Näin Kuopion bussiturman ratkaisevat alkuminuutit menivät – "Tuota nopeammin ei vain onnistu"

Pelastustoimet eivät läheskään aina lähde yhtä nopeasti käyntiin kuin Kuopion bussionnettomuudessa.

Kuopion bussiturma
Kukkia Kuopion bussiturman onnettomuuspaikalla.
Matti Myller / Yle

Pelastajien toiminta ja tiedonkulku oli Kuopion bussionnettomuudessa nopeampaa kuin monissa muissa vastaavissa tapaturmissa. Ensimmäiset pelastajat olivat kolaripaikalla vain noin viisi minuuttia ensimmäisen hätäpuhelun jälkeen.

Neljä ihmistä menehtyi ja noin 20 loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle viime perjantaina Kuopiossa.

Pyysimme Kuopion hätäkeskukselta, Liikennevirastolta, Pohjois-Savon pelastuslaitokselta ja Kuopion yliopistolliselta sairaalalta avaintietoja pelastustoimien etenemisestä onnettomuuden ensimmäisinä minuutteina.

Näin tieto kulki viranomaiselta viranomaiselle ja pelastustoimet etenivät Kuopion bussiturman alkuminuuteilla:

14:47:43: Hätäkeskus saa ensimmäisen puhelun onnettomuuspaikalta.
14:48:58: Hätäkeskus hälyttää viranomaiset paikalle. Aikaa ensimmäisestä hätäpuhelusta on kulunut 1:15.
14:48 Kuopion yliopistollinen sairaalan päivystys alkaa valmistautua potilaiden vastaanottamiseen.
14:49:05: Pelastuslaitoksen johtoyksikkö saa tiedon hälytyksestä.
14:50:03: Pelastuslaitoksen johtoauto on matkalla onnettomuuspaikalle ensimmäisenä yksikkönä.
14:51: Hätäkeskus ilmoittaa valtion rataverkkoa ohjaavaan Finrailin liikenteenohjaukseen.
14:52:55: Pelastuslaitoksen johtoauto on onnettomuuspaikalla. Aikaa ensimmäisestä hätäpuhelusta on kulunut 5:12.
14:53: Lisää pelastusyksiköitä saapuu kohteeseen.
15:00: Kuopion yliopistollinen sairaala antaa suuronnettomuushälytyksen.
15:30: Ensimmäinen potilas saapuu Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystykseen.

"Erittäin nopea suoritus"

Vakavassa onnettomuudessa ensimmäiset minuutit ovat kaikkein tärkeimpiä. Tämän vuoksi pelastustoimien nopeutta seurataan vuosittain tietyillä mittareilla.

Hätäkeskuslaitoksen tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaan päivystäjän tulisi hälyttää viranomaiset liikenneonnettomuuspaikalle 120 sekunnissa. Näin pitäisi tapahtua 65 prosentissa liikenneonnettomuuksista.

Tähän ei läheskään aina päästä – esimerkiksi viime vuonna 37 prosentissa liikenneonnettomuuksista päivystäjä pystyi hälyttämään viranomaiset kahden minuutin aikarajan sisällä. Viivytystä tulee tyypillisesti, jos tieto onnettomuuspaikasta on epämääräinen. Nyt aikaa kului 1:15.

– Se on ollut erittäin nopea suoritus, arvioi Kuopion hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen.

– Kaikki on kotiinpäin. Se 45 sekuntia on kolariauton sisällä olevan asiakkaan eduksi.

Pelastajien matka kolaripaikalle kesti alle kolme minuuttia

Pelastustoimen suunnitteluohjeen mukaan ensimmäisen yksikön tulisi olla onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Nyt aikaa kului 3:57.

Eli ensimmäiset pelastajat olivat paikalla 5:12 minuutin kuluessa siitä, kun hätäkeskus sai ensimmäisen puhelun onnettomuuspaikalta. Noin 3,5 kilometrin matka paloasemalta moottoritietä pitkin turmapaikalle kesti vajaat kolme minuuttia.

– Tuota nopeammin se ei vain käytännössä onnistu. Hälytyskeskuksiin pitää muodostaa kuva onnettomuudesta, että mitä yksiköitä hälytetään ja miten laaja onnettomuus on, kuvaa perjantaina päivystävän palomestarin tehtävässä tuurannut Petteri Lintunen Pohjois-Savon pelastuslaitoksesta.

Muualla tapahtuneena tämä onnettomuus olisi ollut vielä huomattavasti ikävämpi.

Kai Valonen

Onnettomuudessa loukkaantuneita autettiin ensiksi kolaripaikalla. Ensimmäinen potilas tuotiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan hiukan yli 40 minuuttia onnettomuuden jälkeen.

