Seppo-koira on supersuosittu somejulkkis ja vapaaehtoistyöntekijä – Toronton yliopiston apulaisprofessori: "Iloiselle koiralle sallitaan yltiöpositiivisuus, mutta ihmisellä se ärsyttäisi"

Turkulainen Seppo-koira on ihastuttanut sosiaalisessa mediassa jo vuosien ajan. Tutkijat selittävät suosion syytä sillä, että Sepon kommellukset tarjoavat kaivattua vastapainoa kovan somemaailman keskelle.

sosiaalinen media
-
Eino Kossila

Shetlanninlammaskoira Seppo on ollut jo vuosien ajan sosiaalisen median seuratuimpia eläimiä Suomessa.

Suuresta suosiosta kertonee jotain se, että turkulaiskoiralla on sosiaalisen median eri alustoilla kymmeniä tuhansia seuraajia aina entistä pääministeriä myöten.

Viileäksi lähiökoiraksi itseään kuvaileva (siirryt toiseen palveluun)Seppo ilahduttaa seuraajiaan somessa lähes päivittäin kekseliäillä ja hyväntuulisilla kuvaviesteillään. Postaukset saavat nopeasti satoja tykkäyksiä ja jakoja.

Seppo saa seuraajiltaan sadoittain viestejä. Moni kertoo sympaattiselle Sepolle päivän aikana koetuista ilon hetkistä ja siitä, kuinka Sepon viestittely antaa energiaa arkeen.

Hämeen Sheltit Ry valitsi Sepon vuonna 2015 jopa Arjen sankari -sheltiksi juuri aktiivisen somekäyttäytymisen ansiosta.

Sepon viestien takana on koiran isäntä, sosiaalisen median konkari Petteri Poukka. Jo ennen @seppokoiraa Poukan (siirryt toiseen palveluun)huumoria hersyvät viestit tulivat monelle tutuksi juuri sosiaalisesta mediasta.

– Perustin vuonna 2012 Sepolle omat Facebook-sivut. Ensimmäisen neljän kuukauden aikana Sepolla oli yksi seuraaja, ja se olin minä. Päivitykset ovat olleet alusta asti samanlaisia. Ne eivät ole muuttuneet seuraajien lisääntymisen myötä. Elämme Sepon kanssa vain omaa arkeamme, kertoo isäntä Petteri Poukka.

Hyvää fiilistä arkeen

Sepon suosio on kasvanut viimeisten vuosien aikana vauhdilla. Syitä siihen on monia, mutta yksi on Poukan mielestä ylitse muiden.

– Saan Sepon kautta arkeeni hyvää fiilistä, ja niin saavat varmaan muutkin. Esimerkiksi Twitterissä aikuiset, hyvin koulutetut ja fiksut ihmiset latelevat törkeyksiä toisilleen. Sitten paikalle tuleekin hymyilevä koira ja kertoo, kuinka onnellinen se on juustopalasta. Moni ajattelee varmaan, että näin asioiden pitäisikin olla, miettii Poukka.

Poukalle ja Seppo-koiralle on tullut vuosien myötä monia yhteistyöehdotuksia. Lähes kaikista Poukka on kuitenkin kieltäytynyt kohteliaasti.

– Annan Sepon nauttia koiran elämästään. On merkityksellisempää, kun joku kertoo yksityisviestillään ilahtuneensa Sepon kuvasta elämän näyttäessä kurjaa puoltansa, kertoo Poukka.

Twitterissä aikuiset, hyvin koulutetut ja fiksut ihmiset latelevat törkeyksiä toisilleen. Sitten paikalle tuleekin hymyilevä koira ja kertoo, kuinka onnellinen se on.

Petteri Poukka

Sepon aktiivisuus ei rajoitu pelkästään sosiaaliseen mediaan, sillä koira on toiminut jo pitkään aktiivisena vapaaehtoistyöntekijänä. Turkulaiskoira on tuttu piristys ja erityinen ystävä monelle vanhainkodin vanhukselle.

– Olen itse ollut vuosia mukana vapaaehtoistyössä. Jossain vaiheessa älysin, että voisin ottaa Sepon mukaan. Vanhuksille on tosi tärkeää, että Seppo on vieressä hymyilemässä. Teemme tätä niin kauan kuin Seppo vain jaksaa, sanoo Poukka.

”Kertojana koira, mutta näkökulma on inhimillinen”

Toronton yliopiston apulaisprofessori Tero Karppi on tehnyt väitöskirjansa (siirryt toiseen palveluun) Turun yliopistossa sosiaalisen median koukuttavuudesta. Hän näkee Seppo-koiran suosiolle monia syitä.

Karpin mukaan herttaisten eläinmeemien kautta, kuten juuri Seppo-koiran tai Grumpy Catin, (siirryt toiseen palveluun) voidaan käsitellä ihmisten kokemuksia ja toisaalta rakentaa ihmisten välisiä suhteita.

– Esimerkiksi Seppo-koiran kuvia kehystää aina jokin stoori, jossa kertojana on koira, mutta näkökulma on inhimillinen. Jos Seppo-koira olisi ihminen, hänen somejakonsa alkaisivat varmasti ärsyttää, mutta iloiselle koiralle sallitaan yltiöpositiivisuus, selittää Karppi.

– Grumpy Cat taas ei peittele ärtymystään vaan laukoo negatiiviset tuntemuksensa suoraan. Seppo-koira ja Grumpy Cat toimivat siis eräänlaisessa välitilassa, jossa inhimilliset piirteet outoutetaan eläinhahmon kautta niin, että ne muuttuvat koomisiksi, jatkaa Karppi.

Paikoin kovan somemaailman keskellä ihminen haluaa vastapainoksi lukea Sepon kaltaisen, herttaisen eläimen seikkailuista.

Taina Syrjämaa

Apulaisprofessori Karppi Toronton yliopistosta kertoo, että eläinhahmojen twiittejä ei pelkästään seurata. Niitä myös aktiivisesti jaetaan, toistetaan ja monissa tapauksissa myös muunnellaan. Jakamalla ja seuraamalla näitä hahmoja käyttäjät rakentavat myös omaa identiteettiään ja some-läsnäoloaan.

– Twitter-koira ei koskaan ole pelkästään koira, vaan se kytkeytyy osaksi sosiaalisen media viraalisuutta ja elää huomiosta. Samalla some-eläimet siirtyvät helposti osaksi sosiaalisen median markkinointia. Esimerkiksi Grumpy Catin naamalla myydään satoja tuotteita, kertoo Karppi.

Helppo kohde inhimillistää

Yleisen historian professori Taina Syrjämaa taas on tutkinutihmisten ja lemmikkieläinten materiaalisesti välittyneitä suhteita ja niiden muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Hänen mukaansa ihmisen tapa suhtautua eläimiin on hyvin inhimillistävä.

– Varmaan nähdään, että Seppo on helppo kohde inhimillistää, selventää Syrjämaa.

Sepon suosiota selittää professori Syrjämaan mielestä osittain myös se, että paikoin kovan somemaailman keskellä ihminen haluaa vastapainoksi lukea Sepon kaltaisen, herttaisen eläimen seikkailuista.

– Pidän ilmiötä tavattoman positiivisena. Ihminen ei pärjää vain ihmisen kanssa. Tällainen kiinnostus on ihan spontaani osoitus siitä, että tarvitsemme monilajista kontaktia, päättää Syrjämaa.