Vesi loppui kaivoista osassa Suomea – pohjavesitilanteen parantuminen riippuu syyssateista

Kuiva kesä on laskenut esimerkiksi Keski- ja Lounais-Suomessa pohjaveden pinnat niin alhaalle, että yksityisten omistamia kaivoja on kuivunut.

pohjavesi
Tyhjä kaivo.
Kaivo, jonka pohjalla on niin vähän vettä, ettei kaivoa voi enää käyttää.Timo Hytönen / Yle

Kuiva kesä on laskenut pohjaveden pintoja. Esimerkiksi Keski- ja Lounais-Suomessa pohjavedet ovat niin alhaalla, että osa yksityisten omistamista kaivoista on kuivunut. Lounaisessa on vyöhyke Hämeen lounaisosiin saakka, jossa pohjaveden pinnat ovat helposti alhaalla maantieteellisten syiden vuoksi.

Muun muassa Keski-Suomessa Multialla on kymmeniä haja-asutusalueen talouksia, joilta omat kaivot ovat kuivuneet. Multialla on oma vesijohtoverkkonsa, mutta suurin osa kuntalaisista asuu sen ulkopuolella ja ottaa käyttöveden omista kaivoistaan. Myös esimerkiksi Etelä-Karjalassa Rautjärvellä (siirryt toiseen palveluun) (Etelä-Saimaa) kärsitään kuivuneista kaivoista.

– Tämä ei ole poikkeuksellista, esimerkiksi vuosina 2002–2003 pohjavedenpinnat olivat vieläkin alempana. On vielä vaikea ennustaa, kuinka huolestuttavaksi tilanne menee, se riippuu siitä, minkä verran syyssateita saadaan. Joka tapauksessa maaperässä on suuri maankosteuden vaje, sanoo Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa.

Heinäkuussa kymmenisen vesilaitosta kehotti asiakkaitaan harkitsemaan vedenkäyttöä.

SYKE tiedotti elokuun loppupuolella (siirryt toiseen palveluun), että rannikoilla sekä maan etelä- ja keskiosissa pohjavedet ovat pienissä pohjavesimuodostumissa monin paikoin laskeneet 10–60 senttimetriä ajankohdan keskiarvoja alemmaksi. Puolestaan osassa Lappia pohjavettä on suurissa muodostumissa keskimääräistä enemmän.

Suurissa pohjavesimuodostumissa veden muodostuminen on hitaampaa eikä yksi kuiva vuosi vaikuta vesivarastoihin.

Suurilla kaupungeilla ei ole hätää, vaikka vedenpinnat ovatkin osittain alhaalla. Usein kaupungit käyttävät puhdistettua pintavettä tai tekopohjavettä.

Kannattaa varautua

Keski-Suomen ely-keskuksen hydrogeologi Kari Illmer kertoo, että heidän mittauspaikkojensa mukaan maakunnassa pohjavesi on vähän keskiarvon alapuolella.

– Sen mukaan ongelmia ei ole. Mutta mittauspaikat ovat eri paikoissa kuin yksityisten käyttäjien kaivot, joissa valuma-alueet saattavat olla pieniä, jolloin kaivot kuivahtavat herkemmin.

Illmer kertoo, että luminen talvi oli hyvä asia. Lunta oli paljon Keski-Suomessa sulamisvaiheessa ja se suli pitkälti pohjavedeksi.

– Jos määrä olisi ollut toinen, tämä tilanne olisi vielä surkeampi. Jopa vesiosuuskuntien kaivoissa saattaisi olla uupeloa vedestä. Tämä on hälytysmerkki, että kuntien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien kannattaa varautua varavedenottoon jollakin tavoin.

Vaikka lumi nosti pohjavesivarastot korkealla, kuiva kesä on laskenut niitä. Syyssateet nostavat Illmerin mukaan pohjaveden määrään hieman, mutta mitään suurta helpotusta ne eivät tuo.

Multialla kunta hätiin

Kiinteistökohtaisista kaivoista vastuu on kiinteistön haltijalla, mutta Multian kunta (siirryt toiseen palveluun) on ottanut vastuuta haja-asutusalueella olevan ongelman ratkaisemisesta. Paloasemalla on vesiposti, josta kuntalaiset saavat ottaa vettä käyttöönsä, kunnantalolla voi käydä pientä korvausta vastaan pesemässä pyykkejä ja leirintäalueen suihkut ovat kaikkien käytössä.

– Alustavia tiedusteluja Keski-Suomen ely-keskuksen suuntaan on tehty, jotta saisimme leveämpiä hartioita ongelman ratkaisemiseksi, sanoo Multian kunnan tekninen johtaja Tiina Löytömäki.

Ilmoitus vesioulasta Multialla.
Timo Hytönen / Yle

Jotta pohjaveden pinta nousisi riittävästi, pitäisi Löytömäen mukaan sataa kaksi viikkoa putkeen.

– Mikäli minkäänlaista vesisadetta ei saada, tilanne voi kärjistyä hurjaksi. Lisäksi menemme kohti kuivaa talvikautta, joten jos loka-marraskuuhun mennessä ei ole satanut, niin meillä on iso ongelma.

Multian vesi- ja jätevesiverkosto on yhteinen Keuruun kanssa, joten vedenottamolla on nyt otettu vettä Keuruun puolelta. Näin vedenottamolla vedenpinta ei ole päässyt laskemaan, mutta veden määrää ja laatua seurataan tarkasti, jotta ne pysyvät tasaisina.