Opiskelijat pelastavat ravintolat arki-iltoina: "En ollut edes tajunnut, kuinka tärkeä tämä yksi torstai-ilta on"

Suomalaiset tykkäävät juhlia viikonloppuisin. Arkisin baareissa pyörivät opiskelijat, joiden halpoja juomia kompensoi ostojen määrä.

Opiskelijajuhlat
Yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoita piknikillä Tampereen Sorsapuistossa
Eero Sallinen, Tiina Helin ja Eveliina Alho sekä kameroihin kriittisesti suhtautuva Snoopy-koira istuvat torstai-iltaa yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden porukalla.Jani Aarnio / Yle

Värikkäät haalarit piristävät harmaata torstaita Tampereen Sorsapuistossa, kun opiskelijat aloittelevat illanviettoa nurmikolla. Viinipitoiselle piknikille kokoontuneet korkeakoululaiset eivät suuremmin sure rahanmenoa.

– No mulla on tässä kaksi iltaa takana. Sellainen viiskymppiä mennyt molempina iltoina, että jos miettii voiko näin jatkaa, niin ei voi, on vastaus, yhteiskuntatutkimuksen opiskelija Miska Puputti sanoo.

– Jos on jotain isompia tapahtumia niin kuin Hämeenkadun Appro, niin niihin osaa kyllä varautua, että sitten sitä rahaa menee, saman porukan Tiina Helin kertoo.

Ne tulee isosti, lujaa, samaan aikaan ja ostaa volyymilla paljon.

Antti Kokko

Opiskelijat ovat aloittaneet syyskarkelonsa Tampereella, ja se tarkoittaa hyvää kaupungin kaikille baareille. Erityisen iloisia siitä ollaan pörssiyhtiö Restamaxissa, jonka yökerhoissa järjestetään kaikki Tampereen isot opiskelijabileet: Kolmiot, Haalarit ja Pistot.

– Merkitys on kohtalaisen suuri. Yleisellä tasolla voidaan puhua moninkertaisista määristä, jos toisena arkipäivänä ei ole ohjelmaa ja toisena on Kolmiobileet, Restamaxin nuorisoyökerhojen linjajohtaja Miko Helander kertoo sähköpostitse.

Helanderin mukaan arkipäivien asiakasmäärät ovat laskeneet entisaikojen kultavuosista, jolloin liikematkailu ja Nokian nousukausi liikuttivat ihmisiä. Opiskelijat ovat paikanneet tätä tyhjiötä.

– Opiskelijoiden luoma yhteisöllisyys sekä aktiivinen yhdessä tekeminen saavat paljon ihmisiä liikkeelle, jolloin myös muuta asiakaskuntaa löytää meille arki-iltoina, Helander kertoo.

Roosa Niemi ja Miska Puputti
Yhteiskuntatutkimusta opiskelevat Roosa Niemi ja Miska Puputti kertovat alkoholinkäytön merkityksen vähentyneen opiskelijakulttuurissa.Jani Aarnio / Yle

Opiskelijajuhlat, kuten Ranta-kubilla kerran kuussa järjestettävät poikkitieteelliset Kolmiot, ovat ison kokoluokan bileitä, joita eri opiskelijajärjestöt ja ravintolat yhdessä järjestävät. Tarkoitus on kaikissa sama: koota haalarikansa yhteen klubiin tanssimaan ja tutustumaan toisiinsa.

– Ne on ne yhteiset tarinat mitä sieltä tulee, inside-läpät ja uudet tutut. Ne motivoi käymään näissä juhlissa, Tiina Helin sanoo.

Opiskelijat juhlivat arkiöisin

Puiden lehtien liukuessa oranssiksi alkavat korkeakoulukaupunkien katuja täplittää valkoiset, siniset, keltaiset, vihreät, mustat, pinkit ja punaiset haalarit. Välillä haalarit suorastaan tulvivat tukkimaan kadut – erityisesti Suomen suurimman opiskelijatapahtuman, Tampereen Hämeenkadun Appron aikaan, jolloin kaupungissa tallustelee lievästi siksakaten yli 10 000 opiskelijaa.

Joillekin pienemmille baareille se voi olla vuoden paras ilta.

