, jonka on keskeyttänyt aina välillä lyhyt työjakso tai opiskelu.

Puoliso Osmo Heikkinen on samaan aikaan ollut eläkeputkessa.

Nyt omakotitalon keittiössä on kaikki toisin. Osmo pääsi eläkkeelle ja Tarja on ollut vakinaisessa työssä jo viime syksystä lähtien. Keväällä perhekin kasvoi, kun kahdeksanvuotias Emma-beagle tuli taloon.

– Kyllä minä aina uskoin, että työllistyisin, mutta en osannut ajatella, että minulla niin hyvä tuuri olisi, että vakinainen työpaikka aukeaa.

Rönkkö on toimistosihteerinä Kajaanin Romun konttorilla. Hän korostaa, että työpaikka on itse hankittu.

– Ei siinä hallituksella tai työvoimaviranomaisilla ollut osaa eikä arpaa. Minulla on hyvät verkostot, ja yksi tuttavistani kertoi, että tällainen paikka olisi mahdollisesti aukeamassa. Soitin ja sovittiin haastattelu, se oli sitä myöten selvä.

Tarja Rönkkö, Osmo Heikkinen sekä keväinen perheenlisäys Emma (beagle)
Osmo Heikkinen on päässyt eläkkeelle ja Tarja Rönkkö tekee viisipäiväistä työviikkoa.Jarmo Nuotio / Yle

Meneillään olevaa vaalikautta ovat leimanneet työllisyystoimet. Tällä hallituskaudella työllisyyslukuja on saatu hilattua ylöspäin, mutta työllisyystoimet ovat aiheuttaneet suurta eripuraa, etenkin paljon parjattu aktiivimalli.

Rönkkö on pitänyt koko työttömyyden ajan omia verkostoja yllä ja sitä kautta myös työpaikka löytyi.

– Tässäkin oli yrittäjä päättänyt kokeilla ensin muita reittejä täyttääkseen paikan. Tällaisia piilotyöpaikkoja on varmasti jatkossakin, joissa tuttu tai tutun tuttu voi heittää vinkin mahdollisuuksista.

Työttömyysaika koetteli Tarja Rönkköä ja eläkeputkessa ollutta Osmo Heikkistä, mutta ei liian pahasti.

– Toki on jouduttu välillä miettimään, onko rahaa ostaa sitä tai tätä, mutta nälkää ei ole jouduttu näkemään. Meille kuitenkin tuli kummallekin vähän rahaa. Yksin eläjälle tilanne on paljon rankempi, kun kaikesta joutuu vastaamaan itse.

"Onko niissä työryhmissä oikeita asiantuntijoita mukana?"

Tarja Rönkkö ei osaa sanoa yksittäistä hallituksen päätöstä tai toimenpidettä, joka olisi erityisesti jäänyt mieleen vaalikauden aikana.

– Kyllä ne kaikki päätökset lopulta yksilöön vaikuttavat, mutta voihan se olla se kokonaisvaikutuskin. Sitä vaan olen miettinyt, että muuttaako se aktivointimalli oikeasti ihmistä vai tekeekö sen takia vain ne määrätyt hakemukset ja muut, ja puolen vuoden päästä on taas samoissa lähtökuopissa.

Me olemme hyvin luottavaisia tulevaan, mutta jos hallitusta tai tätä nykyistä politiikkaa miettii, niin enpä paljon hurraata kyllä huutele.

Tarja Rönkkö ja Osmo Heikkinen, Kajaani

Rönkkö on sitä mieltä, että aktiivimalli ei ole ainakaan kokonaan pahasta.

– Kyllä työtön tarvitsee välillä vähän potkimista, ettei jää omien seiniensä sisälle. Tarvittaisiin kuitenkin tutkimusta ja tilastoa siitä, auttaako nykyinen oikeasti muuttamaan elämäntilannetta.

Tämän viikon budjettiriihessä päätettiin, että TE-toimistot saavat työttömien aktiiviseen työnhakuun 10,3 miljoonaa euroa lisärahaa.

Ikääntyneet työttömät pääsevät helpommin eläkkeelle.

