Kohta loppuu maitohyllyn luona paleleminen – Kaupat säästävät energiaa sulkemalla kylmätuotteet ovien taakse

Euroopan unionin säästövaatimukset kannustavat kauppoja kiinnittämään huomiota energiasäästöihin. Viime vuonna säästöt olivat jo suuremmat kuin koskaan aiemmin.

Energiatehokkuus
Kaupan käytävä, jonka molemmilla puolilla kylmäkaappeja täynnä tuotteita.
Uusituissa kylmäkalusteissa on ovet, joiden ansiosta kylmä ei pääse karkaamaan käytäville.Lucas Holm / Yle

Portaat Kajaanin Prisman katolle kiertyvät useamman kerran ympäri, ennen kuin päästään ylös. Kun laskeudutaan teräsristikolta katolle, hämmästyttää kattohuovan pehmeys. Se joustaa mukavasti jalan alla.

Kiinteistöpäällikkö Keijo Tuikka vie meidät valtavan lauhdutinkoneikon ohi isolle katolle. Siellä on vaakatasosta katsoen silmänkantamattomiin aurinkopaneeleja, nätisti etelän suuntaan kallellaan.

– Meillä on reilu 2500 paneelia, lähes kaikki on jo asennettu. Huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana ne tuottavat energiamäärän, jolla katettaisiin noin 30 omakotitalon vuosittainen energiantarve.

Aurinko sähköistää kylmän

Kesällä aurinkoisena päivänä Kajaanin Prisma saa lähes kaiken kuluttamansa energian pelkästään auringosta.

– Vuositasolla puhutaan noin kymmenen prosentin osuudesta, kiinteistöpäällikkö Tuikka kertoo.

Tuikka varoo kertomasta Prisman koko energiankulutusta, mutta aurinkovoimalan edut tulevat ilmeisiksi. Kauppa kuluttaa kylmälaitteiden takia eniten juuri kesällä ja aurinkovoimala tuottaa energiaa eniten silloin, kun tarve on suurin. Tämän ansiosta ulkopuolelta ostettavan energian kulut pienenevät. Kiinteistössä tuotettu energia jää myös vapaaksi siirtomaksusta.

Mies kylmähyllyjen edessä katsoo kameraan.
Osuuskauppa Maakunnan kiinteistöpäällikön Keijo Tuikan mukaan kauppojen kylmäkaappeja uusitaan pikkuhiljaa.Lucas Holm / Yle

Vaikka onkin kesän viimeisiä lämpimiä t-paitapäiviä, katolla seistessä tulee mieleen viime talvi ja lumen painosta romahtaneet katot. Kun paneelit ovat katolla vieri vieressä, ei tilaa lumenpudottajille ole. Miten tällaiselta laajalta katolta, jossa on esteitä vieri vieressä, pudotetaan tarvittaessa lumi pois?

– No käytännössä ei oikein mitenkään, sanoo Tuikka.

Voi olla, että vapaaehtoisuudella päästään jopa parempiin säästölukuihin.

Marja Ola

Tuikan mukaan laajoilla katoilla pitää varautua siihen, että katto jaksaa kantaa lumen painon ja vähän enemmänkin.

– Tämä katto on valmistunut vuonna 2009 ja on mitoitettu todella järeästi. Lunta saa tulla ihan reilusti.

Kaiken taustalla ovat säästövaatimukset

Prisman aurinkovoimala ei ole syntynyt tyhjästä. Taustalla on Elinkeinoelämän sopimat energiatehokkuusopimukset (siirryt toiseen palveluun) (Motiva), joilla pyritään siihen, että Euroopan unionin säästövaatimukset toteutuvat ilman, että niitä säädetään lailla. Osuuskappa Maakunnan Prisma on yksi 2200 kaupan toimipaikasta, joka on sopimuksessa mukana.

Elinkeinoelämän puolelta yhtenä sopijapuolena on Kaupan Liitto.

– Voi olla, että vapaaehtoisuudella päästään jopa parempiin säästölukuihin, sanoo Kaupan Liiton johtava asiantuntija Marja Ola.

Aurinkopaneeli lähikuvassa
Kaupan alan vapaaehtoiset energiansäästötoimenpiteet ovat lyöneet entiset ennätyksetLucas Holm / Yle

Sitä todistavat ainakin alustavat luvut viime vuodelta, sillä edellisellä sopimuskaudella kaupat saavuttivat sovitut säästöt. Nyt uuden, vuonna 2017 alkaneen sopimuskauden ensimmäinen vuosi vaikuttaa jopa hurjalta.