Maria Suutela

Baarit ja klubit tarjoilevat väsymättä viihdykettä keskellä viikkoa nuoruuden huumaansa ruokkiville ja juottaville nuorille. Vastavuoroisesti opiskelijat mahdollistavat lukemattomat työtunnit, klubien juomatilaukset, snägärityöntekijöiden hodarihuhkimiset sekä taksiarmeijoiden ja yöbussien pilkunaikaiset asiakasvyöryt.

Kun syksy saa, sen huomaa varmasti tiskin takana.

– Muutos on ihan järjetön. Viikkokäyttäytyminen muuttuu täysin verrattuna kesään. Sähköposti laulaa koko ajan opiskelijamenoista, ravintola Doriksen ravintolapäällikkö Antti Kokko kuvailee.

Ravintolapäällikkö Antti Kokko Doriksen tiskin takana
Vuonna 1986 avattu Doris on ehtinyt olla monen opiskelijaporukan kantapaikka. Ravintolapäällikkö Antti Kokko kertoo kuulevansa tiskillä usein entisten opiskelijoiden muistoja baarissa vietetyistä illoista ja siellä syttyneistä romansseista.Veikko Eromäki / Yle

Vuosikymmenet opiskelijoille ja muille viihtyjille livemusiikkia ja tiskijukkien soittolistoja tarjonnut Doris on yleensä kiinni keskiviikkoisin. Seuraavat kolmisen viikkoa se on poikkeuksellisesti varattu eri opiskelijajärjestöjen tapahtumille niin keskiviikkoisin kuin maanantaisinkin.

– Vapaata meillä ei ole käytännössä yhtään, Kokko sanoo tyytyväisenä.

Opiskelijat katosivat, Savonlinna hiljeni

Kuinka oleellista opiskelijoiden juhliminen on Dorikselle? Mitä jos Tampereen korkeakoulut siirrettäisiin esimerkiksi Sastamalaan?

– Doris ottaisi tällaisessa ihan mahdottomassa ajatuksessa ihan älyttömän kolauksen. Doriksen liiketoiminta keskittyisi pelkästään viikonloppuihin, mikä on monien klubien toimintatapa.

Se ei Kokon mukaan ole kestävää ravintolatoimintaa.

– On huomattu, että nykyisellä kulurakenteella ja verotuksella se on kolmesta viiteen vuotta, mitä ravintola voi pelkästään viikonloppuihin keskittymällä pyöriä, kertoo Kokko.

Tampereella ei tällaisesta tarvitse murehtia. Savonlinnassa näin kuitenkin kävi, kun siellä vuosia järjestetty opettajakoulutus siirrettiin Joensuuhun. Seuraukset kaupungin ravintolatoiminnalle olivat katastrofaaliset.

– Kun satoja nuoria lähtee paikkakunnalta, ovat vaikutukset koko ravintolaelämään hyvin kielteiset. Savonlinnassa aukioloaikoja supistettiin ja jotkut ravintoloitsijat kertoivat lopettavansa, matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinajärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo.

Luokanopettajiksi opiskelevat kokoontuivat ryhmäpotrettiin.
Luokanopettajiksi opiskelevat kokoontuivat ryhmäpotrettiin Tampereen Sorsapuistossa.Jani Aarnio / Yle

Lapin mukaan suomalaisten nuorten aikuisten kulutustavat ovat eurooppalaiset ja suhtautuminen ravintoloihin ja baareihin hyvällä tavalla arkipäiväinen.

– Mikä tahansa oppilaitos, joka kouluttaa yli 18-vuotiaita, on merkittävä kaupungin ravintolatoiminnan kannalta.

"Opiskelija on ryhmäeläin"

Moni miettii, millä rahalla opiskelijat juhlintansa kustantavat. Tuet ovat pieniä, asuminen kallista ja opiskelun ohella töissäkäymistäkin nipistetty tulorajoilla. Tähän ravintolat vastaavat arki-iltojen juomatarjouksilla.

Kaikessa on kyse niin kutsutusta keskiostosta.