Tarja Rönkkö, Osmo Heikkinen sekä keväinen perheenlisäys Emma (beagle)
Työttömyysaika koetteli Tarjaa Rönkköä ja eläkeputkessa ollutta Osmo Heikkistä, mutta ei liian pahasti. Välillä joutui välillä miettimään, mihin on rahaa.Jarmo Nuotio / Yle

Terveisiäkin seuraavalle hallitukselle olisi, pohtii Tarja rapsuttaessaan Emmaa.

– Väkisinkin miettii, että onko niissä työryhmissä ja muissa oikeita asiantuntijoita mukana. Kyllä siellä voisi olla myös työttömien edustus kertomassa, miten asiat vaikuttavat. Samoin säästöissä toivoisi, että kuunneltaisiin, mistä ja miten paljon niitä säästöjä kannattaa oikein ottaa.

Pariskunta lähti tähän vaalikauteen työttömyyden varjon alla, nyt Osmo on päässyt eläkkeelle ja Tarja tekee viisipäiväistä työviikkoa.

– Me ollaan hyvin luottavaisia tulevaan, mutta jos hallitusta tai tätä nykyistä politiikkaa miettii, niin enpä paljon hurraata kyllä huutele. Mutta eduskuntavaalit on kohta, toivossa on hyvä elää.

Opiskelijat ovat kohdanneet monia muutoksia

Vaalikauden puheenaiheita ovat olleet koulutusleikkaukset ja opiskelijoiden ahdinko.

Helsingin yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa opiskelevan Jaakko Muilun, 24, on helppo vastata kysymykseen, millainen merkitys vaalikauden päätöksillä on ollut hänen talouteensa.

– Se on heikentynyt siinä mielessä, että opintorahaa on pienennetty, mikä tietenkin vaikuttaa siihen, että on vähemmän rahaa käytettävissä.

Jaakko Muilu
Yhteiskuntapolitiikkaa neljättä vuotta Helsingin yliopistossa opiskelevaa Jaakko Muilua harmittavat koulutusleikkaukset.Jouni Immonen / Yle

Neljännen vuoden opiskelija Muilu on käytännössä opiskellut yhtä kauan kuin nykyisen hallituksen taival on kestänyt.

Sinä aikana opiskelijat ovat kohdanneet useita muutoksia. Viime vuonna korkeakouluopiskelijoita kuritettiin opintorahan laskemisella, kun opintoraha pieneni noin 337 eurosta 250 euroon. Samalla opintolainojen valtiontakauksiin tuli kuitenkin korotus.

Kolmas opiskelijoiden talouteen merkittävästi vaikuttava muutos on opintotuen asumislisän lakkautus ja siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. Muutos vaikutti eri tilanteessa oleviin opiskelijoihin eri tavalla: moni voitti, mutta osa myös hävisi.

Piti miettiä sitä, miten tehdään vuokrasopimus, jotta Kela ei katso meitä avopuolisoiksi kaverini kanssa ja näin tuki vähenny.

Jaakko Muilu, Helsinki

Muilun mukaan epävarmuus siitä, minkä verran saa tukea ja milloin päätös asumistuesta tulee, on lisääntynyt.

– Muutin itse juuri uuteen asuntoon, kimppakämppään. Piti miettiä sitä, miten tehdään vuokrasopimus, jotta Kela ei katso meitä avopuolisoiksi kaverini kanssa ja näin tuki vähenny, hän kertoo.

Muilulla on käynyt mielessä myös se, pitäisikö asua yksin, jolloin asumistukea voisi saada enemmän. Hän kuitenkin viihtyy hyvin kimppakämpässä.

– Kaverin kanssa voi jakaa elämää ja ruokakulujakin.

Häntä harmittaa eniten se, että opintotukikuukausia on tiukennettu ja alan vaihtaminen tehty vaikeaksi.

– Se aiheuttaa selvästi ahdistusta opiskelijoissa. Yliopistoon tullaan nykyisin aika nuorena eikä oma ala ole välttämättä vielä selvä, hän huomauttaa.

Hyvänä Muilu pitää sitä, että yleinen taloustilanne on parantunut, mutta kuinka paljon siitä on hallituksen ansiota, on toinen kysymys, hän huomauttaa.