– Säästötavoite koko kaudelle 2017–2025 on 186 gigawattituntia. Viime vuonna sopimukseen liittyneet yritykset tekivät yhteensä 1166 eri toimenpidettä, joilla energiaa säästyy vuositasolla 76 gigawattituntia, Oja sanoo.

Työn tulos ja suunta ovat erinomaiset.

Marja Ola

Säästötavoitetta voi verrata koko Oulujoen vesistä voimantuottoon valjastettuun Merikosken voimalaan (siirryt toiseen palveluun) (Oulun Energia) Oulun keskustassa – sen pitkän ajan keskituotto on saman verran kuin säästötavoite.

Myös energiatehokkuusinvestointien määrä yli nelinkertaistui edellisen kauden (siirryt toiseen palveluun) (Motiva, pdf) keskiarvosta, 3,4 miljoonasta eurosta vuodessa viime vuoden yli 15 miljoonaan euroon.

Hyllyjen välissä palelee, mutta ei kauaa

Kun pääsemme kaupan sisälle, t-paita tuntuu aivan liian vähäiseltä. Varsinkin tänä kesänä kauppojen kylmyys on ollut suorastaan hytisyttävää. Mitä älyä on hankkia auringosta sähköä ja muuttaa se hyytäväksi kylmyydeksi kaupan käytäville? Kiinteistöpäällikkö Keijo Tuikan mukaan avonaiset kylmäkaapit siirtyvätkin pikkuhiljaa historiaan.

– Kylmäjärjestelmiä uusitaan meillä muutamia vuodessa. Sitä on tehty nyt muutaman vuoden ajan ja tekemistä vielä riittää.

Nainen tutkii kaupan maitohyllyä.
Muun muassa maito- ja lihatuotteet siirtyvät lasiovien taakse.Yle

Ihan hyvää hyvyyttään kylmälaitteita ei uusita, vaan taustalla on kylmäaineina käytettävien fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttörajoitukset ja kiellot (siirryt toiseen palveluun) (ympäristö.fi), jotka tulevat voimaan asteittain vuoteen 2030 mennessä. Voimakkaimmat aineet kielletään vuoteen 2020 mennessä, eikä niitä käyttäviä laitteita saa enää huoltaa.

Vanhasta kylmäjärjestelmästä ei jää mitään jäljelle, kun ne uusitaan. Kun kylmäaineeksi vaihtuu hiilidioksidi, kaikki paineputketkin joudutaan vaihtamaan. Samalla kylmäkalusteisiin tulee ovet. Tuikan mukaan Kajaanin Prismassa lakkaa palelemasta parin vuoden sisällä.

Tuikan mukaan kalusteovia on kauppiaspiirissä jonkin verran vastustettu, koska niiden on ajateltu rajoittavan tuotevalikoiman näkemistä ja ruuhkauttavan asiakkaita vaikkapa maitohyllylle. Uusimmat ovet ovatkin kokonaan lasia, ilman kehyksiä.

Energiaa säästöön ajastuksella

Energiaa säästyy ovien lisäksi muillakin keinoilla. Kylmälaiteremonttien yhteydessä joudutaan muuttamaan sähköistyksiä ja valaistus muutetaan ledivalaisuun perustuvaksi.

Tulevaisuudessa myös haetaan eri laitteiden tuottamia huipputehopiikkejä ja pyritään tasoittamaan piikkejä rytmittämällä käyttöaikoja.

– Haetaan sähkön käyttöaikoja ja katsotaan, pystytäänkö siirtämään jonkun laitteiston käyttöä eri aikaan.

Juustoja kylmäkaapissa
Kaikki kauppiaat eivät ole innoissaan uusista kylmäkaapeista, sillä niiden ajatellaan ruuhkauttavan hyllyjä.Lucas Holm / Yle

Kaupan Liiton Marja Ola ei edes pyri peittelemään ansaittua ylpeyttä äänestään, kun hän kertaa viime vuoden lukuja.

– Viime vuoden säästöt, investoinnit ja toimenpiteiden määrät olivat suuremmat kuin minään aiempana vuonna. Työn tulos ja suunta ovat erinomaiset.

Mutta kun puhe kääntyy tulevaisuuteen, puhe käy varovaisemmaksi. Voiko säästöjen määrä jatkua samalla tahdilla?

– Vaikea ennustaa. Kaupan omaan, itse tuotettuun energiaan kohdistuvat panostukset ovat olleet aika mittavia, mihin ollaan tyytyväisiä. Ehkä kaivataan jotain uutta energiankäyttöä tehostavaa teknistä innovaatiota, kuten ledivalaistus aikanaan oli, muotoilee Ola.