Myös junat oltaisiin voitu pysäyttää

Kuopion bussiturmassa lisähaasteita toi vielä sekin, että onnettomuuspaikka oli rautatiellä. Pahimmassa tapauksessa juna olisi voinut törmätä kiskoilla olevaan bussiin. Liikenteenohjaus olisi kuitenkin voinut pysäyttää junaliikenteen noin neljän minuutin kuluttua siitä, kun hätäkeskus sai tiedon kolarista. Myöhemmin hätäkeskuspäivystäjä ilmoitti vielä erikseen Liikenneviraston rataliikennekeskukseen.

Rataliikennekeskuksen mukaan liikenteenohjaus olisi voinut tarvittaessa välittää junalle pysäyttämiskäskyn sekuntien sisällä siitä, kun tieto tuli. Nyt siihen ei kuitenkaan ollut tarvetta, sillä edellinen juna oli ehtinyt mennä onnettomuuspaikan ohi ennen bussin suistumista, eikä seuraavaa ollut heti tulossa.

"Ei pidä jossitella, mutta..."

Pelastajien kannalta oli hyvä, että Kuopion onnettomuus tapahtui niin lyhyen ajomatkan päässä lähimmiltä paloasemilta. Onnettomuustutkintakeskuksella on ollut tutkinnassa tapauksia, joissa auttajat ovat päässeet paikalle pahimmillaan vasta yli 20 minuuttia ensimmäisen hätäpuhelun jälkeen.

– Jos jotain hyvää tässä onnettomuudessa on, niin se, että se sattui hyvällä paikalla, sanoo johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Hän haluaa välittää "isot kiitokset" läheisen autokorjaamon väelle, joka oli ensimmäisten joukossa auttamassa bussiturman uhreja. Myös viranomaisilla oli lähellä hyvät resurssit.

– Ei pidä jossitella, mutta Suomessa on korpitaivalta ihan riittämiin. Muualla tapahtuneena tämä onnettomuus olisi ollut vielä huomattavasti ikävämpi, Valonen miettii.

Se on ollut erittäin nopea suoritus.

Kari Nevalainen

Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska arvioi tähänastisten tietojen perusteella, että pelastustoimien nopeus Kuopion bussiturmassa on täyttänyt valtakunnalliset tavoitteet.

Tekoäly viilaa sekunteja pois hälytysnopeuksista

Pelastajien hälyttämisen nopeudesta on saatu viilattua sekunteja pois toimintoja automatisoimalla. Kun hätäkeskuspäivystäjä on kirjannut järjestelmään tiedon onnettomuuspaikasta ja -tyypistä, järjestelmä osaa itse ehdottaa paikalle kutsuttavia yksiköitä.

Lähiaikoina hätäkeskuksissa on tarkoitus ottaa käyttöön uusi järjestelmä, jonka pitäisi olla nykyistä tehokkaampi. Siinä tekoäly seuloo päivystäjän kirjaamia tietoja asiasanojen perusteella ja tieto vaikuttaa siihen, mitä yksiköitä paikalle hälytetään.

Nykyään käytössä on myös 112 Suomi -mobiilisovellus, joka välittää soittajan tarkan sijaintitiedon hätäkeskukseen automaattisesti. Se nopeuttaa hätäpuhelujen käsittelyä. Kuopion bussiturmassa yhtään hätäpuhelua ei tehty mobiilisovelluksen kautta.

Näin tutkinta jatkuu

Tuulilasin romu lähellä Kuopion bussiturman tapahtumapaikkaa.
Matti Myller / Yle

Bussiturman tutkinta Onnettomuustutkintakeskuksessa on vielä alkuvaiheessaan. Kai Valosen mukaan nyt tutkitaan esimerkiksi piirturikiekkoa, turvavöiden käyttöä ja verrataan turma-autoa toiseen samanmalliseen bussiin.

Lisäksi keskus on tilannut Kuopion yliopistollisesta sairaalasta tietoja siitä, millaisia vammoja matkustajilla on ollut. Joskus tällaisesta selvityksestä voi poikia ehdotuksia, joilla linja-autojen sisätilojen turvallisuutta parannetaan.

– On aikaisempaa kokemusta siitä, että linja-auton sisätiloissakin on ollut osia, esimerkiksi kiinnipitokahvoja, jotka ovat aiheuttaneet vammoja onnettomuustilanteissa ja niihin on löytynyt hyviä parannusehdotuksia.

Poliisi tutkii onnettomuutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja neljänä kuolemantuottamuksena.