Opiskelijan kauppaostokset ovat täsmäiskuja

Jaakko Muilu on rahoittanut opintojaan lukuvuoden aikana ajamalla taksia ja ottamalla jonkin verran lainaa. Ylimääräistä tilille ei kuitenkaan jää, sillä pääkaupunkiseudun muutenkin korkeat vuokrat ovat nousseet koko ajan.

– Aika harvoin tulee ostettua kokonaista ruokakassillista kaupasta. Kyllä ne aika täsmäiskuja on. Tulee ostettua leipää, voita ja makaronia, että saa ruuan illalla tehtyä ja pysyy hengissä, Muilu naurahtaa.

– Ei mitään herkkujuustoja siihen kylkeen.

Häntä harmittaa, että työnteko häiritsee opiskelua, halusi tai ei.

– Yleisesti ottaen olen käynyt noin 1–3 kertaa viikossa töissä täyden työpäivän verran. Välillä kun on tehnyt paljon töitä, on niin kiire, että joutunut suorittamaan kursseja minimivaatimuksilla. Eli ei ole pystynyt oppimaan niin paljon kuin mitä itse olisi halunnut ja mitä myös yliopisto edellyttäisi.

Jaakko Muilu
Jaakko Muilu on käynyt töissä ja myös ottanut lainaa rahoittaakseen opintojaan.Jouni Immonen / Yle

Muilun mielestä leikkaukset kohdistuvat käytännössä niihin, jotka ovat nyt jo heikoilla.

– Hallituksen ajattelussa toimet sopivat niille, joilla on optimaaliset lähtökohdat: jotka tulevat hyvästä lukiosta, joilla on hyvä perhetausta ja joilla vanhemmat pystyvät tukemaan opiskelua.

Myös hallituksen "tiedevihamielinen ilmapiiri" ihmetyttää häntä.

– Luvattiin, ettei leikata opiskelijoilta, mutta leikattiin aika radikaalistikin. Itse en opiskelijana hirveästi näe, mitkä perusteet minulla olisi uskoa nykyisen hallituksen lupauksia nyt, kun vaalit ovat tulossa.

Aika harvoin tulee ostettua kokonaista ruokakassillista kaupasta. Kyllä ne aika täsmäiskuja on.

Jaakko Muilu, Helsinki

Muilulla on käynyt yhtenä vaihtoehtona mielessä tutkijan ura, mutta nyt koulutusleikkaukset ovat tehneet tiestä hankalamman kulkea.

Hänellä on joukko toiveita seuraaville hallituksille. Ainakin se, että nämä pitäisivät lupauksensa.

– Ja älkää harrastako lyhytnäköistä ajattelua, jossa pyritään vain nopeasti leikkauskurilla tasoittamaan valtion budjettia. Ja älkää nähkö opiskelijaa robottina: opiskelija on myös ihminen, joka ei välttämättä pysty suorittamaan opintoputkeaan hirveällä tahdilla ja menemään suoraan työelämään.

Lisää aiheesta:

Budjettiriihessä esiteltiin keinoja työllisyyden kohentamiseksi – Yle kokosi kuusi tärkeintä kohtaa

Analyysi: Jaettavaa on vähän, mutta budjettiesitys on tekijöidensä näköinen

Suomeen tulee uusi sijoitustapa – Mutta mikä ihme osakesäästötili on?

Maatalous budjettiriihen voittaja – MTK: ”Kymmenien miljoonien tukea pitää peilata satojen miljoonien menetyksiin”

Sipilän hallituksen viimeinen budjetti: Palkansaajien verotus säilyy lähes ennallaan, alkoholi ja tupakka kallistuvat, maatalous saa kriisirahaa

Nämä 9 muutosta hallitus tekee elämääsi: Tupakka-askin hinta nousee, Koskenkorva kallistuu ja pienimpiin eläkkeisiin 9 euron kuukausikorotus

Oletko budjettinero? Testaa Ylen visassa, olisiko sinusta vahtimaan valtion kirstua!

Ylen budjettikoneet edellisvuosina:

*2017: * Lihooko vai laihtuuko lompakkosi ensi vuonna? Kokeile Ylen Mun budjetti -koneella, miten käy

2016: Ylen Mun budjetti -kone: Kokeile, miten hallituksen budjetti kohtelisi kukkaroasi

*2015: *Katso, mitä budjetti vie sinun kukkarostasi