– Jos puhutaan opiskelijoista verrattuna vaikka viikonloppukävijään, niin rahankäyttö on alle puolet, paljon pienempää. Vähänkin fiksu ravintola laskee hintoja opiskelijoita varten, Doriksen Kokko sanoo.

Halpoja juomia kompensoi ostojen määrä.

– Puhutaan volyymimyynnistä. Opiskelija on kuitenkin ryhmäeläin. Ne tulee isosti, lujaa, samaan aikaan ja ostaa volyymilla paljon.

Ravintola-ala onkin jatkuvaa tasapainottelua kysynnän ja tarjonnan ehdoilla: isot ihmismäärät vaativat myös enemmän henkilökuntaa paikalle, mikä kerryttää maksettavien palkkojen määrää.

Haalaritarrat voivat olla erilaisista tapahtumista ansaittuja palkintoja, oman ainejärjestön tai opinahjon tunnuksia tai vaikkapa kuvamuotoista, hurttia opiskelijahuumoria.
Haalarimerkit voivat olla erilaisista tapahtumista ansaittuja palkintoja, oman ainejärjestön tai opinahjon tunnuksia tai ne voivat esitellä hurttia opiskelijahuumoria.Jani Aarnio / Yle

Valtava sosiaalisuuden jano

Hämeenkadun Appro -tapahtuman projektipäällikkönä tänä vuonna toimiva kauppatieteiden opiskelija Maria Suutala on käynyt haalaririennot läpi itsekin. Hän ymmärtää opiskelijatapahtumien taloudellisen merkityksen.

– Opiskelijakulttuuri on iso ja kiinteä osa kaupunkikuvaa, ja Appro on sen isoimpia ilmenemismuotoja.

Kyllähän mä täältä olen parhaat kaverini löytänyt.

Maria Suutala

Ravintolajätti Restamax on Appron pääyhteistyökumppani. Sen klubeilla järjestetään suurin osa jatkojuhlista, mutta yhteensä tapahtumassa on kierrettävänä kymmeniä kuppiloita.

– Restamaxillehan siitä rahavirrat enimmäkseen menevät. Ennen järjestämisvastuuta en ollut edes tajunnut, kuinka tärkeä tämä yksi torstai-ilta on. Joillekin pienemmille baareille se voi olla vuoden paras ilta, Suutala sanoo.

Opiskelijat pelaavat Sorsapuistossa
Mistä bilekulttuurissa on loppujen lopuksi kyse? Yhden vastauksen antaa yöelämää tutkinut Antti Maunu väitöskirjassaan: "Meillä on valtava sosiaalisuuden jano, mutta huonosti muita kulttuurisia keinoja tyydyttää sitä kuin biletys ja alkoholi."Jani Aarnio / Yle

Niin Restamaxin, Doriksen ja MaRan edustajien kuin opiskelijoidenkin puheissa toistuvat samat luonnehdinnat: opiskelijat eivät keskity enää pelkästään juomiseen, käyttäytyvät baareissa hyvin ja ovat erittäin tiivis ja lämminhenkinen ryhmä.

Voisi miltei kuvitella, että korkeakoululaiset muodostavat oman pikku maailmansa, missä suomalaisen juomiskulttuurin huonoja puolia ei esiinny. Tavallaan näin onkin: yöelämä näyttäytyy hyvin erilaisena viikonloppukävijälle ja opiskelijalle, ja heidän polkunsa eivät välttämättä usein kohtaa.

– Ainahan opiskelijabileet ovat ihan täynnä. Olen asunut Tampereella neljä vuotta ja voin laskea yhden käden sormilla, kuinka monta kertaa olen käynyt täällä viikonloppuna klubilla, Suutala sanoo.

Miksi hän itse juoksee opiskelijamenoissa?

– Osallistujana ja järjestäjänä se on se vuorovaikutus varmaan isoin syy. Kohtaan niin erilaisia tyyppejä. Kyllähän mä täältä olen parhaat kaverini löytänyt.

Lue myös:

Haluatko kämpän keskustasta ja valmistua nopeasti? Kone löytää unelmiesi opiskelukaupungin

Paikkakunnalla on väliä, kun valitset korkeakoulua – "Ei haluta muuttaa ihan mihin tahansa"